Blogi

Kuukautistabut vallitsevat edelleen monella yhteiskunnan alueella, eikä lääketiede ole tässä asiassa poikkeus. Kuukautiset jäävät usein vähälle huomiolle lääketieteen tutkimuksissa, mikä vaikuttaa menstruoivien terveyteen ja hyvinvointiin, mutta toisaalta myös ylläpitää kuukautistabuja ja menstruoivien toissijaista asemaa.

Kuukautisten huonoon huomioimiseen lääketieteessä vaikuttaa vahvasti se, että pitkään varsinkin länsimaisessa lääketieteessä valta-asemia ovat pitäneet miehet, mikä on monin tavoin johtanut naisten ja muunsukupuolisten vähäiseen representaatioon ja tarpeiden ymmärtämiseen tieteessä ja terveydenhuollossa. Miehen vartaloa on pääosin käytetty kuvaamaan ihmistä anatomian opeissa ja tieteessä, minkä takia naisille ja muunsukupuolisille erityiset piirteet, kuten kuukautiset ja hormonitoiminta, on täten jätetty vähälle huomiolle. Näin ollen myös useat hoitometodit, lääkkeet ja rokotteet on testattu ja suunniteltu sopimaan ensisijaisesti miehille, minkä tuloksena muiden kuin miesten kehot saattavat reagoida näihin eri tavoin. Tämän lisäksi kuukautiset jätetään myös usein huomioimatta rokotteiden ja lääkkeiden testeistä sen takia, että hormonaaliset vaikutukset koetaan ’liian hankalina ja työläinä’ tutkia. Tällä voi kuitenkin olla merkittäviä vaikutuksia menstruoivien terveyteen ja hyvinvointiin, mikä tekee asiasta erityisen ongelmallisen.

Tämä ongelma on tullut näkyvästi esiin COVID-19 pandemian aikana. On pitkään tiedetty, että rokotteilla on usein vahvempi vaikutus naisiin, mahdollisesti sen takia, että naisten immuunivaste vaikuttaa olevan vahvempi sikiön suojelemiseksi mahdollisen raskauden aikana. Tästä huolimatta useissa COVID-19 rokotteiden tutkimuksissa kuitenkaan rokotteiden vaikutuksia ei myöskään eroteltu erikseen sukupuolille, mikä käytännössä on estänyt sukupuolesta riippuvaisten sivuvaikutusten huomaamisen. Lisäksi rokotteiden sivuvaikutuksia tutkiessa muutoksia kuukautisiin ei tutkittu käytännössä laisinkaan. Kuukautismuutoksista ei erikseen ole kysytty sivuvaikutusten kartoituksessa, eivätkä tutkimusmetodit useimmissa tutkimuksissa ole sallineet kuukautismuutosten ilmenemistä ja raportointia tutkimusjakson aikana.

Tuloksena tästä on ongelmia hiljattain ilmaantunut pandemian jälkimainingeissa, kun sadat tuhannet menstruoivat ympäri maailmaa ovat raportoineet COVID-19 rokotteen jälkeisiä muutoksia kuukautiskierrossaan. Menstruoivat ovat jakaneet kokemuksiaan mm. sosiaalisessa mediassa, ja lisäksi terveysviranomaiset mm. Amerikassa ja Britanniassa ovat vastaanottaneet tuhansia raportteja rokotteen jälkeisiä muutoksista kuukautiskierrossa. Suomessa myös Fimea on vastaanottanut ilmoituksia epänormaaleista kuukautisista. Muutoksia näyttää monille ilmenneen vuodon määrässä, tyypissä sekä säännöllisyydessä. Myös kokonaan pois jääneet tai pitkään jatkuneet vuotojaksot mainitaan usein. Tämä on syystäkin aiheuttanut huolta monille, sillä menstruoivina moni meistä on tottunut luottamaan kuukautisiimme merkkinä kehon toiminnasta, ja normaalista poikkeavat tai esimerkiksi pois jääneet kuukautiset voi ja kannattaakin usein tulkita muutoksesta kehomme toiminnassa ja terveydessä. Edellä mainitun tutkimuksen puutteen takia menstruoivat ovat kuitenkin jääneet laajalti ilman tietoa ja ymmärrystä asiasta, ja pitkään kuukautismuutosten mahdollinen yhteys koronarokotteeseen kiellettiinkin jyrkästi. Rokotteiden tutkimustapoihin perehtyminen kuitenkin osoittaa selkeän aukon siinä mitä rokotteiden ja kuukautismuutosten yhteydestä tiedämme, minkä takia mahdollista yhteyttä on näillä perustein vaikea kieltää.

Vuoteen 2022 tultaessa tutkimuksia koronarokotteiden ja kuukautismuutosten mahdollisesta yhteydestä on vihdoin julkaistu. Biologista mekanismia tässä asiassa on vaikea tutkia, minkä takia monet perustuvatkin menstruoivien omiin raportteihin. Näistä tutkimuksista monet kuitenkin ovat verranneet koronarokotteen jälkeisiä muutoksia tutkittavien aiempiin kiertoihin, mikä on hyödyllistä ottaen huomioon, että kuten jokaisen kuukautiskierto, myös mahdolliset muutokset ovat henkilökohtaisia. Myös muiden vaikuttavien tekijöiden, kuten elämäntapamuutosten ja stressin vaikutus on näissä tutkimuksissa pyritty minimoimaan. Tähän mennessä kaikki yhteyttä tutkineet osoittavat, että koronarokotteet tosiaan voivat olla yhteydessä muutoksiin kuukautisissa. On kuitenkin lohduttavaa huomata, että läheskään kaikki menstruoivat eivät koe epänormaaleja kuukautisia, ja jos muutoksia ilmenee, ne ovat usein pieniä ja yleensä palaavat normaaliin muutaman kierron jälkeen.

Nähtävästi koronarokotteeseen yhteydessä olevat kuukautismuutokset demonstroivat merkittävää ongelmaa lääketieteessä ja siinä, miten kuukautisiin ja menstruoivien hyvinvointiin edelleen yhteiskunnassamme suhtaudutaan. On aika tehdä lääketieteestä ja hoidosta inklusiivisempaa ja alkaa suhtautumaan kuukautisterveyteen sen vaatimalla vakavuudella.

Olga / Globaalikasvatusvastaava

“My body is my own. How many women and girls can freely make that claim? Each of us has a right to bodily autonomy and should therefore have the power to make our own choices about our bodies, and to have those choices supported by everyone around us, and by our societies at large. Yet, millions of people are denied their right to say no to sex. Or yes to the choice of a partner in marriage or to the right moment to have a child. Many are denied this right because of race, sex, sexual orientation, age or ability. Their bodies do not belong to them.” -UNFPA, 2021

On this 8^th of March 2022, I don’t feel like wishing happy women’s day. It doesn’t seem there is too much to be happy about. Sure, progress has been made if you compare the status of women now and 200 years ago. But this progress is not linear and even in 2022, too many women are deprived from too many rights. In Argentina, today is the day that people will march on the streets in the name of all the victims of femicide, violence and rape – recent events making this topic even more urgent and visible this year. In Colombia, abortion was finally approved legal – yet the President and so many others condemned this. How can women ever have the autonomy on their bodies while they are politically and societally appropriated?

Below is a statement of a young Ugandan girl, who became a mom while being a child herself. This is not a unique case of what has been going on in Uganda during school lockdowns – and before that. The statistics show that even pre-pandemic, 25 per cent of Ugandan teenagers become pregnant by the age of 19. Uganda also has one of the world’s highest maternal mortality rates. (UNICEF, 2019)

“I got pregnant while I was 12 years old during the long school lock down during the COVID19 pandemic, and I thought this was the end of my life and that I would never have a chance at good education again. But during the door-to-door community sensitization that was done during the preparation of going back to school by the Guides and Scouts, I was encouraged by my classmates not to give up on education, and that enabled me to change my attitude of coming back to school as a young mother.”

“The reason I got pregnant in the first place was that during the lock down we were going through a tough time at home and I could not even afford to buy sanitary pads for myself. I was left with no choice but to give in into the pressure to fend for myself: I was convinced that having sex for my basic needs would cause no harm and that is how I got pregnant. The Guides and Scouts at my school have enabled me to gain confidence in myself once more and I have also become an advocate for girls to stand on their feet and learn to say no. I have also learnt to make reusable sanitary pads that I am sharing with my community members to ensure that girls such as myself do not go through the same.”

On this March 8^th, I am not trying to deny you from celebrating womanhood. But I ask you to honour the ones who cannot do that. As Audre Lorde says,

“I am not free while any woman is unfree, even when her shackles are very different from my own”.

So after all, I am wishing you a happy women’s day – a happy and conscious one.

A Poem by Doreen Birungi

Voice of the silent terrified woman

Gender parity is not gender- disparity

Listen! The roaring silence

Are no replacement for women’s agency?

Wake up! Respect! Prevent! Respond! Be exemplary!

Yes, I’m talking solutions and ending sexism against women

Ingrained prejudice against women is no foundation of an easement.

And it has to be now.

The Voice of a Silent terrified woman! Yes! Voice of a Silent terrified woman

The roaring voice?

And i would be tempted to be a terrifying woman - the roaring voice of a no-longer silent, terrifying woman!

(Doreen Birungi is completing a master's degree in gender studies at Makerere university in Uganda and works as a gender specialist at Sproutly Support Services (a Women-Consultancy firm, located in East Africa and Nigeria). She is passionate about gender, human rights activism, and feminism. Doreen is also a writer and has published pieces on menstrual health management, on gender-based violence against women in refugee settings, and on men's involvement in sexual and reproductive health during the 42-day lockdown in Uganda.)

Her complete poem is available here: http://www.srhm.org/poetry-for-sexual-and-reproductive-justice/

-Kristiina Utriainen, toinen puheenjohtaja

Sources

UNICEF, 2019. Uganda Annual Report. https://www.unicef.org/uganda/what-we-do/adolescent-development

UNFPA, 2021. State of World Population 2021. My Body is My Own. https://www.unfpa.org/swop

#NMSD-toimintamerkin voi suorittaa aina seikkailijaikäisestä vaeltajiin. Seikkailijat ovat tietenkin nuorimmillaan 10-vuotiatia ja moni saattaakin miettiä, että miten niin nuorelle voi puhua menkoista. Joku saattaa myös kysyä, miksi niin nuorelle edes kannattaa puhua menkoista. Monella ei silloin ole edes menkat vielä alkaneet, kannattaako silloin vielä puhua niistä lapselle? Entä jos partiolaisen kotona ei ole puhuttu menkoista aiemmin, astuuko silloin kotiväen varpaille, jos #NMSD-merkkiä alkaa tekemään oman ryhmän kanssa? Ei hätää, meillä on näihin kaikkiin tilanteisiin ratkaisut!

Kun lasten kanssa puhuu menkoista, pidä mielessä kolme nyrkkisääntöä: menkat ovat luonnollinen asia, käytä kaikista ilmaisuista niiden oikeita nimiä ja positiivinen sävy keskustelussa.

Menkat ovat luonnollinen asia

Onko mitään sen luonnollisempaa kuin menkat? Meidän mielestä ei. Sitä on tapahtunut menstruoiville kautta historia, mutta valitettavasti menkat ovat aikojen saatossa saaneet ”likaisen” leiman ja keränneet ympärilleen haitallisia tabuja ja uskomuksia sekä häpeää. Me voimme osaltamme vaikuttaa siihen miten nuoremmat ja tulevat sukupolvet suhtautuvat menkkoihin. Ei siis jatketa tabujen ja uskomusten vahvistamista, vaan puhutaan menkoista sellaisena kuin ne ovat, eli täysin luonnollisena asiana. Tietenkin menkkojen alkaminen saattaa olla nuorelle merkittävä asia, mutta muuten se on vain jotain mitä menstruoivan kehossa tapahtuu suurin piirtein joka kuukausi. Sitä ei tarvitse hävetä tai peitellä. Eikä tarvitse olla huolissaan siitä, jos lapselle tai nuorella ei ole vielä alkanut menkat, kun asian ottaa puheeksi. Itse asiassa, jos menkoista alkaa puhumaan vasta kun ne alkavat on jo tavallaan liian myöhäistä, koska niistä on siinä vaiheessa varmasti ollut jo kaveripiirissä puhetta. Jos halutaan välittää fiksua tietoa, on se hyvä tehdä jo ennen kuin erilaiset juorut tai uskomukset alkavat pyöriä.

