Pestaus vapaaehtoisen hyvinvoinnin tukena partiossa

Opinnäytetyössäni tutkitaan partiossa käytössä olevaa pestaukseksi kutsuttua menetelmää vapaaehtoisen hyvinvoinnin ja jaksamisen tukemisen näkökulmasta. Työn tilaajana toimi Suomen Partiolaiset ry – Finlands Scouter ry, joka toimi työtä tehdessäni myös työnantajanani. Opinnäytetyö toteutettiin syksyn 2020 ja kevään 2021 välisenä aikana osana yhteisöpedagogi YAMK opintoja.

Partion toiminnassa on mukana paljon toimintaa mahdollistavia vapaaehtoisia, jotka sitoutetaan vapaaehtoistehtäviin pestaamalla. Se on partion tapa sitouttaa sekä sanoittaa vapaaehtoiselle tehtävä kokonaisuus, johon hän on sitoutunut. Vapaaehtoiset ovat partion toiminnalle elinehto, sillä partiotoimintaa järjestetään sekä ylläpidetään pääasiassa vapaaehtoisten voimalla. Pelkästään Suomessa on tuhansia partion parissa työskenteleviä vapaaehtoisia. Tässä opinnäytteessä keskityttiin löytämään pestauksesta vapaaehtoisten jaksamista ja hyvinvointia tukevia seikkoja sekä kehitysehdotuksia valitun viitekehyksen pohjalta.

Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus

Opinnäytetyössäni tutkitaan sitä, miten pestausta tulisi kehittää, jotta se voisi tukea enemmän vapaaehtoisen jaksamista ja hyvinvointia. Tutkimuskysymys on “Miten partion pestausjärjestelmää tulisi kehittää, että se tukisi paremmin vapaaehtoisen hyvinvointia ja jaksamista”. Tutkimuskysymyksen avulla pyrittiin löytämään Partion pestausjärjestelmästä vapaaehtoisen jaksamista tukevia seikkoja, mutta myös asioita, joita voitaisiin tulevaisuudessa kehittää.

Tutkimusmenetelminä tässä opinnäytetyössä käytettiin sähköisiä kyselytutkimuksia, sillä koronapandemian takia ei nähty turvalliseksi tutkijalle tai kohderyhmälle matkustaa maakuntien välillä. Tutkimuksessa haluttiin myös kerätä materiaalia mahdollisimman laajalla otannalla. Tutkimuskohteena toimivat partiota harrastavat keskus- sekä piirijärjestöjen vapaaehtoiset. Koin, että keskus- sekä piirijärjestö tason vapaaehtoisten pestaus on tasalaatuisempaa kuin ruohonjuuritasolla toimivissa paikallisyhdistyksissä eli lippukunnissa.

Aineistonkeruu toteutettiin kahtena sähköisenä kyselynä. Ensimmäinen kysely toteutettiin pestattujen vapaaehtoisten kyselynä, jota levitettiin keskus- sekä piirijärjestöjen luottamushenkilöille tarkoitetuissa viestintäkanavissa. Toinen kysely toteutettiin Delfoi -menetelmää. Tässä kyselyssä pestattujen vapaaehtoisten vastauksia hyödyntävänä pestaajien sähköisenä kyselynä. Pestaajat poimittiin kyselyyn käsin. Valintaperusteena oli se, että henkilö suostui kyselyyn sekä hän oli tehnyt useita pestauksia. Näiden kyselyiden pohjalta saatiin hyvin materiaalia, joista lähdettiin tekemään tietoperustaa hyödyntäen yleistyksiä ja havaintoja.

Teoreettisena viitekehyksenä tässä opinnäytetyössä käytetään partion kasvatuksellisia materiaaleja sekä Martin P.E Seligmanin PERMA-teoriaa, joka määrittelee mielestäni hyvin yksilöin hyvinvointia ja jaksamista. Opinnäytetyössä teoriaa peilataan vapaaehtoisilta saatuihin vastauksiin tutkien sitä, miten pestaus tukee vapaaehtoista valittujen teemojen pohjalta.

Tulokset ja johtopäätökset

Työn tuotoksena syntyi ehdotuksia pestauksen kehittämiseen työn tilanneelle Suomen Partiolaisille ry:lle sekä opas pestaamiseen partion ulkopuolisille tahoille. Pestauksen kehittämisestä vastaa Suomen Partiolaiset ry – Finlands Scouter ry. Pestaukseen liittyvän oppaan tarkoitus on antaa ohjeita ja neuvoja pestaamiseen myös muissa yhteisöissä kuin partiossa. Oppaan nimi on ”Pieni opas pestaamiseen”. Opas sisältää partion pestauksen periaatteet; ohjeita siihen, mistä saa lisää tietoa sekä tämän opinnäytetyön kautta saatuja ajatuksia.

Lähes kaikki tutkimukseen osallistuneet vapaaehtoiset ilmoittivat olevansa pestattuja tehtäviinsä. Tutkimuksen aikana useasti nousi esille se, että pestaus on hyvä menetelmä vapaaehtoisen tukemiseen, mutta vain silloin kun sitä hyödynnetään mallin mukaisesti ja sovituista pestikeskusteluista pidetään kiinni. Eli pestikeskusteluista tulisi pitää kiinni tai pesti sekä vapaaehtoinen voivat ajautua tuuliajolle, joka vaikuttaa vapaaehtoisen hyvinvointiin ja jaksamiseen heikentävästi.

Lopuksi

Opinnäytetyön aikana nousi useita kysymyksiä ja lankoja, joita haluaisin lähteä seuraamaan ja tutkimaan. Seuraavaksi haluaisin lähteä tutkimaan koronan pandemian vaikutuksista partion harrastamiseen sekä hyvinvointiin ja useamman pestin vaikutusta vapaaehtoisen jaksamiseen ja hyvinvointiin. Minua myös kiinnostaisi tietää, että tukisiko pestaus vapaaehtoisen hyvinvointia ja jaksamista enemmän, jos pitkissä pesteissä käytäisiin useampi välipestikeskustelu.

Mielestäni Partion vapaaehtoisten tekemiseen ja kehittämiseen liittyvät tutkimuksia ei koskaan voi olla liikaa, sillä partio kehittyy jatkuvasti ja vapaaehtoisista tulee huolehtia. Teemme yhdessä partiosta parhaan paikan tehdä vapaaehtoistyötä. On myös tärkeää, että nämä tutkimukset tehdään avoimesti niin että myös muut yhteisöt voivat ottaa mallia hyvistä ideoista. Hyvinvoivat vapaaehtoiset eivät ole vain partion etuoikeus.


Kuvassa Joni Heikkinen
Joni Heikkinen, kuva: Terhi Takkinen

Kirjoittajan nimi: Joni Heikkinen
Organisaatio: Suomen Partiolaiset
Opinnäytetyö: Pestaus vapaaehtoisen hyvinvoinnin tukena partiossa
Oppilaitos ja tutkinto: Humanistinen Ammattikorkeakoulu, Yhteisöpedagogi YAMK
Linkki julkaisuun: https://www.theseus.fi/handle/10024/495687