Kokosimme yhteen partiolaisten muistoja. Luvassa siis joukko hauskoja, opettavaisia ja tärkeitä muistoja 50-luvulta nykypäivään saakka. Mikä partiomuisto on painunut sinun mieleesi parhaiten?
Muistoja kerättiin partion somekanavien kautta ja niitä saatiin niin runsaasti, että tähän artikkeliin mahtui vain pieni osa. Kiitos kaikille muistonsa jakaneille!
Partio oli mun elämä koko 90-luvun ajan ja nyt olen uudelleen aikuisena mukana. Silloin nuorena oman vartion kanssa tehdyt retket, suurjuhlat, Lapin vaellukset, kisat ja leirit oli parhaimmuutta. Ja toki suurleiri Loisto 1997 (jolta kuva) oli huikea kokemus, olin siellä opettamassa mokkasiinien tekoa. 🙂
Anne Ilmasti
Partiolainenhan on aina partiolainen vaikkei koko ajan ”partioisi”. Joten mennään lukemissa yli 70-vuotta, sillä jo isänveressä homma alkoi. Ekaksi tuli mieleen Australian Jamboree ja upea johtajiston juhla, jossa tanssittiin pitkissä riveissä, maa pölisi ja taivaalla loisti Etelän Risti.
Marja Toivanen
Olimme noin 45 vuotta sitten kevättalvella, luultavasti hiihtoloman aikaan, Rautavaaralla Nurmeksen partiolaisten majalla. Päivät puuhastelimme monenlaista, esimerkiksi hiihdeltiin ja illalla saunottiin. Saunassa ei ollut varsinaista pukuhuonetta vaan vaatteet jätettiin terassille. Ensimmäisen illan saunan jälkeen housujen lahkeet olivat jäätyneet niin, ettei housuja saanut jalkaan vaan ne täytyi käydä sulattelemassa saunan puolella. Seuraavina iltoina housujen lahkeet aseteltiin niin, että ne sai jalkaan myös jäätyneinä.
Gårilla Juuasta
Ikimuistoisin partiomuisto liittyy 20 vuoden taakse vuoteen 2004, jolloin järjestettiin Finnjamboree Tarus. Se oli minun eka suurleiri ja siitä muistiin on jäänyt ne vesisateet, jotka kasteli hyvinkin paljon meitä leiriläisiä, varsinkin jos päättää tipahtaa syvään vesikuoppaan tai teltasta tulee uima-allas. Mutta mieli oli korkealla ja hauskaakin oli!
Tietysti Tarukselta jäi muistoksi monta hauskaa kohtaamista, kokemusta ja välillä itseään muistuttava rasitusvamma nilkoissa 😀
Terkkuja kaikille Vuokatin Vuokatinvaeltajille, meille jo matkasta jääneille/lippukuntaa vaihtaneille sekä edelleen toiminnassa mukana oleville.
Marjukka
Taivalkoskella Maijalammella järjestetty Havu vuonna 2012. Ensimmäisenä iltana avajaisseremonia keskeytettiin todella kovan ukkosen takia. Vettä satoi taivaan täydeltä. Teltta oli leiriin palatessa täynnä vettä ja varusteet märkänä. Päästiin toisen porukan telttaan ja sieltä alkoi koko iän kestävä ystävyys. Paras partiomuisto ikinä, jota vielä kannan mukanani yli 10 vuoden jälkeen. Kiitos!
Laura
Vartiolaisten kanssa metsässä. Lapsille jäi tehtäväksi suunnistaminen vartio-ohjelman mukaan. (Olimme lippukuntamme kämpällä Espoon Nuuksiossa, joten ympäristö oli periaatteessa tutuhko.)
Keskityin itse vain kävelemään, enkä lukenut karttaa. Yht’äkkiä vartiolaiset tuovat esille sen tosiasian, että nyt ei enää olla kartalla. Ollaan eksytty! Mieliala alkaa laskea, eksyminen mietityttää kovasti. Minä tai toinen vj sitten kysymään, että milloin on viimeksi oltu kartalla, kuka tietää. Yritimme rauhoittaa lapsia, siinä olisi ollut oiva paikka eksymisharjoitukselle!
Tilanne ei oikeasti ollut niin paha, kuin miltä ehkä kuulostaa. Tuumasin vain, että mitäs jos vain seuraisimme omia jälkiämme takaisinpäin ja yrittäisimme löytää takaisin kämpälle. (Metsässä oli, muistini mukaan, vähintään 10 cm lunta ja meitä oli kuitenkin kymmenkunta ihmistä kulkenut samaa polkua pitkin. Jälkiä oli helppo seurata takaisin.) Näin jälkikäteen ajateltuna tilanne olisi pitänyt paremmin puida läpi vartiolaisten kanssa ja tehdä siitä oikeasti harjoitus siitä, mitä teen eksyessäni.
Seija-Aija Aarniok
Tohmajärven Metsänsamoilijat. Tässä Hirvivartio, kisoja uotellaa.
Mie vasemmalla! Iloista viiskytlukua.
Pertti Hämäläinen
2023 kesäleirillä vedettiin kaikki kiilat irti mettisten teltasta koska ne varasti meiän vara-akun siitä seurasi sitten se, että ne veti meiän teltasta kaikki kiilat irti ja heitti mettään siinä sitte saatiin molemmat koota teltat uudelleen😭😝
Väripää
Ne metsässä vietetyt ajat
kuusen alla nukkuminen eräissä kisoissa, kun eksymisen jälkeen vihdoin löydettiin majoitusalueelle ja ei jaksettu enää yömyöhällä laittaa telttaa tai ees laavua pystyyn. Makuupussit ison kuusen alle ja muutama tunti unta!
Kaikki ne erätaidot mitä opittiin!
Olin partiossa aktiivisena 1986-2004 ja sen jälkeen vain silloin tällöin siihen saakka kun lippukuntamme lopetettiin. Partio vasemmalla
Mari Lönnqvist
Minä en olisi minä ilman partiota
se on kudottu niin vahvasti identiteettiin. Oleellinen osa lapsuutta, nuoruutta ja aikuisuutta. Sykähdyttäviä hetkiä on paljon, tunnelmallisista iltanuotioista kipinämikkovuoroon, pienet ja isot leirit yms yms
Sari Pettersson
Tue partiotoimintaa lahjoittamalla
Partiossa meidän tavoitteenamme on varmistaa, että mahdollisimman moni lapsi ja nuori pääsee kerryttämään omia muistoja partiossa. Perheen vähävaraisuuden takia moni kuitenkin putoaa pois harrastuksista.
Tee lahjoitus partiotoiminnan hyväksi ja anna mahdollisuus seikkailuun! Voit tukea säännöllisesti liittymällä kuukausilahjoittajaksi.
Heräsikö partiokipinäsi?
Partioon pääsee mukaan myös aikuisena! Lue lisää ja tule mukaan
Haluaisitko ilmoittaa lapsesi mukaan partioon?
Valitse hyvä harrastus jälkikasvullesi. Lue lisää