Käytä ilmaistuista niiden oikeita nimiä

Tabut, uskomukset ja häpeä vahvistuvat, kun käytetään kiertoilmaisuja. Suomessakin puhutaan usein vaikkapa ”hilloviikoista” tai ”se aika kuusta” ja kehon osista puhuttaessa saatetaan sanoa ”siellä alhaalla”. Jos haluamme, että lapset ja nuoret suhtautuvat menkkoihin luonnollisesti, pitää asioista myös puhua niiden oikeilla nimillä. Mieti miten hämmentävää se voi olla lapselle, jos sanotaan, että menkat ovat luonnollinen asia, mutta sitten käytetäänkin kiertoilmaisua. Hän saattaa ajatella ”Okei, tämä asia on ihan ok, mutta siitä ei kuitenkaan saa puhua suoraan.” ja sitä me emme halua. Tässä ei tarvitse myöskään huolehtia lapsen iästä ja itseasiassa lapsen uteliaisuutta voi käyttää hyväkseen. Tietoa ei tarvitse pantata, lapsi omaksuu sen minkä on valmis omaksumaan (kirjailija Bonnie J. Rough).

Säilytä keskustelussa positiivinen sävy

Positiivissävytteinen puhe on paras tapa rikkoa menkkojen ympärillä pyöriviä tabuja ja häpeää. Mieti hetki, suhtaudutko itse menkkoihin positiivisesti? Onko sinulle välittynyt menkoista luonnollinen kuva, kun olet puhunut niistä vaikkapa vanhempien kanssa tai jos niistä on ollut puhetta koulussa? Ajatteletko, että menkat saattavat rajoittaa elämääsi jotenkin, vaikkapa niin, että niiden takia et halua lähteä partioleirille tai urheilemaan? Allekirjoittaneella ainakin on vieläkin niitä hetkiä, kun ajattelee, että menkat ovat ikävä vaiva sen sijaan, että niitä pitäisi luonnollisena. Eikä tarkoitus ole syyllistää aiempia sukupolvia, menkoilla on niin pitkään ollut negatiivinen leima, että siitä on tullut normi. Mutta meillä on nyt mahdollisuus rikkoa se negatiivisuuden normi, luomalla positiivista keskustelua menkkojen ympärille. Ja mikä sen parempaa kuin aloittaa se lasten ja nuorten kanssa nyt, jotta tulevaisuudessa menkkoihin suhtauduttaisiin luonnollisesti ja positiivisesti!

Kun aloitat #NMSD-toimintamerkin tekemisen, muista lukea tarkkaan läpi johtajan opas, jossa on tärkeitä ohjeita aktiviteettien ohjaamiseen.

Lähde: Lunette - Kuinka lapsille puhutaan kuukautisista? 

Projektin viimeinen vuosi on virallisesti pyörähtänyt käyntiin. Viimeisen kolmen vuoden aikana projekti on saanut paljon aikaan, niin Ugandassa kuin myös Suomessa, mutta vuodelle 2022 on paljon asioita mitä haluamme vielä toteuttaa. Tässä blogipostauksessa käymmekin läpi #NMSD-projektin vuoden 2022 tavoitteet!

1. Laajentaa projektin näkyvyyttä

Projekti on viimeisen vuoden aikana saanut kasvatettua laajasti näkyvyyttä somen avulla. Myös esimerkiksi Johtajatulien ansiosta olemme saaneet herätettyä keskustelua kuukautisiin liittyvistä ongelmista partioharrastuksen parissa. Viime syksynä tuottamamme kyselyn tuloksista saimme huomata kuinka kuukautiset voivat pahimmassa tapauksessa haitata harrastustoimintaa. Vuonna 2022 yksi tavoitteistamme onkin kasvattaa yhä enemmän projektin näkyvyyttä sekä partiossa että myös partion ulkopuolella ja sitä kautta edistää kuukautisterveyden sanomaa!

2. Projektin tulevaisuus

Tärkein tavoite tälle vuodelle on ehdottomasti projektin jatkuvuuden takaaminen. Vaikka projekti tulee tämän vuoden jälkeen päätökseensä, ei työ kuukautisterveyden edistämiseksi lopu. Sekä Ugandaan, että Suomeen on projektin tiimoilta suunniteltu omat ’exit’ strategiat, joiden avulla pidetään huolta, että projektin kova työ ja saavutukset jatkavat elämää myös tämän vuoden jälkeen. Suomessa tavoitteenamme on, että #NMSD aktiviteettien sisällöt saataisiin sisällettyä viralliseen partio-ohjelmaan ja tätä kautta myös kuukautisterveyttä normalisoitua partiossa laajemmin.

Ugandasta on projektin tiimoilta viimein hyviä uutisia, sillä koulut ovat ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen uudelleen auki ja projektimme on saatu alkuperäisessä muodossaan jälleen toimintaan. Lisäksi Ugandassa on tällä hetkellä käynnissä neuvottelut jatkorahoituksesta, jonka avulla Uganda Girl Guides ja Uganda Scouts järjestöt voisivat jatkaa työtä kuukautisterveyden edistämiseksi ja koulupudokkuuden ehkäisemiseksi. Toivomme siis, että rahoitus onnistuu ja projekti jatkaisi elämää Ugandassa!

3. Menkkamanifesto!

Yksi suurimmista haaveista projektilla on ollut tuottaa ja julkaista oma kuukautisaiheinen julkaisu –menkkamanifesto! Tämän projektin tarkoituksena olisi koostaa yhteen projektin materiaaleja ja kuukautisterveyteen liittyvää informaatiota yhteen laaja-alaiseen pakettiin! Manifestomme on vielä työn alla, joten tarkempia lisätietoja projektiin liittyen saatte odottaa tämän vuoden aikana …

Tänä vuonna edessämme on myös monta mahtavaa tapahtumaa kuten esimerkiksi kesällä järjestettävä Kajo Finnjamboree leiri, johon myös NMSD-projektimme osallistuu. Vuosi 2022 tulee siis olemaan täyttä uusia haasteita ja vaikka onki haikeaa ajatella, että tämän jälkeen projekti tulee päätökseensä, on projektiryhmämme täynnä intoa ja energiaa!

Kuten moni on jo saattanut lukea, korona on synkistänyt entisestään tyttöjen ja naisten tasa-arvoista mahdollisuutta koulutukseen matalan tulotason maissa. Myös projektimaassamme Ugandassa tilanne on hyvin haastava ja surullinen. Uganda on ollut heinäkuun alusta asti lockdownissa ja koulut ovat olleet kiinni jo yli vuoden. Pitkään jatkuneen kotonaolon seurauksena ei-toivotut lapsi- ja teiniraskaudet ovat lisääntyneet ja naisiin kohdistuva väkivalta, kuten raiskaukset ovat lisääntyneet valitettavan paljon.     

#NMSD-projektin tiimoilta oli pitkään aika, ettei koulujen kiinniolon takia päästy tekemään suunnitellulla volyymilla aktiviteetteja. Projekti joutuu kuitenkin mukautumaan koronan aiheuttamiin haasteisiin ja seurailemmekin säännöllisesti tilanteen kehittymistä. Tällä hetkellä Ugandassa tehdään kuitenkin pienemmissä ryhmissä projektin aktiviteetteja koulujen ulkopuolisena toimintana, koulujen ollessa kiinni. Huoli on tällä hetkellä siitä, että Ugandassa menetetään kokonainen sukupolvi koulujen ollessa kiinni ja pelkona, ettei suurin osa tytöistä palaa enää kouluun pandemian päätyttyäkään.

Yksi globaaleista epätasa-arvon ongelmista on resurssien jakautuminen maailmassa hyvin epätasaisesti. Varallisuus kertyy pitkälti vain tiettyihin maihin, jättäen kehittyvät maat talouskasvun ja kehityksen ulkopuolelle. Länsimaissa kehitetyt rokotteet ovat monen muun hyödykkeen ohella yksi resurssien jakamisen haaste maailmassa. Valtavista varallisuuseroista johtuen rokotteiden lahjoittaminen länsimailta kehittyviin maihin vaatisi solidaarisuutta poliittisilta päättäjiltä. Koronapandemia ei ole kuitenkaan ohi, ennen kuin rokotekattavuus on riittävällä tasolla kaikkialla maailmassa.  

Menstruoivien ihmisten huomioiminen koko yhteiskunnan tasolla laahaa perässä ja jo pienillä teoilla voimme parantaa menstruoivien asemaa ja kokemuksia myös partiotoiminnassa. Halusimme kartoittaa paremmin tilannetta partiossa ja tämän takia kysyimme johtajaikäisiltä menstruoivilta partiolaisilta heidän kokemuksistaan kuukautisten huomioimisessa partiossa.

Menstruoivista ihmisistä puhuessamme viittaamme ihmisisiin, joilla on kuukautiset. Kuukautiset nähdään yleensä naisten asiana ja vaikka näin usein onkin, kaikilla naisilla ei kuitenkaan ole kuukautisia, eivätkä kaikki menstruoivat ihmiset ole naisia. Tästä syystä käytämme termiä menstruoivat sen sijaan, että puhuisimme naisista. Oikeiden sanojen käyttäminen edistää inklusiivisuutta ja sensitiivisyyttä aiheen parissa ja tätä myös projektimme haluaa tukea.

Kyselyymme pystyi vastaamaan vuoden 2021 Johtajatulet-tapahtumassa sekä myöhemmin HC partiolaiset –facebookryhmässä. Vastauksia tuli yhteensä 240, mitä pidämme vaikuttavana lukumääränä ja uskomme sen kertovan aidosta tarpeesta keskustelun aloittamiselle, ylläpitämiselle sekä muutoksen tekemiselle. Kysely oli anonyymi, emmekä keränneet esimerkiksi ikä- tai sukupuolitietoja. Kuitenkin oletettavasti ainakin suuri osa vastaajista oli johtajia, koska paikat, joissa kysely oli esillä, oli suunnattu pääasiassa ja tarkoituksella johtajille. Oli positiivista huomata, että kyselyn perusteella asioiden koettiin ennen, yleensä omassa lapsuudessa ja nuoruudessa, olleen huonommin esimerkiksi kuukautistabujen tai kuukautisiin liittyvien häpeän kokemuksien osalta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö tehtävää silti olisi.

51 % kyselyyn vastanneista koki, että kuukautiset ovat tavalla tai toisella häirinneet heidän partioharrastustaan. 50 % on harkinnut jättävänsä menemättä tapahtumaan, koska kuukautiset saattavat osua tapahtuman päälle. Kuitenkin vain 16 % on jättänyt menemättä tapahtumaan kuukautisten takia ja 84 % on mennyt kuukautisista huolimatta. On positiivista, että näin moni on kokenut haluavansa mennä tapahtumiin kuukautisista huolimatta, mutta tällöin on entistä tärkeämpää, että kuukautisista huolehtiminen onnistuu myös retkiolosuhteissa. Se, että näin moni on harkinnut tapahtuman väliin jättämistä kuukautisten takia voi kertoa osittain siitä, kuinka rankoiksi tai hankaliksi kuukautiset usein voidaan kokea, mutta varmasti myös aiheen ympärillä vallitsevasta keskustelukulttuurista, häpeän kokemuksista sekä siitä, että kuukautisterveydestä huolehtiminen koetaan vaikeaksi partiotapahtumissa. Suurimmiksi retkiolosuhteissa suojan käyttöä häiritseviksi tekijöiksi mainittiin hygienian puutteellisuus, roskisten puuttuminen vessoissa sekä vedensaannin vaikeus.

Kuukautiset koetaan edelleen kovin yksityiseksi asiaksi ja aiheen ympärillä on paljon epävarmuutta. Tämä näkyi tuloksissa esimerkiksi epätietoisuutena siitä, miten menstruoivat huomioidaan partiossa: 42 % vastaajista ei tiennyt, onko menstruoiville heidän tarvitsemiaan suojia tarjolla EA-laukussa, ja 37 % ei osannut sanoa, huomioidaanko menstruoivat tapahtumissa. 42 % oli myös sitä mieltä, että tapahtumissa menstruoivien huomioiminen ei ole riittävää. Suuremmissa tapahtumissa ollaan usein tyytyväisempiä kuukautisten huomioimiseen kuin lippukuntatasolla. Kertoo myös jotakin siitä, millaiseen kulttuuriin menstruoivana henkilönä on kasvanut, kun osa vastaajista kertoi usein yllättyneensä positiivisesti ja laittaneensa positiivista palautetta tapahtuman järjestäjille silloin, kun kuukautisistaterveydestä huolehtiminen oli mahdollistettu tapahtumissa esimerkiksi järjestämällä roskikset vessoihin. Eikö tämän pitäisi olla enemmänkin itsestäänselvyys, eikä positiivinen poikkeus sääntöön?

