Seikkailijoiden toimintamerkki

#NoMissedSchoolDays -aktiviteettien tavoitteena on globaalin tietoisuuden ja tasa-arvon lisääminen, esimerkiksi kuukautisterveyden ja -hygienian huomioiminen partiossa niin, että jokainen pystyy osallistumaan partiotoimintaan riippumatta siitä, onko hänellä kuukautiset tai ei. Aktiviteettien tavoitteena on edistää tasa-arvoa muun muassa lisätä sukupuolen moninaisuuden ymmärtämistä sekä vähentää häpeää ja ennakkoluuloja liittyen kuukautisiin ja kuukautisterveyteen.

Seikkailijoiden ikäkausikohtaisina tavoitteina ovat tietoisuuden lisääminen kuukautisista ja niiden arkipäiväistäminen. Aktiviteettien tekemisen jälkeen seikkailija uskaltaa puhua kuukautisista oman johtajan kanssa sekä osaa ottaa kuukautiset huomioon omassa elämässään ja lähipiirissään. Seikkailija tietää kuinka toimia leiriolosuhteissa, jos itsellä tai kaverilla alkaa kuukautiset. Hän tutustuu kuukautisten vaikutukseen myös muualla maailmassa. Seikkailija oppii huomioimaan ympäröivässä yhteiskunnassa olevia kuukautisterveyteen liittyviä kielteisiä ennakkoluuloja (stereotypioita) ja häpeäleimaa (stigmoja), suojautumaan niiltä ja vaikuttamaan omalla toiminnallaan osaltaan niiden kitkemiseen.

Merkin tekemiseen sisältyy viisi (5) pakollista ja yksi (1) vapaaehtoinen aktiviteetti.

Johtajan ohjeet #NoMissedSchoolDays -aktiviteeteille 
Ennen aktiviteettien ohjaamisen aloittamista johtajan tulee tutustua hankkeeseen, sen tavoitteisiin sekä #NMSD:n Johtajan oppaaseen.

Pakollisuus: Pakollinen 
Tavoite:  Aloitusaktiviteetit tehtyään partiolainen on oppinut uutta Ugandasta, #NoMissedSchoolDays -hankkeen kumppanuusmaasta.
Kuvaus: Aloitusaktiviteettien tarkoituksena on tutustuttaa osallistujat Ugandaan, jossa Suomen Partiolaisilla ja Uganda Girl Guides Associationilla sekä Uganda Scouts Associationilla on yhteinen hanke, jonka tavoitteena on lisätä tasa-arvoa ja vähentää tyttöjen poisjääntiä koulusta kuukautisten takia. Lisäksi aktiviteetin avulla luodaan yhteisten pelisääntöjen kautta toiminnalle turvallinen ilmapiiri.

Ryhmä aloittaa #NoMissedSchoolDays -toimintamerkin tekemisen tutustumalla hankkeen kumppanuusmaahan Ugandaan ja luomalla ryhmän omat #NMSD -pelisäännöt. Ryhmä tekee ensimmäisenä ryhmän #NMSD-pelisäännöt ja Uganda tutuksi -aktiviteetit, jotka ovat pakollisia. Sen jälkeen ryhmä valitsee toisen Ugandalaiset taidot -aktiviteeteista, jotka tutustuttavat osallistujat vaihtoehtoisesti ugandalaiseen ruokaan tai käsitöihin. Uganda tutuksi -aktiviteettien jälkeen ryhmä voi siirtyä ikäkausien omiin aktiviteetteihin.


1)  Ryhmän #NMSD-säännöt
Löydät #NMSD-säännöt Johtajan oppaan kohdasta #NoMissedSchoolDays-aktiviteettien ohjaaminen.


2) Uganda tutuksi (kesto n. 1 kokous)  

Johtaja tulostaa Afrikan kartan sekä Ugandan lipun ja leikkaa ne paloiksi, esimerkiksi kahdeksaan palaan. Palat piilotetaan ympäri koloa/sovittua aluetta ja osallistujat etsivät ne. Osallistujat kokoavat palapelit. Tunnistavatko osallistujat maan lipun, entä löytävätkö Ugandan kartalta? Vartio merkitsee yhdessä Ugandan karttaan ja pohtii, mitä tietää maasta etukäteen.   

Vartio tutustuu Ugandaan valtiona. Vartio voi tehdä aktiviteetin kirjastossa tai järjestää leikkimielisen tiedonhakukilpailun selvittääkseen vastaukset. Mielikuvitusta saa käyttää! Vartio etsii vastaukset ainakin seuraaviin kysymyksiin:  

  1. Mikä on Ugandan pääkaupunki?   
  2. Mistä tunnistaa Ugandan lipun?  
  3. Mikä on Ugandan valuutta?   
  4. Mitä kieltä Ugandassa puhutaan?  
  5. Mikä on Ugandan valtiomuoto?   
  6. Kuka on Ugandan hallitsija?   
  7. Mitä eläinlajeja Ugandassa asuu?
  8. Mikä on Suomen ja Ugandan aikaero?   

Vastaukset kysymyksiin ja lisätietoa Ugandasta:  

  1. Pääkaupunki: Kampala (1,5 milj. asukasta)  
  2. Lippu: Lipussa kolme väriä, jotka kuvaavat ugandalaisia (musta), aurinkoa (keltainen) ja veljeyttä (punainen). Lipussa on kuusi vaakaraitaa ja keskellä etelänkruunukurjen kuva.  
  3. Valuutta: Ugandan shillinki  
  4. Kielet: Englanti, swahili (lisäksi luganda sekä paikalliskielet)   
  5. Valtiomuoto: Tasavalta  
  6. Presidentti: Yoweri Museveni (2020)
  7. Eläinlajeja: esim. vuorigorilla, simpanssi, leijona, leopardi, kirahvi, seepra, virtahepo,  krokotiili, sarvikuono...  
  8. Aikavyöhyke: UTC+3 (eli 1h edellä Suomen talviaikaa, kesäisin sama aika)

Jos ryhmä haluaa, se voi kerätä aloitusaktiviteetista kertyvät materiaalit ja tiedot muistiin yhteiselle isolle kartongille (liimata kartan ja lipun, kirjoittaa vastaukset kysymyksiin, piirtää ja värittää eläimiä, leikata hedelmiä mainoksista ja niin edelleen) ja jättää posterin näkyville kolon seinälle.   


3) Ugandalaiset taidot -aktiviteetit: (kesto n. 1 kokous/taito)  

Ryhmä jatkaa hankkeen kumppanuusmaahan Ugandaan tutustumista uusia taitoja opettelemalla. Se valmistaa itselleen joko paperihelmet tai tyypillistä ugandalaista ruokaa.  Vartio voi myös halutessaan ja käytössä olevan ajan puitteissa tehdä molemmat. 

Vaihtoehto 1: Ugandalaiset paperihelmet  

Ugandalaiset valmistavat jätepaperista kauniita helmikoruja, joiden valmistaminen työllistää kymmeniä ja tuo elannon sadoille. Ugandalaisia paperihelmiä myydään useissa maissa ja muun muassa suomalaisissa askartelun verkkokaupoissa. Vartio voi tutustua Suomessakin toimivaan, ugandalaisten työllisyyttä edistävään Caring Hands -yhdistyksen toimintaan osoitteessa: www.caringhandsfinland.fi  

Internetistä löytyy hakusanalla ”paperihelmet” erilaisia ohjeita, joista vartio voi valita mieleisensä. Jos pitkät helmet tuntuvat ryhmälle työläiltä, saa pienemmästä määrästä helmiä aikaan vaikka rannekorun tai korvakorut! Paperihelmien väliin voi pujotella myös muita kolon askartelutarvikkeista löytyviä helmiä, kuten esimerkiksi puuhelmiä.   

Esimerkkiohjeita:  

https://www.martat.fi/marttakoulu/kasityoohjeet/kierratys/paperihelmet/  

https://kotiliesi.fi/kasityo/samba-paperihelmet/  

*****

Vaihtoehto 2: Ugandalainen ateria 

Vartio valmistaa ugandalaisen aterian ja nauttii siitä yhdessä. Vaihtoehtona on kaksi ugandalaista reseptiä - Rolex eli ugandalainen munakasrulla tai matoke (ruokabanaanisose) maapähkinämuhennoksen kanssa. Vartio voi valita mieleisensä tai muutoin ryhmälle sopivimman reseptin.  Moniosaista resepteistä löytyy tekemistä jokaiselle, vaikka olisi isompikin ryhmä. 

