Gradussani perkaan partiossa tapahtuvien suunnittelukokousten vuorovaikutusta: fokuksessani ovat kokousten vuorovaikutuksen niin kutsutut suunnittelujaksot. Tavoitteenani on osoittaa, minkälainen on prototyyppinen suunnittelujakson kokonaisrakenne. Tarkemman analyysin kohteena ovat näiden jaksojen sisältämät päätöksenteko- ja työnjakojaksot. Osoitan, miten päätöksentekoprosessi rakentuu vuorovaikutuksessa ja millä kielellisillä keinoilla osallistujat jakavat vastuutehtäviä toisilleen. Tarkastelun kohteeksi olen rajannut sellaiset päätöksenteko- ja työnjakojaksot, joihin liittyvät päätökset on kirjattu aineiston kokousten muistioihin.
Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus
Tutkielmassa tavoitteenani on hahmottaa aineistoni kokousten prototyyppisten suunnittelujaksojen kokonaisrakenne sekä kuvata, miten päätöksentekoprosessi rakentuu vuorovaikutuksessa ja millä kielellisillä keinoilla osallistujat jakavat vastuutehtäviä toisilleen. Tutkimuskysymyksiäni ovat:
- Minkälainen on suunnittelujakson vuorovaikutuksellinen kokonaisrakenne ja minkälaisia vaiheita siihen kuuluu?
- Miten sellaiset päätökset, jotka on kirjattu kokousten muistioihin, syntyvät partioleirin suunnittelukokouksen vuorovaikutuksessa?
- Miten sellaiset vastuutehtävät, jotka on kirjattu muistioihin, jaetaan kyseisen ryhmän kokouksissa?
Tutkimuksen aineistona on kolme videoitua suunnittelukokousta (vajaa 4 tuntia videoaineistoa), jotka kuvasin keväällä 2018 ennen Kliffa-partioleirin järjestämistä. Kokoukset ovat yhden Kliffan kylän kokouksia, joita puheenjohtavat kyseisen kylän kylämestarit. Kokouksissa käydään läpi Kliffaan liittyviä ajankohtaisia asioita, suunnitellaan ennen leiriä järjestettävää sekä leirillä tapahtuvaa kylän omaa ohjelmaa.
Tutkimusmenetelmänä ja teoreettisena lähtökohtana käytän keskustelunanalyysia. Menetelmälle on keskeistä tutkia aitoja vuorovaikutustilanteita erilaisia video- ja äänitallenteita hyödyntäen, eli metodi on hyvin empiirislähtöinen. Tutkija ei puutu keskustelun kulkuun, eli tutkittava vuorovaikutus olisi tapahtunut ilman tutkimustakin. Tutkielmani kytken erityisesti aiempaan keskustelunanalyyttiseen kokoustutkimukseen.
Tulokset ja johtopäätökset
Tutkielmassani osoitan, minkälainen vuorovaikutuksen rakenne on tyypillisesti silloin, kun kokouksen osallistujan suunnittelevat jotakin asiaa, ja minkälaisia osajaksoja rakenteeseen kuuluu. Tutkielmassani käy myös ilmi, että vuorovaikutuksen päätöksentekojaksot voidaan jakaa kahteen erilaiseen ryhmään: eksplisiittisiin ja implisiittisiin. Eksplisiittisissä päätöksentekojaksoissa on löydettävissä päätöksenteon aloittava selkeä ehdotus, johon yksi tai useampi osallistuja reagoi myönteisesti. Lisäksi eksplisiittisissä päätösjaksoissa käytetään usein päätöksentekoa esiin tuovia leksikaalisia valintoja. Implisiittisistä päätöksentekojaksoista taas puuttuu eksplisiittisille päätösjaksoille tyypillisiä piirteitä: esimerkiksi ehdotus ei saa osakseen hyväksyntää tai vuorovaikutusjaksossa on kilpailevia ehdotuksia. Päätöksen syntymistä on siis vaikeaa havaita vuorovaikutuksen pintatasolta, mutta sitoutuminen ehdotettuun toimintaan ilmaistaan muilla keinoilla. Implisiittiset päätösjaksot ovat kuitenkin aineistossani eksplisiittisiä yleisempiä.