Kyselyn tuloksista huokuu, että kuukautisista ei partiossa juuri puhuta. Useat vastaajista olivat nuorena hävenneet kuukautisiaan ja kokeneet aiheen kovin yksityiseksi. Tämä häpeä kuitenkin on usein laantunut hieman iän karttuessa ja johtajiksi tullessa. Se heijastaa varmasti myös laajempaa yhteiskunnallista ongelmaa, mutta jota voimme onneksi haastaa partiossa yksinkertaisesti puhumalla enemmän. Yleiseksi teemaksi vastauksissa nousi se, että keskustelu, tieto ja ymmärrys kuukautisista kuuluu kaikille. Kuukautisia ympäröivää hiljaista keskustelukulttuuria voimmekin muokata puhumalla kuukautisista partiossa avoimesti ja kaikille, ei vain menstruoiville.

Parannusehdotuksia ja ajatuksia siitä, miten menstruoiville voidaan taata parempi kokemus partiossa tuli paljon. Usein mainittiin kannelliset roskikset kaikkien sukupuolten vessoihin, sen varmistaminen, että kuukautistuotteita ja hygieniapyyhkeitä on tarjolla tapahtumissa sekä lippukunnissa esimerkiksi EA-laukuissa, sekä paremmat peseytymismahdollisuudet. Ehdotukset olivat konkreettisia ja useimmiten toistuvat ideat vaikuttivat olevan myös suhteellisen helposti toteutettavissa. Voimme edistää yhdenvertaisuutta partiossa varmistamalla, että jokaisella on mahdollisuus peseytyä tarvittaessa, käydä lainaamassa tai hakemassa tarvitsemansa kuukautissuoja ilman häpeää, tai jättäytyä pois aktiviteetista kipujen tai muuten epämieluisan olon takia. Yksinkertaisilla asioilla voimme edistää menstruoivien ihmisen huomioimista ja näin tasa-arvoa partiossa; kunnolliset roskikset vessoihin, hygieniasta huolehtiminen ja keskustelukulttuurin muuttaminen avoimemmaksi ovat jo suuri askel eteenpäin.

Miten huomioida kuukautiset partiotoiminnassa?

3 yksinkertaista askelta:

• Huolehdi, että vessoista löytyy roskakori (mielellään kannellinen roskis tai tumma pussi)
• Varmista, että siteitä ja asettimellisia tamponeja löytyy EA-laukuista, ja että osallistujat tietävät tämän. Hankinnoissa on hyvä huomioida eri koot ja mallit.
• PUHUMINEN – luonnollinen keksustelukulttuuri syntyy pienistä asioita, puhuminen avoimesti on aina hyvästä!

Kuukautisköyhyys, jota ilmenee kaikkialla maailmassa, on paikoitellen pahentunut pandemian myötä. Varat, jotka on aikaisemmin käytetty kuukautisterveystuotteisiin, on jouduttu suuntaamaan muualle. Skotlanti on edelleen ainoa itsehallintoalue maailmassa, jossa kuukautistuotteet tarjotaan ilmaiseksi kaikille menstruoiville iästä riippumatta. Useassa muussa maassa kuukautisterveystuotteissa on korkea vero (Suomessa 24 %, verrattuna elintarvikevero 14 %). Joissakin maissa, kuten Isossa-Britanniassa ja Kolumbiassa on jopa haluttu korottaa kuukautisterveystuotteiden verotusta leimaamalla nämä ”luksustuotteiksi”. Jos näihin tärkeisiin tuotteisiin ei ole varaa, voi monilta tytöiltä jäädä useita koulupäiviä vuodessa välistä – Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa tytöt ovat kuukautisten takia poissa koulusta jopa viidesosan kouluvuodesta. Myös esimerkiksi Isossa-Britanniassa 140 000 nuorta oli poissa koulusta vuonna 2018 siksi, ettei heillä ollut kuukautissuojia. Hankkeen yhteistyökumppani Lunette rohkaiseekin käyttämään #periodpoverty-hashtagia, jotta aihetta saadaan pidettyä esillä ja kaikkien tietoisuuteen.

Pandemia on osaltaan vaikeuttanut kuukautisterveystuotteiden saatavuutta. Jos tuotteita ei ole saatavilla, joudutaan turvautumaan myös epähygieenisiin keinoihin kuten sanomalehtiin tai vanhoihin riepuihin. Nämä eivät ole se käyttäjämukavin vaihtoehto, eivätkä pidä vuotoa tehokkaasti. HOPE Ry, toinen hankkeen yhteistyökumppani, lahjoittaa muun muassa kestositeitä Suomessa niitä tarvitseville. Ugandassa pandemian aiheuttama sulkutila on lisännyt tyttöjen puutetta kuukautissuojista, ja osa on joutunut maksamaan terveystuotteista kehollaan. Afripads lahjoitti riskiryhmään kuuluville tytöille kestositeitä ongelman ratkaisemiseksi. Kestositeitä voi myös tehdä itse.

Maissa, joissa kuukautiset ovat stigma, kunnollisten kuukautisterveystuotteiden puute rajoittaa elämää, sillä jos et pysty pitämään menkkojasi piilossa, joudut hyljeksinnän kohteeksi. Esimerkiksi Nepalissa tai Intiassa on paikoitellen edelleen tapana lähettää menstruoivat ihmiset ulkovajaan, jossa he ovat erillään muusta yhteisöstä ”likaisuutensa” vuoksi. Tabut myös osaltaan vaikuttavat siihen, ettei kuukautisista opeteta koulussa tai perheissä, ja useat säikähtävät ensimmäisiä kuukautisiaan. Suomessa suurin kuukautisiin liittyvä tabu on varmaankin häpeä. Tähän auttaa se, että keskustelukulttuuri kuukautisten ympärillä koetaan luonnolliseksi ja turvalliseksi. Jokaisella meistä on menstruoivia ihmisiä ympärillämme, joten jokainen voi tehdä asian eteen jotain. Tämä ei tarkoita sitä, että kuukautisista olisi puhuttava jatkuvasti, mutta sitä, ettei kuukautisia tarvitsisi salailla ja hävetä – sehän tarkoittaa, että kropassa kaikki toimii juuri niin kuin pitääkin!

Entä juhlitaanko kuukautisten alkamista jossain päin maailmaa? Vain muutamilla alueilla, kuten Sri Lankassa, Fijillä ja joissain Amazonin heimoissa. Ehkä kuukautisjuhlat voivat tuntua ajatuksena vieraalta, mutta sen verran aihetta voisi juhlia, että seuraisi Skotlannin jalanjäljissä: ilmaiset kuukautisterveystuotteet kaikille iästä riippumatta.

#periodpoverty #periodpositivity

Lunette: https://fi.lunette.com/blogs/news/mita-on-kuukautiskoyhyys-ja-mita-sille-voi-tehda 

Afripads: https://www.afripads.com/blog/reusable-pads-donation-sex-for-pads/

Tämä kirjoitus on osa #NoMissedSchoolDays-hankkeen ja Lunetten kaupallista yhteistyötä.

Johtajatulet paloivat elokuun lopussa vahvalla liekillä. Tulien teemoiksi valikoituivat tänä vuonna empatia, kestävyys ja hyvinvointi. Nämä teemat näkyivät vahvasti kaikessa tekemisessä. Kestävyys näkyi mm. Tulien hiilikädenjäljen kasvuna ja elinkaariajattelun huomioimisena hankinnoissa. Empatiapolku ja päivän hyvät työt olivat loistavia tapoja harjoittaa empatiaa ja osallistua yhdessä tapahtuman tekemiseen. Hyvinvoinnista pidettiin huolta saunomalla, ravinteikkaalla ruoalla ja mieltä ylentävillä työpajoilla, sekä iltaohjelmilla hyvässä seurassa.

Sunnuntain vertaisverstailla järjestimme kestositeen ompelupajan, jossa osallistujat pääsivät ompelemaan kierrätysmateriaaleista Lunetten ohjeella itselleen kestositeen. (Psst! Ohjeen oman kestositeen ompeluun löydät #NMSD -nettisivuilla olevasta samoajille ja vaeltajille suunnatusta aktiviteettipaketista). Oli hienoa huomata, kuinka hyvin työpajamme heijasteli kaikkia Tulien keskeisistä teemoista. Kierrätysmateriaaleista tehty kestoside on sekä ekologisesti, sosiaalisesti että taloudellisesti kestävä valinta sekä täällä Suomessa että kumppanimaassamme Ugandassa. Kestositeen ompelu on myös hankkeessamme Ugandassa keskeinen aktiviteetti; opettamalla ihmisiä ompelemaan siteitä sekä tarjoamalla niitä menstruoiville pyritään vähentämään koulupudokkuutta, parantamaan näiden asemaa yhteiskunnassa ja lisäämään sukupuolten välistä tasa-arvoa. Näin toiminnassa huomioidaan myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteet.

Myös empatia teemana oli vahvasti läsnä. Iloksemme saimme huomata, että meidän projektitiimiläisten lisäksi aihe selvästi kiinnosti myös muita, sillä pajan osallistujamäärä täyttyi nopeasti. Mättäällä siteitä ommellessa metsä täyttyi puheensorinasta, ja osallistujat jakoivat ajatuksia ja kokemuksia mm. aiheen tärkeydestä, kuukautisten huomioimisesta partiossa ja siitä, kuinka erilaista kuukautisterveydestä huolehtiminen voi olla elämäntilanteesta ja asemasta riippuen. Suurin osa osallistujista jätti valmiin siteensä lahjoitettavaksi Hope Ry:lle, jotka jakavat ne Suomessa edelleen vähävaraisille perheille. Monet sanoivat innostuneensa ompelusta niin, että aikovat toteuttaa aktiviteettia lippukunnassaan tai jopa ommella vapaa-ajallaan siteitä lahjoitettavaksi. Mikä olisikaan parempi tapa pohtia ja konkreettisesti toteuttaa empatiaa omassa elämässä?

Viimeisenä on selvää, että kokonaisvaltainen hyvinvointi taas on vahva projektia sekä myös Lunetten toimintaa ohjaava teema. Oli upeaa ja erittäin tärkeää, että suuri osa verstaan osallistujista vastasi kyselyymmme kuukautisten huomioimisesta partiossa. Kerätyn tiedon avulla pyrimme parantamaan mentsruoivien asemaa partiossa, vähentämään kuukautisiin liittyvää stigmaa sekä tekemään kuukautisterveyden huomioimisesta normaalin käytännön toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Lunette taas tarjosi meille jaettavaksi koodin heidän verkkokauppaansa, jolla kaikista verkkokaupan tuotteista sai 25% alennusta. (Psst! Koodi ‘PARTIO25 on voimassa syyskuun loppuun saakka!). Lisäksi jokaista viittä ostettua kuukuppia vastaan Lunette lahjoittaa yhden kuukupin projektille, jonka kautta ne päätyvät viimein Ugandaan niitä tarvitseville. Mielestäni nämä toimivat aika mahtavina esimerkkeinä mahdollisuuksista vaikuttaa omaan ja muiden hyvinvointiin!

Kestävyys, vastuu, hyvinvointi ja empatia ovat vahvasti linjassa myös partion arvojen kanssa. Osallistumalla keskusteluun ja tekemällä tietoisesti kestävämpiä valintoja omassa arjessa on jokainen mukana toteuttamassa partioihanteita sekä luomassa lisää hyvinvointia koko maapallolle.

Olga Kaartinen, projektiryhmän globaalikasvatusvastaava

Syksy on käsillä, mikä tarkoittaa sitä, että partio jatkuu taas! Sen myötä tulevat myös leirit, vaellukset ja muut retket. Niitä varten on pakattava rinkka ja kaiken muun tarpeellisen lisäksi tarvikeluettelo sisältää yleensä aina henkilökohtaiset hygieniavälineet. Ensimmäisenä tulee ehkä mieleen sellaisia asioita kuten hammasharja ja -tahna, mutta menstruoivien ihmisten kannattaa pakata toilettilaukkuun aina myös muutama juttu menkkojen varalta.