Kokkailun tai ruokailun taustalle kannattaa laittaa ugandalaista musiikkia soimaan.    

Resepti 1: Rolex-munakas chapati-leivän kanssa. 

Rolex on klassinen ugandalainen katuruoka, jossa kasvismunakas ja chapati-leipä rullataan herkulliseksi välipalaksi. Rolexit sopivat niin aamupalaksi, lounaaksi kuin iltapalaksikin!   

Vartio voi halutessaan katsoa myös, kuinka ugandalainen mies valmistaa omassa katukeittiössään asiakkaalleen rolexin (4 min). Kannattaa huomioida miehen taitava veitsenkäsittely, mutta käyttää itse veistä ja puukkoa ainoastaan leikkuulautaa vasten!  https://vimeo.com/70917638  

1. Ensiksi tehkää 

Rolexit (6 rullaa)  

  • 1 punasipuli  
  • 2 luumutomaattia  
  • 3 dl raastettua valkokaalia  
  • 3 porkkanaa  
  • 1 vihreä paprika  

Aloittakaa kuorimalla porkkanat sekä pilkkomalla tomaatit ja paprika ohuiksi siivuiksi tai pieneksi kuutioksi. Raastakaa kaali ja porkkana raastimen isoimmalla terällä karkeaksi raasteeksi tai ohuen ohuiksi siivuiksi esimerkiksi kuorimaveitsellä.  Sekoittakaa vihannekset yhteen ja ottaa seoksesta kuusi reilua ruokalusikallista sivuun myöhempää vaihetta varten. Hienontakaa myös sipuli hienoksi, mutta älkää sekoittako sitä vielä kasvisten joukkoon.  

2. Tehkää tämän jälkeen 

Chapati-leivät  

  • 7 dl vehnäjauhoja  
  • 3 ½ dl vettä  
  • 1 tl suolaa  

Valmistakaa chapati-leivät. Mitatkaa jauhot leivontakulhoon ja sekoittakaa joukkoon suola. Lisätkää vesi vähitellen sekoittaen tasaiseksi taikinaksi. Pyöritelkää taikinasta pötkö jauhotetulla leivinpöydällä ja jakakaa se kuuteen palaan. Pyöritelkää palat palloiksi ja kaulitkaa niistä jauhotetulla alustalla muutaman millin paksuisia lettuja, joiden halkaisija on vähän pienempi kuin käytössä oleva paistinpannu.  
Kuumentakaa paistinpannu kuumaksi ja paistakaa chapati-leivät yksitellen molemmin puolin, kunnes niiden pintaan muodostuu ruskeita pilkkuja. Ensimmäinen puoli paistuu noin neljässä minuutissa, toinen kahdessa. Nostakaa valmiit leivät liinan alle odottamaan.  

3. Lopuksi valmistakaa munakasseos

  • 12 kananmunaa  
  • suolaa  
  • paistamiseen öljyä

Rikkokaa munat kulhoon ja vatkatkaa haarukalla niiden rakenne rikki. Lisätkää sekaan hienonnettu sipuli ja suurin osa kasviksista. Maustakaa suolalla.   
Kaatakaa öljytylle pannulle 1/6 munaseoksesta. Huolehtikaa, että jokaiseen munakkaaseen tulee sekä munaa että kasviksia. Tasoittakaa munakas pannulle ja antakaa kypsyä kauniin ruskeaksi. Kääntäkää munakas varovasti.    
Nostakaa kypsä munakas lautaselle asetetun chapatileivän päälle ja levittäkää päälle n. ruokalusikallinen tuoreita vihanneksia, jotka jäivät ensimmäisessä vaiheessa sivuun odottamaan. Lisätkää halutessanne ripaus suolaa ja käärikää rullaksi!   

Paistakaa ja täyttäkää loput rullat samaan tapaan.  

Resepti 2: Ruokabanaanisosetta maapähkinämuhennoksen kanssa 

Tässä ateriassa tehdään ruokabanaanista tehtyä sosetta sekä maapähkinämuhennosta 

Ruokabanaanisoseen ohje: 
Matoke eli ruokabanaanista valmistettu sose on perinteinen arkiruoka Ugandassa. Sitä tarjoillaan siellä sellaisenaan kastikkeen kera tai liha-, kala- ja kanaruokien kylkiäisenä. Suomesta ruokabanaaneja (keitto-/jauhobanaani) löytää hyvin varusteltujen ruokakauppojen hedelmä- ja vihannesosastolta.  

Vartio voi katsoa kuinka ugandalainen nainen valmistaa ruokaa ruokabanaaneista.  Englanninkielinen video (7,5 min) on katsottavissa Youtubessa.

Matoke (4 hlö)  

  • 6 keittobanaania (jauhobanaania)  
  • 1/2 dl maitoa tai kasvikermavalmistetta   
  • 2 rkl voita tai margariinia  
  • suolaa ja jauhettua valkopippuria  
  1. Keittäkää ruokabanaanit. Laittakaa banaanit kuorineen kattilaan ja kaatakaa päälle sen verran vettä, että ne peittyvät. Keittäkää kannen alla 25-30 minuuttia.  
  2. Ottakaa banaanit kattilasta ja odottakaa, että ne jäähtyvät hieman, jotta voitte kuoria ne. Soseuttakaa banaanit. Lisätkää soseeseen maito tai kasvikerma, voi tai margariini ja maustakaa suolalla ja jauhetulla valkopippurilla. Huomioittehan, että valkopippuri on voimakas mauste! Voitte tarvittaessa vielä lämmittää matoken ennen ruokailua.

Maapähkinämuhennoksen (4-6 hlöä) ohje: 

  • 1 sipuli  
  • 1 pieni makea paprika  
  • 1 valkosipulinkynsi murskattuna  
  • suolaa, mustapippuria, paprikajauhetta  ja chiliä maun mukaan  
  • 7 ½ dl kasvislientä  
  • 1 porkkana  
  • 1 pieni bataatti  
  • 2 tomaattia (hienonnettuna)  tai vastaava määrä säilöttyjä tomaatteja  
  • 2 ½ dl maapähkinävoita  
  1. Kuorikaa porkkana, sipuli ja bataatti. Paloitelkaa kasvikset.  
  2. Yhdistäkää kattilassa kaikki muut ainekset paitsi maapähkinävoi.  
  3. Keittäkää miedolla lämmöllä kypsiksi.   
  4. Pienentäkää vielä lämpöä, lisätkää maapähkinävoi  ja antakaa hautua pari minuuttia.   

Sekoittakaa useasti kypsymisen aikana.  

Pakollisuus: Pakollinen
Ennen aktiviteetin ohjaamista, muistathan palauttaa mieleesi #NMSD-johtajan oppaan ohjeistuksen sekä kerrata ryhmän kanssa yhteiset #NMSD-pelisäännöt. Näin varmistat itsellesi ja ryhmällesi turvallisen, toiset huomioonottavan ja mukavan partiotoiminnan.
Tavoite: Seikkailija saa perustietoa kuukautisista ja kuukautisterveydestä sekä oppii keskustelemaan vaikeiltakin tuntuvista aiheista turvallisessa ympäristössä. 
Kuvaus: Aktiviteetissa tutustutaan kuukautisiin pelaamisen ja kisailun keinoin pelaamalla Kahoot-monivalintapeliä, jossa käsitellään kuukautisten perusasioita. Aloittakaa toiminta kuitenkin energianpurkuleikillä. 
Kesto (arvio): 30 minuuttia   
Missä voi tehdä: Kolo, Kämppä  

*****

Johtajan tehtävä: 

  • Johtaja luo etukäteen Kahoot-tunnuksen sekä tutustuu Kahoot-kysymyksiin ja varautuu käsittelemään kysymyksistä herännyttä keskustelua. Keskustelun avuksi kootut huomiot löytyvät alapuolelta.  Johtajan on hyvä myös muistuttaa edellisessä kokouksessa seikkailijoita siitä, että tässä kokouksessa tarvitaan omaa älypuhelinta. 
  • Kahoot-peli löytyy osoitteesta kahoot.com, sen pelaamiseksi johtajan täytyy luoda ilmainen Kahoot-tunnus (sign up/log in). Kuukautisvisa löytyy Kahoot-alustalta hakusanalla “#NoMissedSchoolDays”. Johtaja voi halutessaan kertoa, että joihinkin kysymyksiin on useita oikeita vastauksia. On myös hyvä painottaa, että osa kysymyksistä voi olla hankalia ja jopa monet aikuiset eivät tiedä tarpeeksi kuukautisista.  
  • Oikeat vastaukset löytyvät tummennettuna eli boldattuna allaolevista vastauksista.
  • Jokaisen kysymyksen jälkeen on tärkeää pysähtyä ja keskustella välittömästi kysymyksestä mahdollisesti heränneisiin tunteisiin ja ihmetyksiin (esimerkiksi mikä on kuukautiskierto tai miksi raskaus vaikuttaa kuukautisiin). 
  • Lisäksi johtaja tarvitsee 1-2 ruokalusikkaa, juomalasillisen vettä ja nipun käsipaperia. Vartio tulee tekemään aktiviteetin aikana pienen havainnollistavan testin kuukautisvuodon määrästä. 