Päätöksenteon eksplisiittisyyteen näyttää vaikuttavan se, mistä päätetään: monimutkaisiin ohjelmakokonaisuuksiin liittyvät päätösjaksot ovat yleensä implisiittisiä, kokousteknisiin asioihin, kuten seuraavan kokouksen päivämäärään, liittyvät päätösjaksot ovat yleensä eksplisiittisiä. Muistioihin kirjatut päätökset ovat useimmiten lähtöisin puheenjohtajien tuottamista ehdotuksista, mutta myös muut osallistujat ovat aktiivisia päätöksentekojaksojen vuorovaikutuksessa.
Lisäksi osoitan, miten osallistujat jakavat kokouksissa vastuutehtäviä toisilleen. Vastuutehtävien jakamista käsittelen puhetoiminnoittain (pyynnöt ja tarjoutumiset) sekä toimintojen kielellisten muotoilujen kautta (lausetyypit). Kokousten kaksi puheenjohtajaa, eli kylämestarit, käyttävät pääasiallisena työnjaon resurssina pyyntöjä ja muut osallistujat tarjoutumisia. Tulokset osoittavat, että toisin kuin pyynnöissä, tarjoutumisvuoroissa korostetaan pystyvyyttä ottaa jokin asia vastuulle, ja se merkitään modaalisilla kielenaineksilla, esimerkiksi voida-verbillä. Kokousten osallistujien tarjoutumiset hyväksytään herkästi, ja niihin liittyvät päätökset kirjataan usein kokousmuistioon. Tarjoutuja saattaa myös saada vastuulleen laajemman tehtävän kuin mihin hän alun perin on tarjoutunut.
Tutkielmani lisää tietoa siitä, miten kokousten osallistujat tekevät yhteistyössä päätöksiä vuorovaikutuksessa ja miten aiemmin vähemmälle tutkimukselle jäänyt vastuutehtävien jako toteutuu. Aiempi kokoustutkimus on painottunut työelämään, ja tutkielmani avaakin näkökulmia siihen, miten vapaaehtoiskonteksti vaikuttaa kokousvuorovaikutukseen. Aineistoni osallistujat ovat pääasiassa nuoria aikuisia: tutkielmani antaakin uutta tietoa siitä, miten nuorten vapaaehtoisten vuorovaikutus rakentuu kokoustilanteessa.
Lopuksi
Jatkossa olisi kiinnostavaa tutkia kiinteämmin erilaisten kokousten muistioiden ja kokousten osallistujien vuorovaikutuksen suhdetta: miten erilaisiin dokumentteihin kirjatut kohdat syntyvät keskustelussa. Lisäksi olisi mielekästä tarkastella työnjaon resursseina käytettyjä toimintoja, eli ehdotuksia, pyyntöjä ja tarjoutumisia, laajemmalla aineistolla sekä erilaisissa vuorovaikutuskonteksteissa. Tutkielmani osallistujat tarjoutuvat tekemään usein vastuutehtäviä, tai ainakin ne kirjataan herkästi kokousten muistioihin, mutta olisi mielenkiintoista nähdä, onko tämä laajemmalla otannalla yleistä.
- Kirjoittajan nimi: Jenni Fabritius
- Lippukunta ja piiri: Laajasalon Siniset, Pääkaupunkiseudun Partiolaiset
- Opinnäytetyö: ”Onks vapaaehtosia?” Keskustelunanalyyttinen tutkielma päätösten syntymisestä ja vastuutehtävien jakamisesta partioleirin suunnittelukokouksissa (pro gradu -tutkielma, 2020)
- Oppilaitos ja tutkinto: Helsingin yliopisto, suomen kielen ja suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien maisteriohjelma, pääaineena suomen kieli
- Linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202006223389