Kuukautiset ovat hyvin arkipäiväinen asia, eivätkä ne katso aikaa alkaessaan. Joskus ne voivat alkaa juurikin leirin tai vaelluksen aikana ja se on ihan luonnollista. Vaikka leiriolosuhteissa menkkojen alkaminen voikin olla hieman tylsää, varsinkin jos siihen ei ole varautunut. Erityisesti jos tietää, että menkat ovat alkamassa, on mukaan hyvä ottaa itselle sopivat menkkavarusteet. Mutta leirin luomat erilaiset olosuhteet voivat saada menkat alkamaan aikaisemminkin, minkä takia menkkavarusteet kannattaa ottaa mukaan, vaikkei olisikaan ”virallisesti” se oikea menkkojen alkamisaika.

Ensimmäinen asia mikä on ehdottoman tärkeä menkkojen alkaessa, on tietenkin itselle sopiva kuukautistuote, oli se sitten tamponi, kuukautisside tai kuukuppi. Kannattaa kuitenkinmuistaa, että hygienia ja rutiinit ovat leirillä hieman erilaiset kuin kotona. Esimerkiksi kuukupin puhtaudesta huolehtiminen voi olla haastavampaa ja siksi kuukuppeilijan kannattaa pakata mukaanvaroiksi jokin itselle sopiva kertakäyttötuote, esim. tamponi tai side. Mukaan on hyvä ottaa myös omaa paperia (esim. nenäliinapaketti), intiimipuhdistusliinoja ja käsidesiä hyvän hygienian varmistamiseksi.

Jos haluat käyttää kuukuppia leirillä, sekin onnistuu! Muistakuitenkin ottaa mukaan sille tarkoitetut puhdistusvälineet eli pyyhe ja puhdistusgeeli. Lisäksi muovipullo, josta pystyy puristamalla suihkuttamaan vettä kuukupin päälle, on kätevä väline kuukupin pesuun.

Jos menkat sitten yllättävät leirillä, on mahdollista, että verta pääsee vuotamaan pikkareille. Voi käydä myös niinkin, että pikkarit tahriintuvat yön aikana, jos kuukuppi vuotaa tai side on huonosti. Sen takia mukaan on hyvä pakata muutamat vaihtopikkarit, jotta voit vaihtaa puhtaat päälle, jos verta on päässyt vuotamaan alushousuille.

Joskus siteen tai tamponin joutuu vaihtamaan sellaisessa paikassa, ettei käytettyä kuukautistuotetta pääse heti heittämään roskiin, esimerkiksi vaelluksella. Siksi olisi hyvä, että mukana on oma pieni roskapussi, johon kuukautistuotteen voi laittaa siksi aikaa, kunnes isompi roskis löytyy.

Monilla on menkkojen alkaessa myös menkkakipuja, joten niitä varten kannattaa mukaan pakata särkylääkkeitä ja pitää vesipulloa lähettyvillä. Särkylääke kannattaa ottaa heti kun huomaatmenkkakivut. Mitä nopeammin lääkkeen ottaa, sitä nopeammin kivutkin kaikkoavat. Leirilläkin on mukavampi olla, kun ei tarvitse kärvistellä kipujen kanssa.

Nämä kaikki menkkatarvikkeet voit pakata niille omaan pussukkaan valmiiksi odottamaan seuraavaa leiriä. Kun kutsu leirille tulee, voit pakata menkkapussukan kätevästi suoraan rinkkaan!

MAINOS: Jos tarvitset leiriä varten kuukupillesi vaikkapa lisää puhdistusainetta, voit tilata sen kätevästi Lunettelta, suomalaiselta intiimituotteiden valmistajalta ja Johtajatulien yhteistyökumppanilta. Johtajatulien ajan, eli 27.8.-29.8. saatLunetten verkkokaupasta kaikista tuotteista -25% alennuksen koodilla PARTIO25. Suuntaa siis osoitteeseen lunette.com jos tarvitset täydennystä kuukautistuotteisiisi tai haluat kokeilla kuukupin käyttöä!

Lopuksi lerillä kannattaa muistaa rohkeus ja avoin mieli! Jos unohdat ottaa esimerkiksi siteitä mukaan leirille, niin voitrohkeasti mennä juttelemaan turvalliselle johtajalle tai kaverille. Johtaja voi auttaa esimerkiksi siteiden hankkimisessa ja tarjota puhdistusliinoja. Menkkojen alkamisen takia ei tarvitse keskeyttää leiriä tai olla lähtemättä vaellukselle. Muista, että menkat ovat ihan luonnollinen asia, eikä niitä tarvitse hävetä, edes partioleirillä!

Kulunut vuosi on ollut monella tapaa poikkeuksellinen meille kaikille. Vuosi oli myös
poikkeuksellinen #NoMissedSchoolDays -projektille. Vuoden alussa ryhdyimme toimeen intoa puhkuen! Tavoitteena oli tehdä 6000 partiolaisten kanssa kuukautisterveyteen ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyviä aktiviteetteja Ugandassa sekä tuottaa Suomen Partiolaisille globaalikasvatuspaketti eri ikäkausille, jota olisi voitu tehdä kesän tapahtumissa. Toisin kävi.

On sanomattakin selvää, että näitä tavoitteita ei viime vuonna saavutettu. Projekti saavutti kuitenkin paljon muuta! Koronan myötä keskityimme tekemään sitä, mitä olosuhteiden sanelemana pystyimme. Suomen tiimin kanssa tuotimme #NoMissedSchoolDays toimintamerkin seikkailijoille ja tarpojille. Kesän tapahtumat jäivät väliin, mutta toimintamerkkiin upotettiin satoja tunteja vapaaehtoistyötä, rakkautta ja ajatustyötä. Toimintamerkissä seikkailijat ja tarpojat pääsevät tutustumaan ugandalaiseen kulttuuriin, oppimaan kuukautisista ja kuukautistuotteista sekä pohtimaan kuukautisten merkitystä niin meillä kuin maailmalla. Kuukautiset ovat valitettavasti meilläkin vielä tabu. Projektin viime vuoden somepäivitykset ja kyselyt toivat myös esille sen, että kuukautisista ei puhuta partiossa tarpeeksi. Toimintamerkki onkin hyvä mahdollisuus käsitellä kuukautisia seikkailijoiden ja tarpojien kanssa turvallisessa ja kannustavassa ympäristössä!

Viime vuosi oli myös Ugandassa haastava. Olen kuitenkin suunnattoman ylpeä siitä, miten sitkeästi myös ugandalaiset kumppanimme Uganda Scouts Associationissa (USA) sekä Uganda Girl Guides Associationissa (UGGA) ovat onnistuneet toimimaan koronasta huolimatta. Lasten aktiviteetit eivät päässeet pyörimään suunnitelmien mukaisesti, mutta projekti saavutti laajasti yhteisön jäseniä mm. televisio- ja radio-ohjelmien kautta. Yhteensä ohjelmat ja yhteisöjen valistaminen saavuttivat huikeat 86 000 henkeä! Vuoden aikana onnistuttiin myös kouluttamaan 280 kouluissa opettajina toimivaa johtajaa kuukautisterveyteen ja sukupuolten tasa-arvoon liittyen.

Projektin ensimmäisen kahden vuoden aikana olemme myös onnistuneet rakentamaan todellisen kumppanuuden Suomen Partiolaisten, USA:n sekä UGGA:n välille. Projekti on tärkeä kummassakin kohdemaassa ja tehtävää on molemmissa maissa. Tämä projekti ei toimisi läheskään yhtä hyvin ja vaikuttavasti ilman kaikkien kolmen organisaation panosta.

Haluan kiittää SP:n projektiryhmässä kahtena ensimmäisenä vuotena toimineita vapaaehtoisia. Asiat eivät yleensä tapahdu itsekseen, vaan vaativat suuren työpanoksen, joka jää usein piiloon. Kiitos Vilmalle johtajuudestasi. Ihmisläheinen ja innostava tapasi vetää projektia on ollut ihailtavaa ja panoksesi mittaamattoman arvokas. Kiitos Iinalle ja Tanjalle, jotka projektin ensimmäisenä vuonna hakivat projektille omarahoitusta menestyksekkäästi. Kiitos Säteelle, joka toimi hankkeen hallinnossa ja kirjoitti erilaisia projektidokumentteja. Kiitos Reetta, Petteri ja Laura, jotka tuottivat projektille timanttista viestintää. Kiitos Jenny ja Eini, jotka vastasivat pääasiallisesti toimintamerkin tekemisestä ja antoivat sille satoja työtunteja. Toimintamerkki on maailman hienoin!

Ilman teitä projektia ei olisi.

Laura Silver, projektiryhmän puheenjohtaja

#NoMissedSchoolDays-hankkeen tiimi aloitti toimintansa tammikuussa 2019, eli nyt matkaa on takana jo kaksi vuotta. Tiimiä myös täydennettiin vuonna 2020, mikä toi erityisesti poikkeuksellisiin olosuhteisiin uutta energiaa. Nyt kuitenkin kaikkien tiimiläisten pestit ovat tulleet päätökseen ja on aika sanoa omalta osaltamme #NoMissedSchoolDaylle heipat! Projekti jatkuu kuitenkin uusien tiimiläisten voimin vuoteen 2022 asti, joten luvassa on vielä paljon silmiä avaavaa ja tabuja rikkovaa puhetta ja toimintaa niin somessa, blogissa kuin aktiviteettien ja koulutusten muodossa. 

Ryhmämme viimeiseen blogikirjoitukseen halusimme kerätä kaikilta tiimiläisiltä vielä viimeiset fiilistelyt projektista. Alta pääset lukemaan muun muassa siitä, mikä on ollut matkalla opettavaisinta, ja minkälaisia yllätyksiä projekti on tuonut tullessaan. Tiimiläiset kertovat myös, oliko pesti loppujen lopuksi sopivan kokoinen ja oman näköinen.     

 ****

Vilma (puheenjohtaja): #NMSD-hanke on viimeisen kahden vuoden aikana merkinnyt minulle paljon ja sen myötä olen oppinut aivan valtavasti uutta. Aloittaessani hankkeessa tietoni sekä kehitysyhteistyöstä että tiimin johtamisesta olivat rajalliset ja jopa osittain vanhanaikaiset. Projektin myötä olen oppinut katsomaan kehyä modernimmasta ja tasa-arvoisesta näkökulmasta ja tietysti tutustunut projektin johtamisen kaikkiin vaiheisiin. Ryhmän johtaminen on ollut yksi lempiasioistani projektissa ja johtamistyylien sekä vaikeiden tilanteiden miettiminen onkin yksi lempipuuhistani! Olen päässyt kehittymään (ainakin omasta mielestäni) tässä erityisen paljon ja pohtimaan esimerkiksi sitä, kuinka ryhmään saadaan hyvä ilmapiiri. Tässä jokaisella ryhmän jäsenellä on oma tehtävänsä ja tiimimme on onnistunut siinä hyvin.  
Myös kuukautiset teemana ja tasa-arvo ovat olleet pitkään jo omassa mielessä tärkeä asia,mutta projektin myötä olen oppinut tästä teemasta suunnattoman paljon lisää! Etenkin kuukautisista ja moninaisuudesta sekä kuukautisten ilmastovaikutuksista, kuten syntyvän roskan määrästä. Siksi monikäyttöisten kuukautissuojien käyttöä tulisi lisätä Suomessa. 
Lyhyeen tekstiin on vaikea summata kaikkea kahden vuoden aikana oppimaani, sillä määrä on valtava ja osa oivalluksista saattaa tulla vasta nyt, kun on aika siirtyä partiossa uusiin haasteisiin. Toivon, että pääsen tulevaisuudessa käyttämään kaikkea oppimaani ja näin pohtimaan asioita vielä eteenpäin! 

Laura (puheenjohtaja): Hanke on vienyt suuren lohkon vapaa-ajastani viimeisen kaksi vuotta, mutta se on ollut sen arvoista ja äärimmäisen mielenkiintoista. Olen oppinut partiossa elämäni aikana hirveän paljon, mutta tämä projekti on antanut minulle myös ammatillisesti paljon. Olen oppinut kehitysyhteistyöstä käytännössä ja projekti on antanut minulle opintojeni (globaali kehitystutkimus) ohella varmaan osaamista tulevaisuutta ja työelämää ajatellen. Minulle on ollut aivan erityistä yhdistää rakas harrastukseni sekä ammattillinen osaamiseni. En edes tiennyt, että partiossa voi tehdä tällaista! Olen oppinut myös paljon itsestäni ja johtamisesta. Projektin teemat ovat olleet erittäin relevantteja niin Suomessa kuin Ugandassakin ja minusta on ollut ihanaa huomata miten paljon kaikki organisaatiot ovat siitä saaneet. SP:lle tuottamamme aktiviteetit ja viestintä ovat olleet timanttisia! Joka kerta kun katson taaksepäin mitä kaikkea olemme saaneet aikaan, en voi kun olla ylpeä.