Ennen pelin alkua: 

  • Seikkailijat tarvitsevat kysymyksiin vastatakseen älypuhelimen. Jos kaikilla ei ole omaa tai se tuntuu muuten turvallisemmalta, voi seikkailijajoukkueen jakaa pareihin pelin ajaksi. 
  • Kirjautuminen peliin tapahtuu menemällä osoitteeseen kahoot.it ja kirjoittamalla näytöllä näkyvä pelikoodi (game pin) puhelimeen. Lisäksi tarvitaan suurempi näyttö, johon kysymykset ja vaihtoehdot heijastetaan (tietokone/valkokangas).   

Kysymykset ja niiden selitykset:  

1. Mistä kuukautiset johtuvat? 

a) vanhat hormonit poistuvat b) vanhat munasarjat poistuvat c) vanha kohdun limakalvo poistuu d) vanhat munarakkulat poistuvat 

  • Jos munasolu ei ole kuukautiskierron aikana hedelmöittynyt ja kiinnittynyt kohdun seinämään, kohdun vanha limakalvo poistuu. Pintakalvon poistumisen aiheuttavat hormonit, jotka aiheuttavat myös kuukautiskivut.

*

2. Kuinka monta päivää normaali kuukautiskierto kestää (keskimäärin)?   

a) 20 päivää b) 28 päivää c) 5 päivää d) 7 päivää   

  • Tämän kysymyksen osalta on olennaista ymmärtää, mitä kuukautiskierrolla tarkoitetaan. Kuukautiskierron ajatellaan joskus virheellisesti tarkoittavan vain kuukausittaisen vuodon eli vuotopäivien kestoa, mutta kuukautiskierto on todellisuudessa koko kierto ensimmäisen vuotopäivän alkamisesta seuraavan vuodon alkuun. Kierron pituus voi kuitenkin vaihdella! Normaalin kierron katsotaan kestävän 23-35 päivää.

*

3. Mikä seuraavista väitteistä ei ole totta?  

a) Kuukautisten aikana voi tulla raskaaksi b) Kuukautisvuodon määrä on noin litran  
c) Kuukautiset ovat normaali osa murrosikää d) Kuukautisten aikana voi uida  

  •  a) Raskaaksi tulemisen todennäköisyys kuukautisten aikana on pieni, mutta mahdollisuus tähän on silti olemassa. (Siksi ns. varmoja päiviä, eli aikaa, jolloin munasolun hedelmöittymisen katsotaan olevan epätodennäköistä, ei tulisi käyttää ehkäisykeinona. Muun muassa epäsäännöllinen kuukautiskierto ja siittiön kyky selvitä hengissä kehossa useita päiviä vaikuttaa siihen, että varmojen päivien ajankohdan arviointi on hankalaa. Tämän vuoksi muiden ehkäisyvälineiden käyttö on tärkeää!)
  • b) Ihan näin paljon verta ei tule! Tästä opitaan pian enemmän.   
  • c) Kuukautiset ovat merkki siitä, että keho toimii normaalisti.  
  • d) Esimerkiksi tamponin tai kuukupin kanssa voi uida. Niiden käyttö saattaa kuitenkin vaatia hieman harjoittelua. Jos kivut tai muu oireilu eivät ole erityisen vahvoja, kuukautiset eivät useimmiten rajoita normaalia elämää sen kummemmin. Urheilu kuukautisten aikana on myös hyvä keino lievittää lievempää kuukautiskipua, sillä se tuottaa kehossa mukavalta tuntuvia mielihyvähormoneja eli endorfiineja!

*

4. Mikä seuraavista on yleinen PMS (eli kuukautisia edeltävä) oire?   

a) Rintojen aristus b) Vatsavaivat c) Tunneherkkyys d) Halu kuunnella Abbaa  

  • d) Kuukautisiin saattaa kuulua erilaisia fyysisiä sekä hormonaalisia oireita, mutta Abban kuuntelu ei kuitenkaan yleensä kuulu näihin.   
  • c) PMS-oireista vitsaillaan paljon (“sillä täytyy olla menkat kun se on noin vihanen”) ja tällainen kuittailu voi tuntua sen kohteesta todella ikävältä. Tunteet eivät heittele kaikilla kuukautisten vuoksi, mutta osalla esiintyy ärtyisyyttä ja mielialojen vaihtelua. Tähän kannattaa suhtautua empaattisesti, sillä hormonit vaikuttavat monella tavalla kuukautisia läpi käyvien oloon. Muiden tunteita ei saa vähätellä sanomalla, että kaikki tunteiden heittelyt johtuvat kuukautisista. Tunteiden taustalla voi olla myös muuta kuin kuukautiset, vaikka se aika kuukaudesta olisikin.

*

5. Minkä ikäisenä kuukautiset yleensä alkavat?  

a) 9-13    b) 10-16    c)    11-12 d)   15-17  

  • Kuukautisten alkaminen on hyvin yksilöllistä, sillä osalla ne alkavat jo ennen kymmentä ikävuotta ja joillakin huomattavasti myöhemmin. Ei siis kannata stressata, jos kuukautiset alkavat aiemmin tai myöhemmin kuin muilla kavereilla. Tärkeää on kuitenkin, että kuukautisista voidaan puhua avoimesti ja osana murrosiän muutoksia.   

*

6.  Mikä voi olla syynä siihen, että kuukautiset ovat myöhässä?   

a) Kuukautisten juuttuminen liikenneruuhkaan b) Raskaus c) Stressi d) Painonvaihtelu (esim. laihduttaminen)  

  • a) Kuukautiset ja liikenne eivät ole yhteydessä toisiinsa
  • b) Koska munasolu hedelmöittyy, se ei poistu vuotona. Raskauden aikana varsinaista vuotoa ei tule, mutta osalla naisista voi esiintyä tiputteluvuotoa etenkin alkuraskaudesta. 
  • c ja d) On tärkeä muistaa, että muutkin syyt kuin raskaus voivat vaikuttaa kuukautiskierron säännöllisyyteen.
  • > Ylipäätään kuukautiskierron pituus voi siis vaihdella, joten on tavallista, että  kuukautiset voivat myös säännöllisinäkin hieman “ajoissa” tai “myöhässä” 
  • > Huom! Erityisesti kuukautisten alkuvuosina kuukautiset voivat olla epäsäännölliset pitkäänkin.

*

 7. Kuinka monet kuukautiset kohdullisella* henkilöllä on keskimäärin elämänsä aikana?  

a) 1000        b) 80         c) 200    c) 450    

  • Kuukautiset alkavat yleisimmin 10-16 vuoden iässä ja päättyvät vaihdevuosiin (n. 40-50 v.)

*Kohdullisella tarkoitetaan siis sellaista henkilöä, jolla on kohtu. Termiä käytetään siksi, että kaikki, joilla on kohtu eivät välttämättä koe olevansa naisia ja toisaalta koska kaikilla naiseksi itsensä kokevilla ei ole kohtua. Tämä on osa sukupuolten moninaisuutta.

*

 8. Millaisia erilaisia kuukautissuojia on olemassa?  

a) Tamponit b) Kuukuppi c) Kuukautissiteet d) Kuukautisalushousut 

  • Yleensä tutuimpia suojia ovat tamponit ja siteet, mutta myös monet uudet, usein ekologisemmat vaihtoehdot ovat yleistyneet viime vuosina.   

*

9. Kuukautisvuodon määrä kuukaudessa (yhden vuodon aikana) on noin 

a)  Teelusikallinen b) 2-4 ruokalusikallista (15ml/rkl) c) Puolitoista desilitraa d) kaksi desilitraa  

  • Mielikuvissa kuukautisvuodon määrä kuvitellaan usein paljon todellisuutta suuremmaksi. 1-3 ruokalusikallista verta päivässä 2-7 päivän aikana on melko vähän, yhteensä noin desin. On hyvä kuitenkin muistaa, että kuukautisvuodon määrä vaihtelee yksilöittäin niukasta selvästi runsaampaan sekä vuotopäivästä.
  • “Normaali” kuukautisvuodon määrä on noin 20-80 ml, jonka jälkeen puhutaan runsaista kuukautisista. Jos vuoto asettuu vaikka keskivälille tuota vaihtelua, desi ei ole kauhean lähellä vuodon keskimääräistä määrää.