 Säde (hankehallinto): Kun hain mukaan tähän projektiin, olin vielä Chilessä työskentelemässä naisten oikeuksien puolesta ja palaamassa Suomeen opintojeni pariin. Halusinkin opintojeni oheen jotain samoihin teemoihin liittyvää, hyvää mieltä tuottavaa, kehittävää ja maailman tuskaa helpottavaa tekemistä  - ja tätä myös sain! Näiden kahden vuoden aikana olen oppinut paljon uutta niin kehitysyhteistyöstä kokonaisuudessaan kuin hankehallinnosta sekä myös partiolaisuudesta ja kuukautisista. Kaiken kaikkiaan nämä vuodet ovat opettaneet minulle enemmän kuin olisin ikinä uskaltanut toivoakaan, ja ne ovat toimineet myös loistavana reflektointipintana erityisesti globaalin kehitystutkimuksen opinnoissani. Aika on kulunut todella nopeasti ja alkukankeuksien jälkeen olen tästä projektista ja tiimistä todella ylpeä sekä on ollut upeaa olla mukana näin timanttisessa projektissa ja porukassa!  

Reetta (viestintä): #NMSD on ollut merkittävä osa elämääni viimeisen kahden vuoden ajan, ja tuntuukin hieman epätodelliselta päästää siitä irti. Olen oppinut valtavasti niin kehitysyhteistyöstä, kumppanuusviestinnästä, verkkosivujen pyörittämisestä kuin sensitiivisten aiheiden käsittelystä rakentavalla tavalla.  Ajoittain projektin tekeminen on ollut haastavaa, mutta onneksi äärimmäisen tärkeä aihe sekä mahtava tiimi ovat tehneet työstä timanttista. Olen hurjan ylpeä siitä työstä, mitä olemme ugandalaisten kumppanijörjestöjemme kanssa saaneet aikaan ja tulen seuraamaan mielenkiinnolla ja lämmöllä uusien tiimiläisten työtä! Mainittakoon vielä, että olen tämän pestin myötävaikutuksesta löytänyt myös perinteisemmän partiolaisuuteni uudestaan: haaveilen vaelluksista, kalliokiipeilystä, tikkupullasta nuotiolla, loputtomista tähtitaivaista ja sadoista muista kokemuksista, jotka jäivät aktiivisen partiourani loputtua tauolle. Törmätään siis jatkossakin, oli se sitten uusien pestien ääressä tai metsän siimeksessä! 

Petteri (viestintä): Miehenä ja sinkkuna #NMSD:n yksi suurimpia anteja on ollut se, että on joutunut ajattelemaan kehitysyhteistyötä ja kestävää kehitystä hieman toisenlaisesta näkökulmasta. Harvemmin sitä kuukautisia näin miehenä tulee miettineeksi ja aluksi tuntuikin hieman hankalalta saada projektista otetta, kun aihe oli niin täydellisen vieras. Jonkin aikaa meni, että totuin edes kuuntelemaan keskustelua kuukautisista. Projektin edetessä sitä kuitenkin alkoi miettimään, että onhan se nyt kummallista olla tietämättä asioista, jotka ovat puolelle ihmiskunnasta arkipäivää ja vaikuttavat elämään monin tavoin. Kerran esitellessäni projektia seikkailija-ikäisille poikapartiolaisille minulta kysyttiin miksi kuukautisten pitäisi heitä kiinnostaa. En tuolloin osannut antaa erityisen vakuuttavaa vastausta, kun olin vasta aloittanut projektissa. Nyt kahden vuoden jälkeen luulen osaavani vastata vakuuttavammin: koska ihmiskunnalla ei ole varaa jättää käyttämättä sitä kaikkea osaamista, mitä kuukautisten huomiotta jättäminen uhkaa. 

Laura (viestintä): #NoMissedSchoolDays-projektiin hyppääminen oli itselleni uusi ja erilainen askel partiopolulla. Viimeisen vuoden aikana olen saanut huomata, että avoimelle keskustelulle kuukautisista on todella tarve myös Suomessa. Koen, että #NMSD-projektin aito kaksisuuntaisuus tekee hankkeesta erityisen vaikuttavan ja merkityksellisen. Matkan varrella olen oppinut valtavasti niin käytännön hanketyöstä kuin myös sosiaalisen median viestinnän suunnittelusta ja toteuttamisesta tuhansille seuraajille. Viestinnän tekeminen konkretisoi aika ajoin itsellenikin, mitä kaikkea hanke on saanut aikaan: Suomessa esimerkiksi yritysyhteistyökuvion ja aktiviteettipaketin. Kehitysyhteistyöhankkeessa minua motivoi etenkin halu auttaa. Tämänkin projektin tekemiseen sopivat mainiosti B-P:n sanat: yritä jättää tämä maailma vähän parempana kuin sen löysit.  

Jenny (globaalikasvatus): Lähdin hankkeeseen mukaan tammikuussa (2020), koska hankkeen aihe oli mielenkiintoinen ja koen tabujen ja häpeän rikkomisen yhteiskunnassa itselleni tärkeänä tehtävänä.  Minulle naisten asema Suomessa ja maailmalla on sydämen asia, ja olin lukenut aiheeseen liittyviä tutkimuksia viimeiset vuodet yliopistolla. Koin, että hankkeen kautta pääsen olemaan pieni osa muutosta tasa-arvoisen ja yhdenmukaisen maailman puolesta. (Kyllä, minussa elää pieni maailmanparantaja.) 
Olen ollut tässä hankkeessa mukana vastaamassa Suomessa toteutettavien aktiviteettien suunnittelusta ja kokoamisesta. Vuosi, etenkin kevät, on ollut kovin työllistävä. Samalla, kun vielä yritin hahmottaa hanketta ja partiota, itse työ alkoi vauhdilla. Osa aktiviteettien ideoista oli siis suunniteltu projektitiimissä jo viime vuonna, mutta pääsin mukaan niiden jatkotyöstöön heti tammikuussa. Minun pestini oli saada aktiviteetit hiottua toteuttamiskelpoisiksi eli ohjeet selkeiksi, mutta mielenkiintoisiksi, hauskoiksi, turvallisiksi ja tietoa antaviksi sekä luoda aktiviteetit selkeään ja saavutettavaan muotoon. Onneksi minulla oli huippu projektitiimi mukana, yksin en siis tehnyt mitään. Erityisesti kiitosta ansaitsee työparini, konkaripartiolainen Eini. Olen nauttinut suunnattomasti meidän koko tiimin työstä ja varsinkin työntekotavasta - siitä lämmöstä ja armollisuudesta, jolla me olemme toisiamme kohdanneet projektitiimissämme silloinkin, kun aikataulut ja stressi puskee päälle. Ymmärrän nyt vähän siitä, mitä voi partiolaisuus on ja minkälaisia kohtaamisia se luo sekä minkälaista yhteyttä toisiin ihmisiin partio parhaimmillaan synnyttää. 
Kesällä huomasin jo väsymyksen merkkejä itsessäni. Uupumus on haaste, jonka moni innokas ja asialleen palava ihminen voi joutua kokemaan, sen sanoittaminen ääneen on mielestäni myös tärkeää. Lopettamispäätös oli silti vaikea, hankkeen aihe on minulle niin tärkeä. Mutta nyt on aika jättää hanke seuraaville osaajille. Puss och kram! 

#NoMissedSchoolDays-hanke toteutti somen kautta kyselyn siitä, kuinka monen elämässä kuukautiset ovat tabu. Oli ilahduttavaa huomata, että vastaajista lähes kahdeksankymmentä prosenttia piti kuukautisista keskustelemista luontevana. Tämä kuitenkin tarkoittaa sitä, että vastaajista kahdenkymmenen prosentin elämässä kuukautisista ei osata puhua luontevasti. 

Kehopositiivisuuden eteen on tehty selkä väärällään töitä viime vuosina. Myös #NMSD-hanke on merkki siitä. Kehopositiivisuuden keskeinen viesti on se, että kaikkien ihmisten kehot ovat ainutlaatuisia ja hyviä juuri sellaisenaan. Toisaalta kehopositiivisuuden hengessä niihin luonnollisina kuuluvia asioita ei tulisi myöskään hävetä. Yksi tällainen asia ovat kuukautiset. 

”80-luvun alkupuoli ja olin lähdössä ensimmäiselle isommalle partioleirille. Menkat eivät olleet alkaneet vielä, pelko oli suuri, että ne alkaa just leirillä. Uskalsin ottaa asian puheeksi äidin kanssa ennen leiriä. Ja pelkoni ei toteutunut. Lopulta ne alkoivat puoli vuotta leirin jälkeen uimahallissa.” 

”Ilves19-leirillä mun menkat alko ja en uskaltanu kertoo siitä kellekään joten heitin veriset yöhousut roskiin… ja sitten vaan käytin siteenä paperia pikkareissa.” 

Tästä näkökulmasta katsoen #NMSD:n toteuttamassa kyselyssä toistui liian usein se, että kuukautisista puhuminen koettiin hankalana ja hävettävänä. Yksi tekijä tälle niin tytöillä kuin pojillakin on tiedonpuute, joka on sikäli häiritsevä ja jotenkin turhalta tuntuva syy, että maailmassa on nykyään helposti saatavilla liikaakin tietoa toinen toistaan turhemmista aiheista. Ei kuitenkaan niistä oikeasti merkityksellisistä. 

”Joskus ekan vuoden samoajana päädyin mukaan keskusteluun jossa tytöt puhu menkoista ja hillopäivistä. Ai että oli kiusallista koska eipä niistä juurin mitään tietoa ollu.”   

Yllättävän usein törmää siihen, ettei lapsi tai nuori edes tiedä kuukautisten alkaessa, mistä on kyse. Tässä tulee muistaa se, että lapset ja nuoret ovat yhä edelleen Suomessa kovin eriarvoisessa asemassa saamansa tuen ja läsnäolon suhteen. Oikeus saada tietoa kuukautisista ja mahdollisuus kuukautisterveydestä huolehtimiseen on kuitenkin ihmisoikeus. 

 ”Mulla alkoi 13-vuotiaana ja eka luulin et se johtu siitä, kun olin syöny puolikkaan melonin kun väri oli sama.” 

”En kehdannut kotona näyttää tahraisia alushousuja niin kävin hautaamassa ne läheiseen metsään.” 

”En aluksi tiennyt, että tamponin aplikaattoria ei jätetä sisälle emättimeen.” 

Kuukautisten tai niistä puhumisen häpeileminen on yksi juttu, mutta toinen ehkä vielä tavallisempi tarina on, että kuukautisten alkaminen liitetään voimakkaasti tiettyyn ikävaiheeseen. Tämän myötä yhteiskuntaan jää helposti elämään ajatus siitä, että kuukautisista ei pidä puhua ennen kuin lapsi tai nuori saavuttaa tietyn iän. Totuus kuitenkin on, että kuukautisten alkaminen vaihtelee luonnollisesti hyvinkin paljon eri yksilöiden välillä.  

”Kun kuukautiset alkoivat olin vasta 9-vuotias enkä tiennyt mitä ne ovat. Oksensin jne. Luulin kuolevani.” 

Tiedon lisäämisen eteen tehdään töitä monissa eri projekteissa ja hankkeissa. #NMSD:n lähestymistavassa korostuu se, että haluamme kuukautisista ja kuukautisterveydestä puhumisen olevan luontevaa ja häpeilemätöntä. Pyrimme tuomaan näkyväksi sen, että kuukautiset ja kuukautisterveys ovat aiheita, jotka yhdistävät partiolaisia paitsi Suomessa myös kansainvälisesti.  

Partiossa johtaja on monesti avainasemassa häpeän hälventämisessä. Monen partiolaisen kokemuksissa toistuivat leirit ja niihin liittyvät negatiiviset kokemukset kuukautisista. Negatiiviset kokemukset kuten pelko muiden reaktioista johtivat kuukautisten peittelyyn ja vaaransivat kuukautisterveyden toteutumisen. Kaukokatseinen johtaja osaa nähdä nämä tilanteet ennalta eikä laita nuoria heille vaikeisiin tilanteisiin.  

”Minulla alkoi menkat kesken leirin ja unohdin suojat kotiin. Piti mennä kysymään suojia johtajilta. Se hävetti.” 