> Ryhmä tekee tässä välissä pienen testin! Ryhmä havainnollistaa itselleen keskimääräisiä kuukautisvuotomääriä. Ryhmä mittaa 1rkl vettä ja imeyttää sen käsipaperiin. Seuraavaksi ryhmä mittaa 3 rkl vettä ja imeyttää sen vesimäärän käsipaperiin. Ryhmä kokeilee vielä mitata normaalina pidetyn kuukautisvuodon enimmäismäärän eli n. 80 ml. Vartio mittaa ja imeyttää viimeiseksi käsipapereihin 5 rkl vettä. Tuntuivatko nämä määrät paljolta vai vähältä? Johtaja muistuttaa, että nämä vesimäärät jakautuvat 2-7 vuotopäivälle.

*

10. Ugandassa kuukautissuojina käytetään myös..  

a) Banaaninlehtiä b) ei mitään c) vanhoja vaatteita d) paperia  

  • Esimerkiksi #NoMissedSchoolDays -hankkeen kumppanuusmaassa Ugandassa joudutaan välillä käyttämään suomalaisesta näkökulmasta epätavanomaisia kuukautissuojia. Tämä saattaa johtua esimerkiksi siitä, että perheillä ei ole varaa ostaa minkäänlaisia kuukautissuojia, mikä voi aiheuttaa koulupoissaoloja. #NoMissedSchoolDays -hanke pyrkiikin vähentämään kuukautisista tai sukupuolesta johtuvaa koulupudokkuutta.   Kuitenkin tulee muistaa, että osalla perheistä on huomattavasti enemmän resursseja hankkia myös kuukautissuojia. Perheiden varakkuus vaihtelee Ugandassa samalla tavalla kuin Suomessakin.    

*

11.  Kuukautisista on tärkeää puhua, koska.. . 

a) Ne ovat luonnollinen osa elämää   b) Niihin liittyy paljon ennakkoluuloja
c) Biologia on kiinnostavaa!  d) Ne voivat tulla mukaan partioleirille!  

  • a) Kuukautiset kuuluvat murrosiän kehitykseen samalla tavalla kuin äänen madaltuminen! Kropassa tapahtuu muutoksia kaikilla, eivätkä kuukautiset ole tästä mikään poikkeus.   
  •  b) Valitettavasti kuukautisista puhumiseen liittyy Suomessakin paljon ennakkoluuloja ja väärinkäsityksiä. Aiheeseen saatetaan suhtautua hyvin tavoilla: osa kokee kuukautisista ääneen puhumisen kiusallisena, osa epämiellyttävänä tai ällöttävänä. Joissain maissa kuukautisista on liikkeellä myös hyvin haitallisia uskomuksia, jotka saattavat vaikuttaa vahvasti koulunkäyntiin ja tulevaisuuteen.   
  • c) Partiolaiset ovat aina olleet innokkaita uuden oppijoita, joten biologiaa ja kuukautisiin liittyviä yhteiskunnallisia vaikutuksia on myös hyvä pohtia yhdessä.  
  • d) Kuukautiset voivat alkaa keskellä telttaretkeä. Silloin on tärkeää, että kaikilla lippukunnan jäsenillä on perustietoutta siitä, miten kuukautisterveydestä kannattaa huolehtia leiriolosuhteissa. Toivottavasti tämän haasteen jälkeen lippukunnasta löytyy faktatiedon lisäksi myös kuukautisten “ensiapupakki”, joka kulkee mukana kaikilla leireillä!  

****

Kahootin lopuksi käydään loppukeskustelu:  

  • Miltä Kahootin tekeminen tuntui ylipäätään?  
  • Tulivatko monet asiat yllätyksenä?  
  • Mistä seikkailijat haluaisivat tietää enemmän?  
  • Miksi kuukautisista on joskus vaikea puhua?  
  • Kenen kaikkien kanssa sinä voit ja voisit puhua kuukautisista (esimerkiksi kaverit, partiojohtajat, vanhemmat tai perheenjäsenet, kouluterveydenhoitaja)?
  • Miksi kaikkien pitäisi tietää kuukautisista, myös niiden joilla kuukautisia ei ole? 

Pakollisuus: Pakollinen 
Ennen aktiviteetin ohjaamista, muistathan palauttaa mieleesi #NMSD-johtajan oppaan ohjeistuksen sekä kerrata ryhmän kanssa yhteiset #NMSD-pelisäännöt. Näin varmistat itsellesi ja ryhmällesi turvallisen, toiset huomioonottavan ja mukavan partiotoiminnan.
Tavoite: Seikkailija tuntee kuukautisiin liittyvät tuotteet ja niiden käyttötarkoitukset. Tuotteisiin tutustuminen arkipäiväistäminen rikkoo niihin liittyviä tabuja ja ennakkoluuloja. Aktiviteetin tehtyään seikkailija ymmärtää, että kuukautishygieniatuotteet ovat arkipäivää ja niistä puhuminen on luonnollista.
Kuvaus: Aktiviteetti sisältää kolme erilaista harjoitetta (Kimin koe, Pelle Peloton -leikki ja muistipeli), joiden kautta tuotteisiin tutustuminen tapahtuu leikin ja kisailun ohessa. Niistä riittää tekemistä yhden kokouksen ajaksi.
Kesto: yksi kokous


Tuotteisiin tutustuminen (n. 15-30 min.)

Missä voi tehdä: kololla tai retkellä.
Materiaalit: kuukautishygieniapaketti (siteet, biohajoavat siteet, tamponit asettimella tai ilman, kuukuppi ja puhdistustuotteet, kestosuoja) 

Sampo hankkii ryhmälle kuukautishygieniatuotteita (siteet, tamponit (asettimella/ilman), kuukuppi ja sen pesuaineet/käyttöohjeet, kestoside) ja asettaa ne kaikkien nähtäville lattialle tai pöydälle. Kaikki ryhmän jäsenet asettuvat tuotteiden ympärille. Tuotteet ja niiden käyttötarkoitukset käydään läpi, minkä jälkeen pelataan Kimin koetta. Tavallisimmin Kimin kokeessa on esineitä, jotka ovat näkyvillä vain lyhyen ajan. Sen jälkeen testattavien on muistettava, mitä esineitä oli esillä ja/tai missä järjestyksessä ne olivat. Kimin kokeen pelaamisen jälkeen käydään aktiviteetin purkukeskustelu.

Kimin koe on mahdollista toteuttaa monilla tavoilla. Visuaalisen tarkkaavaisuuden lisäksi voidaan testata esimerkiksi kuulo- tai tuntoaistiin perustuvaa muistia. Kimin tarinaa pidetään perinteisenä partiotarinana, joten jos Kimin tarina ei ole seikkailijoille tuttu tai aikaa on muuten reilusti, lukee sampo ensiksi seikkailijoille Kimin tarinan.

Kimin tarina  
Kim, eli kokonimeltään Kimball O’Hara, oli erään Intiassa palvelevan irlantilaisrykmentin kersantin poika. Kimin vanhemmat kuolivat tämän ollessa pikkulapsi ja hän jäi tätinsä hoiviin. Kaikki hänen leikkitoverinsa olivat alkuperäiskansaa ja sen kautta hänelle tuli tutuksi heidän kielensä ja tapansa. Kim ystävystyi erään vanhan vaeltavan papin kanssa ja kulki hänen matkassaan halki koko Pohjois-Intian.

Eräänä päivänä hän sattui tapaamaan isänsä vanhan rykmentin marssilla ja uteliaana luonteena päätti vierailla heidän leirissään. Aluksi sotilaiden löytäessä Kim tutkimasta leiriä tämä pidätettiin varkaudesta epäiltynä. Sotilaiden tutkintojen osoittaessa Kimin olevan entisen rykmenttiläisen poika otti rykmentti Kimin huostaansa ja kasvatti häntä. Kaiken vapaa-aikansa Kim kuitenkin pukeutui intialaisiin asusteisiin ja vietti aikaansa paikallisten joukossa yhtenä heistä.  

Jonkin ajan kuluttua Kim tutustui muuan herra Lurganiin, joka oli paitsi vanhojen jalokivien ja muiden harvinaisuuksien kauppias, myös hallituksen vakooja. Jalokivikauppias huomasi pian Kimin laajat tiedot paikallisväestön tavoista ja tottumuksista ja tajusi, että voisi kouluttaa Kimistä hallituksen salaiseen palveluun näppärän apulaisen. Kouluttaakseen Kimiä herra Lurgan antoi Kimille erilaisia huomioimistehtäviä ja neuvoi häntä painamaan tarkasti mieleensä pienimmätkin yksityiskohdat. Jalokivikauppias aloitti näyttämällä Kimille tarjottimellisen erilaisia jalokiviä ja antoi Kimin tarkastella niitä minuutin ajan.

Sitten hän peitti tarjottimen liinalla ja pyysi Kimiä kertomaan kuinka monta kiveä tarjottimella oli ja kuvailemaan niitä. Aluksi Kim muisti ainoastaan muutaman jalokiven, eikä pystynyt kuvailemaan niitä kovinkaan tarkasti, mutta jonkin ajan harjoiteltuaan hän oppi muistamaan hämmästyttävän paljon yksityiskohtia. Samoin kävi monien muidenkin hänelle tällä tavoin esiteltyjen esineiden kohdalla. Monenlaisten koulutusten jälkeen Kimistä tehtiin salaisen tiedustelupalvelun jäsen ja hänelle annettiin tehtävästään salaiseksi merkiksi kaulassa kannettava medaljonki, jonka sisään kirjoitettu lause erityisellä tavalla lausuttuna.

Tarina pohjautuu Rudyard Kiplingin alkuperäiseen kertomukseen ja se on mukailtu B-P:n Partiopojan kirjasta vuodelta 1961. Kimin seikkailujen pohjalta Baden-Powell sai idean kyseiseen opetusmenetelmään ja alkoi käyttää sitä osana partiokasvatusta.  

Loppukeskustelu (n. 15 min) 
Seuraavaksi tuotteet kerätään taas yhteen ja kokoonnutaan niiden ympärille. Seikkailijat saavat esittää tuotteisiin liittyviä kysymyksiä. Tarkoituksena on saada seikkailijat huomaamaan, että mieltä askarruttavia kysymyksiä on lupa kysyä. Lisäksi seikkailija saa tietoa kuukautishygieniastuotteista sekä mahdollisuuden keskustella niistä turvallisessa ympäristössä.

  • Oletteko nähneet tällaisia tuotteita jossakin, esimerkiksi kotona?   
  • Mistä kuukautissuojia voisi kysyä, jos itse tai esimerkiksi ystävä sellaista tarvitsisi koulussa? Entä kotona tai partiossa? 
  • Kenen kaikkien kanssa sinä voit ja voisit puhua kuukautisista?

Pelle Peloton, n. 30 min 
Seikkailijat jaetaan pareihin tai pienryhmiin. Jokaiselle ryhmälle jaetaan jokin kuukautishygieniatuote ja annetaan n. 5-10 minuuttia aikaa keksiä tuotteelle vaihtoehtoinen nimi ja käyttötarkoitus. Ajan loputtua kukin pari/pienryhmä esittelee vuorollaan uuden tuotteen ja sen nimen toisille. Aktiviteetin tarkoituksena on keventää tunnelmaa ja luoda mahdollisuuksia ihmettelylle ja keskustelulle.  

Hauska tietää:
Tamponin esiaste keksittiin tarinoiden mukaan muinaisessa Egyptissä? Silloin käytettiin papyrusrullaa, joka pehmitettiin Niili-joen vedessä liottamalla. Ensimmäiset kuukautissiteet kehitettiin Ranskassa 1900-luvun alussa sairaanhoitajien toimesta. Hoitajat työskentelivät ensimmäisen maailmansodan aikaan sotilassairaaloissa ja keksivät käyttää haavan sidontaan tarkoitettuja selluloosasiteitä kuukautissuojina.  


Muistipeli (n. 15 min.) 
Seikkailijat pelaavat pareittain tai pienryhmissä kuukautishygieniatuotteisiin liittyvää muistipeliä, joka löytyy materiaalipankista.


Tietoa kuukautisista ja kuukautissuojista:  

  • Nykyään naisten kuukautiset alkavat aiemmin ja jatkuvat pidempään. Jokaisen tarve suojille on henkilökohtainen ja vaihtelee elämän aikana. Esimerkiksi synnytykset tai runsaat kuukautiset lisäävät kuukautissuojien käyttötarvetta.  
  • Kertakäyttöisiä kuukautissuojia käyttävällä henkilöllä voi kulua elämänsä aikana kymmeniä tuhansia suojia. Niihin voi henkilön elämän aikana myös kulua jopa tuhansia euroja rahaa. Ugandassa yhden kuukautishygieniatuotepaketin hinta voi vastata jopa viikon palkkaa.
  • Globaalin etelän maissa (sijaitsevat pääasiassa Afrikassa, Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla) tytöt saattavat joutua olemaan pois koulusta jopa viidenneksen kouluvuodesta kuukautistensa vuoksi. Suomessa tämä tarkoittaisi noin kahden kuukauden poissaoloa koulusta. Sellaisella ajalla on merkittävä vaikutus oppimiseen. Globaalin etelän maissa kuukautissuojia ei välttämättä ole varaa ostaa, niitä ei ole saatavilla tai kouluissa ei ole kuukautishygieniasta huolehtimisen kannalta kelvollisia saniteettitiloja.  
  • Luontoon hajoamattomat kuukautissuojat säilyvät ekosysteemissä sinne joutuessaan jopa käyttäjäänsä pidempään. Asianmukaisten saniteettitilojen varustelun puuttuessa (esim. roskikset) kuukautissuojat aiheuttavat merkittävää haittaa tukkiessaan viemäreitä ja nostavat näin huoltokustannuksia.

Pakollisuus: Pakollinen 
 Ennen aktiviteetin ohjaamista, muistathan palauttaa mieleesi #NMSD-johtajan oppaan ohjeistuksen sekä kerrata ryhmän kanssa yhteiset #NMSD-pelisäännöt. Näin varmistat itsellesi ja ryhmällesi turvallisen, toiset huomioonottavan ja mukavan partiotoiminnan.
Kuvaus: Aktiviteetin tarkoituksena on tutustuttaa seikkailijat kuukautishygieniasta huolehtimiseen partiossa. Aktiviteetin tehtyään seikkailija tietää miten retkipaikalla on mahdolista huolehtia kuukautishygieniasta ja tietää, että kuukautishygieniasta huolehtiminen on mahdollista ja tärkeää myös retkellä. Tarkoituksena on, että seikkailija tietää, että lippukunnassa on johtajia, joille voi puhua aiheesta turvallisesti retkillä ja leireillä. Aktiviteetin tavoitteena on myös kiinnittää johtajien ja lippukunnan huomio kuukautishygieniasta huolehtimisen mahdollisuuksiin retkiolosuhteissa. Aiheesta puhuminen partiossa auttaa vähentämään kuukautisiin liittyviä tabuja sekä vähentää muun muassa siihen liittyviä häpeän tunteita. Tarkoitus on tehdä kuukautisista arkinen ja normaali asia myös partiossa ja retkillä. Kuukautisten ei tulisi estää mahdollisuutta osallistua lippukunnan retkille ja leireille.
Tavoite: Seikkailija tietää, että kuukautisista on turvallista puhua leirillä oleville johtajille ja, että lippukunta on varautunut leiriläisten kuukautisiin.
(Huomio johtajalle: Aktiviteetin yhtenä tavoitteena on myös kehittää lpk:n toimintaa, joten johtajan tulisi tutustua oman lippukunnan tilanteeseen ennen aktiviteetin vetämistä ja sopia asiasta myös lippukunnan muun johtajiston kanssa).
Kesto: Noin tunti
Missä voi tehdä: Aktiviteetti toteutetaan lippukunnan kämpällä tai muulla retkikohteella.

  • Toiminta kannattaa aloittaa liikunnallisella leikillä, jossa saa purettua energiaa. Esimerkkinä vessanpönttöhippa, jossa hippa ottaa muita lapsia kiinni rajatulla alueella. Kun hippa saa leikkijän kiinni koskettamalla, tämä jää polviseisonta­-asentoon ja nostaa käden ylös ja huutaa “vessanpönttö”. Toiset leikkijät voivat pelastaa hänet istumalla “vessanpöntölle” kaverin polvelle ja vetämällä vessan eli laskemalla kaverin käsi alas.