”Johtajalta siteiden kysyminen voi olla jännittävää. Ihan just tätä varten ainakin meidän EA-pakissa on kuukautissuojia ja joka kerta pakkia läpikäydessä muistutan, että niitä saa sieltä hakea ja käyttää <3 EA-pakissa ne lähtee aina leireille mukaan ilman eri muistamista.” 

Onneksi yhä tavallisempaa on, että kuukautisiin suhtaudutaan huumorilla. Kuten eräskin vastaaja kirjoittaa, niin vaikka leirillä makuupussikin saattaa saada osansa veriroiskeista, muiden ei tarvitse tehdä asiasta ongelmaa tai suurta juttua. Erinäiset eteen tulevat ongelmat voi ottaa myös itse hyväntahtoisella huumorilla.  

”Joskus leirillä bajamajassa vaihdoin sidettä, kunnes joku seikkailijapoika avasi oven. Unohdin siis lukita oven. Minä en suuria traumoja saanut, mutta seikkailijaraukka melkein pyörtyi nähdessään verta.” 

Huumorin kantavasta voimasta huolimatta on kuitenkin hyvä muistaa myös se, että kuukautisiin saattaa liittyä myös erilaisia voimakkaita kipuja ja muita ongelmia. Näihin on syytä suhtautua ymmärtäväisesti ja toisen asemaan asettuen. Leireillä tämä voi tarkoittaa muun muassa sitä, että työnjaon ja ohjelman toteuttamisessa kannattaa olla valmis joustamaan tilanteen mukaan. 

Toivottavasti niitä tilanteita ei tule, että kukaan jättää partioharrastusta kuukautisten alkamisen vuoksi. Luultavasti näitäkin tilanteita silti on, joskaan ne eivät välttämättä tule johtajien tietoon. Yksi #NMSD-hankkeen tavoitteista onkin levittää tietoisuutta siitä, kuinka kuukautisterveydestä voi huolehtia myös esimerkiksi leireillä. Tähän on löydettävissä ratkaisuja eikä niistä tarvitse tehdä suurta numeroa tai ongelmaa. 

”Leirillä ei ollut vessoja, joten päätin ottaa kuukupin mukaan ja keittelin sitä sitte trangiassa.” 

Lopuksi Tampereen Lokkien lippukuntalehdestä löytyy ansiokas artikkeli kuukautisiin liittyvistä kokemuksista ja tarinoista. Kannattaa käydä lukemassa!

-Petteri Näreikkö, projektin viestintävastaava

Menkkoihin liittyy usein tabujen lisäksi paljon muistoja ja tarinoita erilaisista sattumuksista ja kommelluksista. Tarinoita jakamalla voidaan vähentää menkkoihin liittyviä tabuja ja hiljaisuutta ja lisätä avointa keskustelua kuukautisista. Siksi tässä postauksessa tiimi jakaa omia menkkoihin liittyviä muistoja ja sattumuksia partion ja retkeilyn saralta!  

Veturi 

Muistan kun pienenä partiolaisena retkipaikkamme huusseissa oli isolla teksti “siteet ja tamponit poltettava veturin pesässä” ja todella monta vuotta pohdin, että mikä ihme se veturi sitten on?! En pienenä partiolaisena uskaltanut osoittaa tietämättömyyttäni ja kysyä apua. Olinkin pulassa menkkojeni kanssa kun en tiennyt minne siteet hävittää näin selkeistä (hah) ohjeista huolimatta. Vasta johtajana minulle selvisi, että veturilla tarkoitettiin ruokakatoksen puuhellaa, jossa paloi aina leireillä jatkuvasti tuli. Nykyään käytän kuukuppia ja se on helponnut retkeilyä. Pakkaan nykyään aina mukaan myös menkkakitin retkille, jotta suojia on aina saatavilla jos yllätyksiä sattuun!  

Roskiksen puute 

Vuosien varrella menkat ovat olleet kaverinani lukuisilla retkillä ja leireillä. Välillä tuntuu, että miten ne voivatkin alkaa aina juuri huonoimpaan aikaan. Olen stressannut ja jännittänyt menkkoja leiriolosuhteissa aina enkä ole juurikaan uskaltanut puhua asiasta. Kerran olin vaeltajatapahtumassa, jossa huussissa ei (taaskaan) ollut roskista. En kehdannut ottaa asiaa puheeksi, mutta yllättäen kaverini alkoikin pohtia ääneen samaa asiaa. Siinä kävikin sitten ilmi, että meidän neljän hengen kaveriporukasta kaikilla sattui menkat juuri tähän viikonloppuun. Oli huojentunut olo, että en ole yksin asian kanssa ja saimme järkättyä myös huussiin roskiksen.  

Minä ja poni 

Sattuipa kerran Explorer Belt -vaelluksella Beneluxeissa, että menkat yllättivät siihen mennessä noin 20 vuotta partiopolkuaan tallanneen partiolaisen. Kyllä oli tarkistettu ja iloittu jo hyvissä ajoin etukäteen kalenterista, että onpa mukavaa kun ei osu menkat vaellukselle. Kaikki ylimääräinen hyöty ja huvi oli tietysti pyritty karsimaan painamasta rinkasta ja näin ollen kuukautissuojatkin. Toisen vaelluspäivän jälkeen pystytettiin teltta ystävällisen belgialaispariskunnan pihamaalle poniaitauksen viereen, komean esteradan tasaiselle nurmelle. Ah! Ei muuta kuin unta palloon ja kohti seuraavaa vaelluspäivää. Kieriskelin aamuyöllä itselleni epätyypilliseen tapaan ja heräsin tuntemukseen siitä, että onpa erikoisen hikinen nukkua. Unenpöpperössä ujutin käteni alaselälle ja tunsin sen olevan märkä. Hetkinen.. No vertahan se oli. Voi ähh! Wc-paperirulla mukaan ja ulos. Ulkona oli vielä hyvin hämärää, mutta en tarvinnut lamppua. Kävin teltan taa kyykylle taittelemaan wc-paperitolloa housuihini loppuyöksi ja samassa minut yllätti tunne siitä, että joku tuijottaa. Nostin päätäni ja siinä me sähkölanka välissämme tuijotimme hetken toinen toisiamme -- minä ja poni. Kömmin vielä hetkeksi telttaan nukkumaan ja aamulla pääsin meidät majoittaneen pariskunnan wc:ssä siistiytymään. Vaellusparini kuukautissuojavarantojen avulla matkamme sai jatkua ja jälkiviisas, kohta 30 vuotta partiopolkua tallannut tietää, etteivät kuukautissuojat rohkeimmankaan grammanviilaajan puntarissa paljoa paina. 

*****

Tässä muutama NoMissedSchooldays:n tiimille sattunut menkkatarina! Mitä tästä opimme? Kysy rohkeasti ja pakkaa aina suojat mukaan! Onko sinulla joku menkkamuisto, jonka haluaisit jakaa meille? Voit kirjoittaa sen yhteydenottolomakkeelle ja mahdollisesti julkaisemme sen tulevaisuudessa anonyyminä sivuillamme! Pidetään keskustelu yhdessä avoimena!  

Tämä kirjoitus on osa #NoMissedSchoolDays-hankkeen ja Lunetten kaupallista yhteistyötä.

Kansainvälistä tyttöjen päivää vietetään joka vuosi 11. lokakuuta. YK:n teemapäivä on luotu nostamaan esiin tyttöjen oikeuksia, heidän kohtaamiaan haasteita, sekä vaatimaan tytöille tasavertaisia mahdollisuuksia esimerkiksi koulutukseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Tiesitkö, että yksi neljästä 15-19-vuotiaasta tytöstä ei ole lainkaan koulutuksen eikä työn piirissä, mutta sama luku pojilla on yksi kymmenestä? Tai, että 435 miljoonaa tyttöä ja naista elää alle 1,90 dollarilla päivässä? Koronavirus pahentaa tilannetta entisestään, sillä monissa paikoissa koulunkäynti on häiriintynyt, ja elannon ansaitseminen vaikeutunut.

Mutta pitkäjänteisellä työllä tyttöjen oikeuksien puolesta on saatu myös positiivisia tuloksia. Tyttöjen eliniänodote on kasvanut kahdeksalla vuodella vuodesta 1995; lähes kaksi kolmesta tytöstä opiskelee myös yläkoulussa, kun vuonna 1998 vastaava luku oli yksi kolmesta; yhä harvemmat tytöt päätyvät teiniäideiksi olosuhteiden pakosta. Maailma ei kuitenkaan ole valmis, sillä vaikka eliniänodote on kasvanut, elämänlaadussa saattaa edelleen olla suuria puutteita; koulutuksen taso vaihtelee suuresti maailmanlaajuisesti, ja esimerkiksi köyhimpien perheiden tytöt eivät ole hyötyneet koulutuksen saatavuudesta samalla tavalla; vaikka raskauksien määrä on laskenut, tyttöjen ja naisten riski saada sukupuolitautitartunta on edelleen todella korkea. Tämän vuoksi on tärkeää, että niin suuret kansainväliset toimijat kuin pienemmät kansalaisjärjestötkin tekevät jatkuvaa työtä tyttöjen paremman tulevaisuuden puolesta.

Myös #NoMissedSchoolDays on kaikkien tyttöjen ja kohdullisten asialla: meidän unelmamme on, että kuukautiset ja niistä huolehtiminen eivät hidasta tai vaikeuta tyttöjen nousua yhteiskunnassa tai heidän täyden potentiaalinsa saavuttamista. Tämän vuoksi olemme myös yhteistyössä suomalaisen kuukuppivalmistaja Lunetten kanssa, joka on tehnyt pitkäjänteistä työtä kuukautistabujen rikkomiseksi ja menkkoihin liittyvän keskustelukulttuurin avaamiseksi. Lunetten omien sanojen mukaisesti heidän tarkoituksenaan on ”jättää perinnöksi parempi maailma, jossa kaikilla on oikeus kuukautishygieniaan.” Mahdollisuus tasavertaiseen mahdollisuuteen huolehtia kuukautisterveydestä on ihmisoikeuskysymys, sillä sopivien hygieniatarvikkeiden sekä wc- ja peseytymistilojen avulla kohdulliset voivat osallistua koulunkäyntiin ilman turhia keskeytyksiä. Tämä puolestaan parantaa heidän oppimistuloksiaan ja mahdollisuuksiin vaikuttaa yhteiskunnassa. Tyttöjen ja naisten kouluttautuminen ja heidän osaamisensa saaminen osaksi yhteiskunnallista keskustelua ja toimintaa parantaa todistetusti heidän oman elämäntilanteensa lisäksi myös laajempaa yhteisöä, sekä auttaa tunnistamaan yhteiskunnallisia epäkohtia, jotka muuten jäisivät huomaamatta.

Lunetten kanssa tehtävän yhteistyön kunniaksi saat Lunetten verkkokaupasta 25% alennusta kaikista kuukupeista alennuskoodilla PARTIO25. Lunette lahjoittaa joka 10. ostetusta kupista yhden kupin #NoMissedSchoolDays—projektille Ugandaan. Ostamalla kuukupin teet siis tuplasti hyvää! Alennus on voimassa vuoden 2020 loppuun asti.

Hyvää kansainvälistä tyttöjen päivää kaikille! Jatketaan paremman maailman luomista yhdessä.

-Reetta Harkko, projektiryhmän viestintävastaava

Lähteet:

• Unicef: A New Era for Girls- Taking stock of 25 years of progress- raportti (englanniksi, pdf)
• UN: International Day of the Girl Child 11 October-nettisivu (englanniksi)
• Kuva: Lunette

Tämä kirjoitus on osa #NoMissedSchoolDays-hankkeen ja Lunetten kaupallista yhteistyötä.

Kuukautisten yhteydessä puhutaan nykyisin paljon siitä, millainen vaikutus kuukautisterveydestä huolehtimisella on ympäristölle. Kertakäyttöisiä kuukautissuojia, kuten siteitä ja tamponeja, käytettäessä jätettä kertyy kuukautisten aikana aimo määrä. Koska partiolaisille luonnon kunnioittaminen ja ympäristöstä huolehtiminen ovat läheisiä arvoja, on monella meistä varmasti herännyt kysymys siitä, olisiko menkoista mahdollista huolehtia ympäristöystävällisemmin.