Aktiviteetin ohjeet:
Seikkailijat jakautuvat pareihin (tai tarvittaessa kolmen hengen ryhmiin). Pareille jaetaan laput, joissa lukee “wc”, “wc jono alkaa”, “pesupaikka” ja “jätehuolto.” Parit käyvät kiinnittämässä laput niihin paikkoihin, joissa ajattelevat näiden olevan. Ei haittaa jos kaikille lapuille ei löytynyt paikkaa, niistä keskustellaan myöhemmin aktiviteetin edetessä.

Tämän jälkeen seikkailijat kokoontuvat taas yhteen ja kiertävät retkipaikan yhdessä (wc:t, pesumahdollisuudet ja jätehuolto huomioiden) pohtien, kuinka kuukautishygieniasta huolehtiminen retkiolosuhteissa on leiripaikalla järjestetty. Kun johtaja on käynyt leiripaikan läpi seikkailijoiden kanssa, ryhmä pohtii yhdessä mitä kuukautishygienian ylläpitoon leireillä tarvitaan ja miten hygienia on hoidettu omalla leiripaikalla. Ryhmä keskustelee siitä, miten retkellä, leirillä tai haikilla voi toimia, jos kuukautiset osuvat samaan ajankohtaan niiden kanssa.

Ryhmä käy johtajan opastuksella läpi ainakin seuraavat asiat:

  • Missä retkellä kuukautissuojan voi vaihtaa sekä kuinka toisille tulee antaa vessassa aikaa olla rauhassa ja jonottaa kauempana.
  • Kuinka retkipaikalla voi peseytyä tarvittaessa ja mitä siihen tarvitaan? Voiko peseytymisen hoitaa saunassa? Jos erillisiä pesutiloja ei ole, mitä hygienian ylläpitoon tarvitaan (esimerkiksi hygieniapyyhkeitä)? Tärkeää on, että muut antavat toisille mahdollisuuden käydä tarvittaessa yksin peseytymässä, jos siihen on tilaa ja mahdollisuus. Tämä on tärkeää huomioida kaikessa retkitoiminnassa oli kuukautisia tai ei.
  • Minne tuotteet voi hävittää?
  • Kuinka toimia, jos kuukautiset alkavat retkellä yllättäen?
  • Miten haikilla voi toimia kuukautisten aikana?

Ryhmä voi käydä katsomassa instagramista #NMSD -hankkeen Kansainvälisen kuukautispäivän (28.5.) etäaktiviteetin, jonka ohjeiden avulla jokainen voi koota itselleen kotona partioretkeilyä kuukautisten aikana helpottavan kuukautishygieniapakkauksen eli “menkkapussin”. Ryhmä voi myös sopia tekevänsä menkkapussin osana ryhmän kokousta tai retkeä.

Olipa kerran menkat

Pakollisuus: Pakollinen  
Ennen aktiviteetin ohjaamista, muistathan palauttaa mieleesi #NMSD-johtajan oppaan ohjeistuksen sekä kerrata ryhmän kanssa yhteiset #NMSD-pelisäännöt. Näin varmistat itsellesi ja ryhmällesi turvallisen, toiset huomioonottavan ja mukavan partiotoiminnan.
Nykyään murrosikä ja sen myötä kuukautiset alkavat entistä aiemmin ja näin ollen myös useammilla seikkailijaikäisillä. Moni partiolainen on kokenut kuukautistensa alkamisen partiossa yllättäen, sillä keholle “yllättävät tilanteet” kuten esimerkiksi partioleiri, vaellus tai matka saattaa käynnistää kuukautiset myös säännöllisen kuukautiskierron ulkopuolella. Myös seikkailijajohtajien on hyvä tiedostaa tämä. 
Tavoite: Seikkailija ymmärtää, että kuukautiset ovat luonnollinen osa kehitystä. Seikkailija valmistautuu omien tai ystävän kuukautisten alkamiseen ja osaa toimia yllättävän tilanteen sattuessa. Seikkailija ymmärtää, että aikuisen puoleen voi kääntyä ja ystävään voi tukeutua.  Seikkailija oppii, että hygieniasta huolehtiminen on mahdollista erilaisissa olosuhteissa, eikä kuukautisten tarvitse estää osallistumista.  
Kuvaus: Joukkue toteuttaa yhdessä kuukautisaiheisen tarinan. Tarina-tehtävässä seikkailijat tutustuvat sanataiteen keinoin kuukautisten yllättävään alkamiseen ja niiden kanssa selviytymiseen erilaisissa olosuhteissa. Tarinan hauskuuden on tarkoitus rikkoa tabuja aiheen ympäriltä.  
Johtajan tehtävä: Johtaja tulostaa tarinan etukäteen ennen kokousta, koska tarinan täyttäminen on helpompaa ja luettavuus paranee. Jos sampoja on kaksi, toinen voi täyttää tarinan sillä aikaa, kun toinen ohjaa seikkailijoille mieluisan energianpurku-leikin. Mikäli ryhmällä on yksi johtaja tämä voi auttaa seikkailijat leikissä alkuun ja täyttää aukot sillä aikaa.  
Kesto: 30 min  
Paikka: Kolo, kämppä, ulkona  

******

Johtaja pyytää seikkailijoita keksimään tarinalle kaksi kuvitteellista päähenkilöä, mielikuvituslippukunnan sekä 42 adjektiivia (kuvailevia sanoja jotka vastaavat kysymykseen millainen jokin on, esim. pehmeä, pyöreä, keltainen, iloinen). Tarinan toisen päähenkilön (1.) tulee olla biologisesti tyttö, mutta toisen henkilön (2.) sukupuolella ei ole väliä. Kenenkään ryhmäläisen nimeä ei käytetä. Johtaja täyttää oheisen aukkotarinan seikkailijoiden keksimillä sanoilla ja lopuksi lukee tarinan heille ääneen. Tarinan loppuun on hyvä varata aikaa mahdollisille kysymyksille ja purkaa tehtävä esimerkiksi johtajalle tehtyjen apukysymysten avulla.   

Tarina alkaa..

(1:                        ) _______________ leiripäivä  

_______________ ja _______________ leiriaamu alkoi sarastaa ja _______________ auringonsäteet herättivät (1:                        ) joka nukkui _______________ riippumatossa kahden _______________ männyn välissä. Oli toisen leiripäivän aamu (3.                            ) lippukunnan kesäleirillä. (1:                        ) hieroi _______________ silmiään ja haukotteli makeasti. Siinä samassa hän kuuli _______________ johtajan herätyksen. ”Huomenta _______________ leiriläiset! Valmistautukaa _______________ lipunnostoon!”   

(1:                        ) katseli _______________ lipun nousemista _______________ salkoon ja nautti auringon _______________ säteistä selässään. Hän nautti olostaan juuri tässä ja juuri nyt, tällä _______________ partioleirillä. _______________ johtaja kertoi tulevan leiripäivän _______________ ohjelmasta. _______________ aamupalan jälkeen olisi lähtö yöhaikille. (1:                        ) alkoi hiukan jännittää, mutta sitten hän muisti että viime kesänä haikki oli itse asiassa _______________ leirin paras juttu. (1:                        ) _______________ partiokaveri (2:                        ) vilkaisi ystäväänsä ja näytti tälle peukkua. (1:                        ) ja (2:                        ) lähtivät pakkaamaan _______________ rinkkojansa _______________ johtajan ohjeiden mukaisesti ja valmistautumaan _______________ haikkiin. He muistelivat samalla aiempia yhdessä kokemiaan haikkeja ja niillä sattuneita _______________ kommelluksia.   

(1:                        ) oli melkein valmis lähtöön ja ajatteli, että on parempi käydä vielä _______________ huussissa ennen lähtöä. Istahtaessaan istuimen reunalle (1:                        ) hämmästyi. Hänen alushousunsa olivat punaiset. Kuukautiset olivat alkaneet. ”Mitä ihmettä, eihän niiden pitänyt alkaa tämän leirin aikana” (1:                        ) ajatteli. Mitä hän nyt tekisi? (1:                        ) ei ollut huomannut pakata leirille mukaan _______________ kuukautissuojia. (1:                        ) valoisa mieli alkoi muuttua nyt synkäksi. Ja vähiten hän halusi lähteä _______________ haikille. Oikeastaan hän halusi kotiin, pois _______________ leiriltä. (1:                        ) taitteli wc-paperista tupon ja asetti sen housuihinsa. Olo oli epämukava. (1:                        ) kävi nykäisemässä _______________ leiriportilla häntä odottaneen _______________ partiotoverinsa (2:                        ) hihaa. ”Mä en voi lähteä. Mä olen kipeä ja haluan kotiin.” ”Miten niin et voi lähteä. Ollaan odotettu tätä.” (2:                        ) hämmästeli hieman pettyneenä. ”No en vaan voi. Haluan kotiin.” ”Siis mitä nyt on tapahtunut? Ja mikset voi? Tiedät, että voit kertoa mulle.” jatkoi (2:                        ). ”No mulla alkoi NE!” (1:                        ) sanoi _______________ äänellään. ”Ai siis menkat? Olisit heti sanonut. Eihän se mitään haittaa, vai haittaako?” (2:                        ) rohkaisi ystäväänsä. ”Onko sulla siteitä mukana?” tämä jatkoi. (1:                        ) pudisti päätään vastaukseksi. ”No pahus, ei ole kyllä mullakaan, mutta kysytään johtajalta. Mä tulen sun mukaan jos haluat.” ”Kiitos” (1:                        ) sanoi ja hymyili varovaisesti.   

(1:                        ) jättää _______________ rinkkansa nojaamaan _______________ mäntyyn ja pyytää ystäväänsä odottamaan. (1:                        ) lähtee etsimään _______________ johtajaa ja huomaa hänen olevan tiskaamassa aamun _______________ puurokattilaa. Häntä jännittää. Tuntuu vaikealta mennä puhumaan _______________ asiasta johtajalle. Onko tämä noloa? (1:                        ) miettii ja kävelee hitaasti kaarrellen. Johtaja huomaa (1:                        ) ja keskeyttää askareensa. Johtaja viittoo (1:                        ) luokseen ja toteaa: ”Huomaan, että sua mietityttää joku. Haluatko jutella?” (1:                       ) kertoo huomanneensa huussissa kuukautistensa alkaneen ja ettei ole pakatessaan leirille osannut varautua asiaan. ”Ei hätää.” johtaja sanoo. ”Toi on tosi tavallista tyttöjen keskuudessa partiossa. Ihan vaan leiriolot voi sekoittaa kuukautiskiertoa. Mulla on aina mukana pari sidettä, saat ne multa.” (1:                        ) askarruttaa kuitenkin vielä, miten hän selviää haikista ja koko loppu leiristä. ”Eihän täällä ole edes sisävessaa enkä mä oikein tiedä siitä puskassa käymisestäkään.” (1:                        ) ja johtaja keskustelevat hetken kuukautishygieniasta huolehtimisesta leiriolosuhteissa ja (1:                        ) rauhoittuu. Tuntuu hyvältä, että johtaja suhtautuu asiaan luonnollisesti ja rennosti. _______________ johtaja lupaa käydä kaupassa ja toimittaa yörastille paketin _______________ siteitä. Lisäksi hän lupaa varata niitä loppuleiriksi (1:                        ).    

(1:                        ) lähtee _______________ johtajan luota teltalle vaihtamaan puhtaat alushousut ja nappaa samalla mukaansa pussin roskille sekä toiset vara-alushousut. ”Kyllä mä tästä selviän vaikka ei tämä kiva juttu olekaan! Ehkä ajatus kotiinlähdöstä oli turhan hätiköity.” (1:                        ) ajattelee. Hän suuntaa askeleensa takaisin _______________ leiriportille, jonka luona (2:                        ) häntä jo odottaa. ”Mennään!” (1:                        ) huikkaa ja hymyilee. _______________ ystävykset tutustuvat saamaansa _______________ karttaan ja lähtevät matkaan kohti ensimmäistä _______________ rastia.   

Keskustelukysymyksiä:  

  • Millaisia ajatuksia tarina herätti?   
  • Millaisia vinkkejä antaisitte tarinan päähenkilölle seuraavaa leiriä ajatellen?  
  • Mikä oli ystävän rooli tarinassa? Entä johtajan?   

Pakollisuus: Vapaaehtoinen  
Ennen aktiviteetin ohjaamista, muistathan palauttaa mieleesi #NMSD-johtajan oppaan ohjeistuksen sekä kerrata ryhmän kanssa yhteiset #NMSD-pelisäännöt. Näin varmistat itsellesi ja ryhmällesi turvallisen, toiset huomioonottavan ja mukavan partiotoiminnan.
Tavoite: Aktiviteetin tehtyään seikkailija tunnistaa sukupuoliin liittyviä stereotypioita ja ennakkoluuloja. Seikkailija ymmärtää että stereotypiat ovat haitallisia eri sukupuolille ja tuovat tiettyjä rajoja, odotuksia ja vastuuta, minkä vuoksi ne määrittävät sukupuolet kapealla tavalla.  Aktiviteetin jälkeen seikkailija ymmärtää, että niin herkkien tunteiden näyttäminen kuin riehakas ja villi toimintakin on sallittua kaikille sukupuoleen katsomatta.   
Kuvaus: Joukkue havainnoi sukupuoleen liittyviä strereotypioita. Se pohtii, miksi strereotypioita on. Seikkailijat huomaavat, että ei olemassa montaakaan selkeästi sukupuoleen liittyvää ominaisuutta. 
Tarvikkeet: Kynä per pari. Rastikysymykset ja vastauslaatikot (esim. kirjekuori), sekä vastauslaput.  
Kesto: noin kaksi tuntia   
Missä voi tehdä:  Kololla tai kämpällä   
Kasvatustavoitteet:  Erilaisuuden näkeminen rikkautena, kyky asettua toisen asemaan   


Johtajan tehtävä
Johtajan  tehtävä on järjestää turvallinen ympäristö keskusteluille. 

Ennen aktiviteettia johtajan on myös hyvä päivittää omat asenteensa avoimiksi ja ymmärtää stereotypioiden vahvistamisen haitallisuus. Lisäksi johtajan kannattaa tutustua myös sukupuolen moninaisuuteen esimerkiksi alla olevan linkin avulla (*). Käsiteltäessä sukupuolistereotypioita sukupuolten moninaisuus ohitetaan helposti vaikka stereotypioita käsiteltäessä on puhuttava myös moninaisuudesta. Johtajan tulee ymmärtää, että aiheen käsittely vaatii sensitiivisyyttä (esim. kielenkäytön osalta) ja aktiviteetin aikana tulee kiinnittää huomiota siihen, ettei tule itse vahingossa vahvistaakseen stereotypioita. Tunnettu vahingollinen käsitys tästä on se, ettei poika tai mies saisi itkeä. Tosiasiassa kaikilla tulisi olla mahdollisuus sukupuolesta riippumatta ilmaista kaikkia puoliaan turvallisesti.   

(*) Sukupuolen moninaisuuteen voi tutustua esimerkiksi Sukupuolenosaamiskeskuksen sivuilta.   

Ryhmä aloittaa Liiku kuin.. -energianpurkuharjoituksella (ks. materiaalipankki - energianpurkuleikit), jonka jälkeen se siirtyy rastirataan.   

Osa 1

  • Johtaja rakentaa seikkailijoille aihetta käsittelevän rastiradan, jossa on 5 erilaista rastia.   Seikkailijat kulkevat pareittain. Jokaisella rastilla on lause, jota seikkailijat jatkavat oman mielikuvituksensa mukaan (esim. ”Pojat eivät koskaan…”) . Seikkailijat jättävät vastauksensa rastilla sijaitsevaan vastauslaatikkoon tai kirjekuoreen. 
  • Vinkki: Pimeällä radan voi toteuttaa myös heijastinsuunnistuksena.  

Osa 2

  • Johtaja kerää vastaukset ja poistaa mahdolliset tuplavastaukset. Tarvittaessa johtaja lisää joukkoon muutaman esimerkkistereotypian. 
  • Seikkailijat asettuvat janalle ja johtaja lukee seikkailijoiden kirjoittamia lauseita väittäminä. Kaikki joiden mielestä luettu lause on tosi, asettuvat janan toiseen päähän (esimerkiksi vasempaan laitaan) ja kaikki joiden mielestä lause on epätosi asettuvat janan vastakkaiseen päätyyn. 
  • Janalle voi asettua mihin kohtaan vain oman näkemyksensä mukaan. Kunkin kysymyksen jälkeen johtaja kysyy muutamalta eri paikoille sijoittuneilta seikkailijoilta perusteluita valitsemalleen paikalle (esimerkiksi ”Miksi mielestäsi pojat eivät koskaan itke?”).   

Purku
Lopuksi joukkue pohtii ryhmän sisäisiä ennakkoluuloja ja miettii niiden mahdollisia vaikutuksia. Keskustelussa painotetaan, että oikeita tai vääriä vastauksia ei ole. Ennakkoluulot voidaan myös esimerkiksi repiä tai polttaa leirinuotiolla keskustelun lopuksi symboloimaan sitä, että ne kannattaa hylätä.