Onneksi moni meistä moderneista kuukautisten kanssa eläjistä osaakin jo vastata tähän kysymykseen! Menkoista huolehtimiseen voi käyttää uudelleenkäytettäviä, puhdistettavia kuukautissuojia, kuten kuukuppeja, kestositeitä tai kuukautispikkuhousuja. Tässä blogikirjoituksessa haluamme erityisesti keskittyä kuukuppeihin, sillä meillä on mahtavia uutisia: #NoMissedSchoolDays-hanke on lyöttäytynyt yhteen suomalaisen kuukuppivalmistaja Lunetten kanssa! Kerromme kumppanuudesta lisää jutun loppupuolella.

Mutta mikä siis on kuukuppi ja kuinka sitä käytetään? Kyseessä on pieni lääketieteellisestä silikonista valmistettu kuppi, jonka saa venyvän rakenteensa sekä suippomaisen muotonsa vuoksi helposti aseteltu emättimeen, missä se sitten kerää kuukautisvuodon sisäänsä. Kuppi tyhjennetään vuodon aikana 2-4 kertaa vuorokaudessa, huuhdellaan kylmällä vedellä sekä miedolla pesunesteellä, ja voidaan sen jälkeen asettaa takaisin emättimeen. Kupin voi desinfioida keittämällä tai Lunetten kuppipyyhkeitä käyttämällä. Tarkemmat ohjeet kupin käyttöön löydät Lunetten sivuilta.

Kuukuppi on mahtava valinta paitsi arkielämän menkkakaveriksi niin myös partiomaisiin aktiviteetteihin, kuten vaellukselle tai retkeilyyn. Kuppi on mahdollista puhdistaa myös maatuvilla kosteuspyyhkeillä, joten sen käyttö retkeillessäkin on helppoa, nopeaa eikä tuota jätettä. Samoin kupin kuljettaminen rinkassa tai repussa vie äärimmäisen vähän tilaa, ja yhden kupin käyttöikä on vuosia! Kyseessä on siis ekologisen menkkailijan luottoväline. Allekirjoittanut itse hankki ensimmäisen kuukuppinsa jo yli vuosikymmen sitten, ja vaikka en itse käytä yksinomaan kuppia, se on silti vähentänyt merkittävästi kertakäyttöisten kuukautissuojien tarvetta omassa elämässäni.

Lunette on vuodesta 2005 toiminut kuukuppeja valmistava kotimainen yritys, jonka missiona on ”hyväntuulinen kuukautisvallankumous”. Nykyisin Lunetten kuukuppeja myydään yli 40:ssa eri maassa. Lunette on erinomainen kumppani #NMSD-hankkeelle, sillä Suomen partiolaisten tapaan myös Lunette on ekologisesti kestävän elämäntavan puolestapuhuja. Lunetten kuukupit valmistetaan ja pakataan Suomessa, ja koko tuotantoprosessissa otetaan huomioon tuotteen kestävyys. Yhteisen arvopohjan ja tavoitteiden vuoksi olemmekin hyvin innoissamme nyt alkavasta kumppanuudesta!

Kerromme lisää yhteistyön yksityiskohdista seuraavassa Lunette-postauksessamme, mutta #NSMD-hankkeen tukijana sinä pääset nauttimaan jo nyt yhteistyön hedelmistä: Saat Lunetten verkkokaupasta 25% alennusta kaikista kuukupeista alennuskoodilla PARTIO25. Lunette lahjoittaa joka 10. ostetusta kupista yhden kupin #NoMissedSchoolDays—projektille Ugandaan. Ostamalla kuukupin teet siis tuplasti hyvää! Alennus on voimassa vuoden 2020 loppuun asti.

Kuva: Lunette
Teksti: Reetta Harkko, projektiryhmän viestintävastaava

Retki, leiri, purjehdus tai vaellus on käsillä. Tulee aika pakata varusteet, joka kokeneemmankin retkeilijän on hyvä tehdä varusteluettelon kanssa, jottei mitään tärkeää unohtuisi. Varusteluetteloissa lukee usein ”henkilökohtaiset hygieniavälineet” tai partiolyhenteiden ystäville henk.koht.hyg.väl.”. Käsite on melko ympäripyöreä, ja toki kukin tarvitsee ja haluaa mukaansa hieman erilaiset välineet henkilökohtaisesta hygieniastaan huolehtimiseen. Kun hammasharja sekä tahna, dödö, hiusten ja kehon pesuaineet ja muut helposti muistettavat ovat löytäneet tiensä toilettilaukkuun, on meidän kohdullisten hyvä varautua aina lisäksi kuukautissuojilla.

Toisinaan kehomme reagoi kivaan ja odotettuunkin reissuun valmistautumiseen ja erityisesti sitten matkustamiseen ”stressaten”, ja kuukautisvuoto saattaa alkaa vastoin kaikkia ennakko-odotuksia. Toisaalta reissu saattaa osua myös juuri siihen ajankohtaan, kun kuukautisten odotetaankin alkavan, ja silloin kuukautisiin varautuminen pakkausvaiheessa on tietysti helpompaa. Toivottavasti et ole koskaan kokenut tarvetta perua kivaa leiriä tai reissua kuukautisten vuoksi, sillä pienellä ennakkovalmistautumisella kuukautisten kanssa tulee kyllä toimeen reissulla niin luonnon helmassa, purjeveneessä kuin vuoristovaelluksellakin. Kokemus tuo tässäkin asiassa itsevarmuutta, joten rohkaisemme reissuun, olivatpa kuukautiset odotettavissa tai eivät. Rohkaisemme myös kokeneempia kuukautisten kanssa retkeilijöitä ottamaan asiaa esille lippukunnissa nuorempien kanssa ja toimimaan esimerkkinä ja tukena asian suhteen, jottei vuoden kohokohdat jäisi keneltäkään kuukautisten vuoksi väliin.

Ei ole kerta eikä kaksi, kun omat kuukautiseni ovat minut yllättäneet ”vaikka niiden ei pitänyt!” ja vieläpä niin, etten ollut huomannut niihin itse varautua. Näin on käynyt muun muassa Explorer Belt -vaelluksella ja Ko-Gi -leirillä. Näillä reissuilla olen kääntynyt vaellusparini kuukautissuojajemman ja leirijohtajiston puoleen. Asioilla on tapana järjestyä, vaikka ensiapuna pikkuhousuihin tarvitsisikin taitella silloin tällöin tollo paperia, kunnes saa käsiinsä suojia. Seuraavilla kerroilla sitä sitten muistaa paremmin varautua sateen ja paisteen lisäksi myös ”monsuunien” varalta. Ja kuten itsekin kantapään kautta olen oppinut, pieni kuukautissuojajemma kannattaa AINA olla mukana. Kuukautisiin varautuminen ei reissukamoissa paljoa paina, mutta pelastaa ylimääräiseltä säädöltä reissussa. Ja tosiaan, vaikka kuukautiset eivät yllättäisikään sinua, voivat ne yllättää partiotoverisi ja silloin hädässä ystävä tunnetaan! Tulemme jakamaan blogissamme myöhemmin myös menkkamokia ja -muistoja, joiden kautta viimeistään tulet huomaamaan, ettei kukaan ole kuukautistensa kanssa yksin, partiossakaan.

Huomioi nämä asiat kuukautisiin liittyen reissussa

Huomioonotettavaa reissuolosuhteissa on käsi- ja intiimihygieniasta huolehtiminen, johon vaikuttaa oleellisesti mahdolliset peseytymistilat tai niiden puuttuessa kokonaan käytettävissä olevan veden määrä ja laatu. Hygieniasta niin käsien kuin intiimienkin kehonosien osalta on tärkeä huolehtia, jottei tule vahingossa aiheuttaneeksi itselleen ikäviä tulehduksia. Tietysti raikas olo on myös oman sekä toisten viihtyvyyden kannalta hieno juttu. Mikäli veden saatavuudesta jokaisella tarvittavalla wc-käynnillä ei ole takuuta, kannattaa varautua käsidesin lisäksi intiimipyyhkeillä (reilu paketti vauvan peppupyyhkeitä tähän oivallisia). Kuukuppilaiset voivat varata mukaan kuppipyyhkeitä, joilla kupin ja käsien puhdistus onnistuu ilman vettä. Tulemme kaikki toimeen huomattavasti pienemmällä vesimäärällä reissussa kuin mihin olemme kotioloissa tottuneet.

Reissussa syntyy aina jonkin verran jätettä ja kuukautisten aikana määrä väkisinkin hieman lisääntyy. Partiolaisille on toivottavasti täysin selvää, että kaikki mitä luontoon viedään, tuodaan sieltä myös pois. Omien roskien jemmailu kivien koloon ja sammaleiden alle on SO LAST SEASON! Biohajoavat siteet ja tamponit tulee kantaa luonnosta myös pois, sillä niidenkään paikka ei ole luonnossa, vaan ne tulee hävittää/kompostoida kotitalousbiojätteen mukana tai ne voidaan hävittää reissussa polttamalla.

Menkkakit kuukautisten ensiapuun

#NoMissedSchoolDays -hanke suunnitteli vuoden 2020 kansainvälisen kuukautispäivän kunniaksi menkkakit -aktiviteetin, jonka ohjeilla jokainen voi koota oman kuukautishygieniapaketin reissujen varalle. Menkkakit on siitä kätevä, että silloin kaikki tarvittava toiletti tai puskakäynnille on koossa.

• käsidesi
• sinulle sopivia kuukautissuojia TAI
• kuukuppi + kuukupin pesuneste / kuppipyyhkeet (mikäli vettä ei ole saatavilla) myös kuukuppilaisilla on hyvä olla varoiksi mukanaan muutama kertakäyttösuoja
• roskapussi jätteille (esim. leipä- ja hedelmäpussit tai litraset pakastepussit)
• paperia, esim. nenäliinoja, wc-paperia taiteltuna
• intiimipyyhkeitä
• itselle sopivaa särkylääkettä
• yllätyslaku 🙂

Mikäli kuukautisten kanssa reissaaminen tuntuu syystä tai toisesta kuitenkin mahdottomalta on kuukautisten siirtäminen toiseen ajankohtaan tarvittaessa mahdollista. Sen onnistumiseksi ennakoiminen tulee aloittaa riittävän aikaisin. Kuukautisten siirtäminen tapahtuu aina hormonien avulla ja on tärkeää, että tarvittaessa siirtoa kysyt siihen neuvoa ja ohjeet lääkäriltä, gynekologilta tai sairaanhoitajalta. Vähiten vaivaa kehosi biologiselle toiminnalle on kuitenkin siitä, kun valmistaudut ja varaudut kuukautisistasi huolehtimiseen retkiolosuhteissa.

Huikeit kesäreissui sulle ja tovereillesi kuukautisten kanssa tai ilman toivottelee,
Eerika "Eini" Väisänen, hankkeen globaalikasvatusvastaava

Aktiviteettipaketti on nyt julkaistu! Mutta mitä aktiviteettia #NMSD-projektitiimiläiset itse haluaisivat lähteä suorittamaan?

#NoMissedSchoolDays-hankkeen aktiviteettipaketit, eli seikkailijoille sekä tarpojille kohdistetut toimintamerkit, julkistettiin virallisesti 2.7.2020. Aktiviteetteja on suunniteltu, hiottu, hyllytetty ja uudelleenideoitu nyt jo vuoden ajan, joten merkkien kokoamisessa on ollut jonkin verran hommaa! Jos toimintamerkkien kokoamisprosessi kiinnostaa enemmän, pidä silmällä hankkeemme blogia: julkaisemme aiheesta seikkaperäisemmän selostuksen lähempänä syksyä.

Mutta mitä aktiviteettia merkinteosta vastuussa olleet hankeryhmäläiset haluaisivat lähteä suorittamaan, jos he olisivat seikkailija- tai tarpojaiässä? Hankeryhmän toinen puheenjohtaja Vilma, globaalikasvatuksesta ja aktiviteettien kokoamisesta vastaava Eini sekä viestintää projektissa tekevä Reetta vastaavat alla tähän kysymykseen!

Vilma:
Oma lemppariaktiviteettini on ”Kuukautiset tuli leirille”, jossa tutustutaan omaan retkeilyalueeseen ja mietitään konkreettisesti mitä kuukautisterveydestä huolehtiminen vaatii leiriolosuhteissa. Omassa nuoruudessa muistan jääneeni pois retkiltä ja leireiltä kuukautisten vuoksi ja jännittäneeni aiheetta retkillä. Meillä oli lippukunnassa vain pienet ohjelaput vessassa siitä, että terveyssiteet poltetaan, mutta muuta ohjeistusta ei ollut. Kuukautiset eivät kuitenkaan saisi estää leireille osallistumista eikä etenkään se, ettei kuukautisterveyteen ja saniteettitiloihin ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota! Siksi on mahtavaa, että seikkailijat ja tarpojat saavat itse perehtyä aiheeseen retkipaikalla käytännössä. Samalla voidaan miettiä, onko lippukunta ottanut asian tarpeeksi hyvin huomioon ja mitä voisi vielä parantaa. Partiolaiset saavat tässäkin aktiviteetissa huomata, että kuukautisista on tärkeää ja hyvä puhua avoimesti ja toisaalta ymmärtävät myös sen, että kuukautiset eivät ole este leirille osallistumiselle!