Esimerkkilauseita rasteille:  

  • Tytöt pitävät…  
  • Pojat pitävät…  
  • Pojat/miehet eivät koskaan..  
  • Tytöt/naiset eivät koskaan..  
  • Pojat harrastavat usein..  
  • Ugandassa tytöt..  
  • Suomalaiset pojat aina..  
  • Poikien vaatteet ovat..  
  • Tytöillä on aina..  
  • Tytöt ovat taitavia..  
  • Äidit ovat..  
  • Miehet ovat (ammatti)..  

 

Esimerkkistereotypioita:   

  • Pojat eivät itke.  
  • Tytöt tykkäävät vaaleanpunaisesta.  
  • Pojat harrastavat jalkapalloa.  
  • Tytöt harrastavat tanssia.  
  • Tytöt ovat taitavia käsitöissä.  
  • Äidit ovat lempeitä.  
  • Isät ajavat autoa.  
  • Naiset ovat sairaanhoitajia.  
  • Presidentti on mies.  
  • Tytöt eivät piereskele.  

Apukysymykset:  

  1. Miksi esimerkkistereotypiat kuvaavat huonosti miehiä ja naisia? 
  2. Ovatko autot poikien vai tyttöjen leluja? Entä nuket? Miksi ajatellaan yleensä että pojat leikkivät autoilla ja tytöt nukeilla? → Keskustelua siitä, että “esineet ovat esineitä” ja niiden sukupuolittaminen on usein kulttuurin ja kasvatuksen tuomaa. Kaikkien tulisi saada leikkiä juuri niillä leluilla joilla haluaa. 
  3. Miksi ei ole tyttöjen tai poikien värejä? 
  4. Mistä stereotypiat eli yleistykset tai ennakkoluulot tulevat? 

 > Stereotypiat liittyvät aikaan ja kasvatukseen. Mieltymykset muuttuvat ajan kanssa, eikä sukupuolella ole merkitystä siinä mistä pitää. Esimerkiksi kuninkaallisissa hoveissa kaikki sukupuoleen riippumatta käyttivät sukkahousuja vielä 100-200 vuotta sitten. 

  1. Miksi stereotypiat ovat haitallisia? 

> Joku voi luulla että hänen tulee elää niiden mukaan, esimerkiksi että kaikkien tyttöjen tulee tykätä vaaleanpunaisesta vaikka ei oikeasti tykkääkään. On rohkeaa sanoa oma mielipide silloin, kun muut vaativat sinua ajattelemaan toisin. Siksi näistä asioista tulee puhua, että muut eivät vaatisi toisia ajattelemaan tai käyttäytymään itselleen vieraalla tavalla. Eikä ketään tule kiusata, haukkua tai jättää pois leikeistä, koska on erilainen kuin mitä muut olettavat hänen olevansa. 

 #NoMissedSchoolDays -lautapeli julkaistaan Partio-lehdessä ja tällä sivulla syksyllä 2020.

Pakollisuus: Vapaaehtoinen
Ennen aktiviteetin ohjaamista, muistathan palauttaa mieleesi #NMSD-johtajan oppaan ohjeistuksen sekä kerrata ryhmän kanssa yhteiset #NMSD-pelisäännöt. Näin varmistat itsellesi ja ryhmällesi turvallisen, toiset huomioonottavan ja mukavan partiotoiminnan.
Tavoite: Seikkailija uskaltaa puhua kuukautisista kavereidensa ja johtajien kanssa. Hän osaa ottaa kuukautiset huomioon omassa elämässään ja lähipiirissään. Hän tuntee kuukautisten vaikutuksen elämään myös muualla maailmassa.
Kuvaus: Ryhmä kertaa aktiviteettien avulla oppimiaan asioita valmistamalla julisteen. Tavoitteena on tiivistää, jäsentää ja auttaa seikkailijoita pohtimaan itsenäisesti niitä teemoja, joita merkin teon aikana on opittu. Ollessaan julkisella paikalla esillä juliste toimii myös keskustelunavauksena lippukunnassa. WC:n seinillä niihin on jokaisella rauha tutustua.
Kesto: noin 1-1,5 tuntia 
Missä voi tehdä: Kolo, kämppä   

Johtajan tehtävä: Johtaja ohjaa työskentelyä, että seikkailijat pääsevät alkuun tehtävässä ja osaavat toteuttaa sen suunnitelmallisesti. Johtaja ohjaa ideointia, jotta se pysyy halutulla linjalla ja osallistuu keskusteluun turvallisena aikuisena.


Aktiviteetin ohjeet:
Ryhmä suunnittelee kuukautisterveyteen ja tasa-arvoon liittyvän julisteen (tai useamman) ja kiinnittävät ne kolon tai kämpän wc:n seinille. Apuna voidaan käyttää kaikkea hankkeen nettisivuilta löytyvää tietoa sekä haasteen aikana kertynyttä tietoa ja materiaalia. Julisteiden ei tarvitse olla pelkkiä infopaketteja, vaan tarkoituksena on luovuutta käyttäen tuoda esiin joitakin kuukautisterveyteen ja tasa-arvoon liittyviä epäkohtia kantaaottavasti visuaalisin keinoin. Aktiviteetti sopii hyvin tehtäväksi merkin loppupuolella ja julisteita voi myös esitellä lippukunnan tapahtumissa ja somessa #NoMissedSchoolDays-hashtagin avulla.  

Liiku kuin.. (5-10 min.)
Ryhmä varaa riittävästi tilaa vapaaseen liikkumiseen sisällä tai ulkona ja sopii minkä alueen sisällä liikutaan johtajan antamien ohjeiden mukaan. Johtaja haastaa osallistujia kuvittelemaan itsensä oman kehonsa ulkopuolelle, keskittymään omaan tekemiseensä muiden seuraamisen sijaan ja liikkumaan tilassa pyydetyillä tavoilla. Ennen liikkeen vaihtumista johtaja antaa jokaiselle aikaa toteuttaa liikettä haluamallaan tavalla. Johtaja voi osallistua esimerkkinä harjoituksen liikkeisiin tai jos johtajia on kaksi, toinen voi liikehtiä esimerkkinä ja toinen keskittyä harjoituksen vetämiseen.  

  • Juokse tilassa kuin 100m pikajuoksun olympiavoittaja  
  • Taistele tilassa kuin itämainen soturi  
  • Liitele tilassa herkkänä kuin höyhen  
  • Rakenna tilassa leiriporttia kuin partiolainen  
  • Liikehdi tilassa kuin ammattitanssija  
  • Tuuleta tilassa kuin Suomen voittaessa jääkiekon MM-mestaruuden   
  • Seiso tilassa vahvana kuin kallio   
  • Nyrkkeile tilassa kuin ammattiottelija  
  • Liiku tilassa juuri sillä tavalla kuin nyt tuntuu hyvältä  

Vessanpönttöhippa
Hippa ottaa muita kiinni rajatulla alueella, kun hippa saa leikkijän kiinni koskettamalla, tämä jähmettyy polviseisonta­-asentoon ja nostaa toisen käden ylös ja huutaa “vessanpönttö”. Vapaana juoksevat leikkijät voivat pelastaa hänet istumalla polvelle kuten “vessanpöntölle” polvelle ja “vetämällä vessan” eli laskemalla ylhäällä olevan käden alas. 

Kuukautiskierto
Tarvkkeet: kuukautissidepaketti
Leikki on muunnelma tervapadasta. Leikkijät seisovat ringissä kasvot keskustaan päin. Ringissä seisovien leikkijöiden tulee laittaa toinen käsi selän taakse kämmenpuoli ylöspäin. Yksi leikkijöistä jää ringin ulkopuolelle ja saa kuukautissidepaketin, jonka kanssa lähtee kiertämään rinkiä ympäri. Kiertävä leikkijä koskettaa välillä paketilla toisten selän takana olevia kämmeniä ja sanoo “Tämä ei olekaan sinulle”, kunnes yht’äkkiä hän sanoo jollekin “Tämä on sinulle” ja jättää paketin leikkijän kämmenelle. Leikkijät lähtevät juoksemaan vastakkaisiin suuntiin rinkiä ympäri ja ensimmäisenä tyhjälle paikalle ennättänyt leikkijä saa pitää paikan ja toisena paikalle saapunut leikkijä jatkaa ringin kiertämistä sidepaketin kanssa.