Eini:
En ainoastaan haluaisi, vaan AIONKIN lähteä kokeilemaan #NMSD -lautapeliaktiviteettia heti tilaisuuden tullen. Eli silloin kun Partio-lehti 3/20 kolahtaa postiluukustani ja löydän itselleni sopivan peliporukan, jonka kanssa kokeilla viimeisteltyä peliä. Innokkaat pelikaverit toivoisin löytäväni Porin Tulitikut -lippukunnan Puput-sisuryhmästä, jonka yhtenä johtajista toimin. Loppuvuodesta haluaisin onnistua ujuttamaan peli-illan mahdollisesti myös Ugandan leirimatkalle pestattavan johtajiston tapaamiseen.. Ugandan leirimatkasta tulemme kirjoittamaan blogiin myöhemmin lisää!

Aktiviteettina lautapeli kiinnostaa minua paitsi siksi, että olen intohimoinen lauta- ja seurapelien sekä partioleikkien ystävä, myös että lautapeli on kuvitukseltaan suorastaan karkki! Itseasiassa lautapelin, kuten koko #NMSD -hankkeen graafisen ulkoasun takana on teollista muotoilua opiskeleva Pauliina Riihelä Käpytytöistä. Pauliina kertoi Ugandan luonnon ja kulttuurin inspiroineen häntä kuvitustyössä.

Lautapeli on kulkenut pitkän matkan sen projektiryhmän ensimmäisestä suunnitelmasta lopulliseen versioonsa, jota sinäkin halutessasi pääset pelaamaan. Lautapeli kuvastaa ugandalaisten koululaisten elämää ja kuukautisten vaikutusta koulunkäyntiin. Pelaajien tarkoituksena on suoriutua kouluvuodesta ja päästä siirtymään seuraavalle luokalle. Tiedätkö minkälaiset tilanteet ugandalaisten koulunkäyntiä ja koulumenestystä voivat yllättäen häiritä? Uskallan väittää ja ainakin toivon, että #NMSD -lautapeliä pelanneet oppivat ja oivaltavat pelin myötä jotakin uutta. Niin kävi nimittäin minullekin, mutta en paljasta enempää, jotta saatte pelistä parhaan mahdollisen kokemuksen irti!

Reetta:
Lähtisin itse suorittamaan tarpojille suunnattua ”Stereotypiat säleiksi, media moninaiseksi”-aktiviteettia into pinkeänä. Vaikka omista tarpojavuosistani ei ole kuitenkaan niin pitkää tovia, en muista, että partiossa, koulussa tai muuallakaan olisi puhuttu kovinkaan syvällisesti sukupuolirooleista tai sukupuolen moninaisuudesta. Onnekseni sain kuitenkin kasvaa perheessä, jossa minua kannustettiin tekemään omat valintani pohtimatta sen kummemmin, mikä olisi tytöille ”sopivaa”. Vapaus kasvaa yksilönä ilman sukupuoleen kohdistuvia odotuksia ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Tämä näkyy edelleen esimerkiksi median välittämissä mielikuvissa naiseudesta ja mieheydestä, jonka vuoksi halusimme hankeryhmän kanssa herättää keskustelua siitä, miten esimerkiksi tunneilmaisun pitäisi olla jokaisen oikeus, ja miten haitallisia stereotypiat voivat olla tasa-arvon kannalta. Partio on monella tapaa upea harrastus tästä näkökulmasta: partiolaiset oppivat vuosien varrella itsenäistä ongelmanratkaisua, omien arvojensa pohdintaa sekä toisten ihmisten kunnioitusta. Toivommekin, että ” Stereotypiat säleiksi, media moninaiseksi”-aktiviteetin suoritettuaan tarpojat osaavat pohtia kriittisesti median maalaamia kuvia, ja ymmärtävät todellisuuden olevan paljon rikkaampi ja monimuotoisempi kuin media usein antaa ymmärtää. 

Kirjoitus perustuu Menstrual Hygiene Dayn infografiikkaan. Kansainvälistä kuukautishygieniapäivää vietetään vuosittain 28.5.

Tiesitkö, että päivittäin 800 miljoonaa kohdullista ihmistä elää arkeaan kuukautisten kanssa? Mahdollisuus huolehtia kuukautisista turvallisesti, hygieenisesti ja arvokkuudella tulisi olla jokaisen perusoikeus. Tämänhetkinen koronaviruspandemia vaikeuttaa kuitenkin monin tavoin kuukautisista huolehtimista:

• Monissa maissa ne instituutiot (kuten koulut tai yhteisölliset tilat), joissa usein jaetaan tietoa kuukautisista, ovat joutuneet sulkemaan ovensa. Myös rutiininomaisia terveystarkastuksia ollaan jouduttu vähentämään ja pääsy verkkoon ja siellä oleviin lähteisiin on usein juuri tytöille ja naisille miehiä haasteellisempaa.
• Tabut ja ennakkoluulot kuukautisista eivät ole kadonneet mihinkään – ahtaissa tiloissa kyky huolehtia kuukautisista tuntematta häpeää on usein entistä hankalampaa. Myöskään yhteisten tapahtumien järjestäminen tabujen murtamiseksi, joita kuukautishygieniapäivinä on edellisinä vuosina järjestetty, ei koronavirusaikana onnistu.
• Kuukautishygieniatuotteiden tuotantoketjut ovat myös paikoittain voineet häiriintyä, ja esimerkiksi koulujen tarjoamia ilmaisia hygieniavälineitä ei ole saatavilla. Tämän vuoksi kohdulliset saattavat päätyä käyttämään epähygieenisiä välineiden korvikkeita. Perheissä myös priorisoidaan muita elintärkeitä ostoksia, ja vähentynyt tarjonta markkinoilla saattaa myös johtaa kuukautistuotteiden hintojen nousuun.
• Pääsy peseytymis- ja sanitaatiotiloihin on vaikeutunut.

Menstrual Hygiene Dayn infografiikan mukaan kuukautisterveydestä huolehtimista voidaan tukea myös pandemia-aikana, mutta se vaatii toimintaa yhteiskunnallisilta päättäjiltä. Kohdullisille tulee taata pääsy peseytymistiloihin ja kuukautistuotteet tulee luokitella välttämättömiksi tuotteiksi (essential commodities). Näin tehtäessä taataan se, ettei niiden tuotannossa tule katkoja.

Yhteiskunnan vaikuttujien tulisi myös pyrkiä purkamaan stigmoja ja ennakkoluuloja aina kuin mahdollista. Tällä hetkellä esimerkiksi erilaisten medioiden avulla (radio, televisio, viestittelypalvelut) olisi mahdollista tavoittaa laajasti kotona olevia ihmisiä. Näiden välityksellä voitaisiin jakaa tietoa myös kotitekoisista kuukautisvälineistä niille, joilla ei tällä hetkellä ole muuten mahdollista hankkia kuukautistuotteita. Myöskään yhteiskunnallisia investointeja kuukautisterveyden edistämiseksi ei tulisi vähentää.

Koronaviruksen etenemistä on haastavaa ennustaa, mutta tilanne tulee lopulta helpottamaan. Tällöin meidän tulee muistaa, että maailmassa on paljon myös muita terveyskriisejä, jotka vaikuttavat ihmisten jokapäiväiseen elämään. Tämän vuoksi infografiikassa nostetaan esiin myös useita pysyviä yhteiskunnallisia haasteita, joita kuukautisiin liittyy. Näihin kuuluvat sekä terveyteen, erityisesti tyttöjen koulunkäyntiin, talouskehitykseen sekä sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyvät ongelmat. Muistetaan siis huolehtia globaaleista haasteista yhdessä myös senkin jälkeen, kun ne eivät välttämättä kosketa meitä itseämme näin konkreettisesti.

Voit lukea lisää Menstrual Hygiene Daysta heidän nettisivuiltaan (englanniksi). Partiotyttöjen maailmanliitto (WAGGS) on muuten yksi MHDayn pääyhteistyökumppaneista!

Lue myös Ylen kiinnostava juttu koronan vaikutuksista kuukautisterveyteen.

-Reetta Harkko, projektiryhmän viestintävastaava

Tein puolisoni kanssa Facebookissa kiertävän testin, jossa kysyt kumppaniltasi kysymyksiä ja hän vastaa. Kysymykseen ”Mikä saa minut vihastumaan?” puolisoni vastasi ”Jos joku on epäreilua”.  Hän oli oikeassa. Epätasa-arvon ja epäoikeudenmukaisuuden vastainen taistelu on muovannut elämääni jo pitkään. Se ohjasi minut 18-vuotiaana lahjoittamaan hyväntekeväisyyteen ja hieman vanhempana yliopistoon opiskelemaan kehityksen tutkimusta. Se ohjasi minut myös #NoMissedSchoolDays projektin pariin.

Ugandassa kuukautiset voivat pahimmillaan tarkoittaa sitä, että tyttö on pois koulusta jopa 20% kouluvuodesta. Kuukautisterveydestä huolehtiminen on hankalaa, kun tarjolla ei ole tarvittavia fasiliteetteja, kuten vettä tai kunnollisia vessoja. Myös kuukautistuotteiden saatavuus on huonoa ja yhden henkilön kuukautishygieniatuotteet saattavat maksaa 10% kotitalouden tuloista. Jos sinun pitäisi tehdä valinta ruuan tai tamponien välillä, valinta ei varmasti olisi vaikea. Käytännön ongelmien lisäksi tasa-arvon tiellä seisovat erilaiset asenteet ja väärät uskomukset. Tyttöjen voidaan ajatella olevan likaisia kuukautisten aikana, ja tämän vuoksi uskotaan, että heidät tulisi eristää muusta yhteisöstä. Todellisuudessa kuukautiset ovat kuitenkin luonnollinen osa monen ihmisen elämää, eikä niiden tulisi seistä tasa-arvon tiellä!

#NoMissedSchoolDays on myös projekti, joka koskee meitä täällä Suomessa. 14-vuotias minä on kävellyt koulun käytävillä häpeissään huppari lanteillaan, koska kuukautisverta on päässyt vuotamaan läpi housuilleni. Kuukautiset ovat siis tabu myös meillä, ja tämän projektin myötä pyrimme murtamaan näitä ennakkoluuloja, tavoitteenamme nujertaa kuukautishäpeä. Tämän lisäksi myös Suomessa esiintyy kuukautisköyhyyttä, ja suojien hinta saattaa lohkaista suuren osan myös suomalaisen perheiden viikkobudjetista. Projekti tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden pohtia teemaa myös partiossa: Miten vaihdat kuukautissuojan esimerkiksi haikilla?

Siksi minä olen mukana tässä projektissa. Epätasa-arvo saa minut vihastumaan ja uskon, että tämän projektin myötä saamme maailmasta hieman tasa-arvoisemman – niin Ugandassa kuin Suomessakin.

Laura Kanninen, projektiryhmän puheenjohtaja

Koko maailmaa ravisuttava koronaviruspandemia on muuttanut ihmisten elämää niin opiskelu- ja työelämän kuin myös vapaa-ajan vieton osalta. Tartuntojen hillitsemiseksi Suomen Partiolaiset ilmoitti 12.3., että myös partiotoiminta menee tauolle. Lippukunnat ovat voineet edelleen järjestää toimintaansa etänä, mutta kaikki kasvokkain tapahtuva kohtaaminen ei kevään aikana ole ollut mahdollista. Huhtikuun loppupuolella SP päätyi myös peruuttamaan kaikki kesän suuret partioleirit, sillä Suomen hallitus on linjannut, ettei yli 500 hengen tapahtumia tulisi järjestää ainakaan ennen 31.7.2020.

#NoMissedSchoolDays-projektiin koronavirustilanteella on ollut vaikutuksensa sekä Suomessa että Ugandassa. Suomen projektitiimin oli tarkoitus lanseerata hankkeeseen liittyvä leiriaktiviteettipaketti kesän 2020 leireille. Suurempien leirien peruntuessa näyttää kuitenkin siltä, että leiriaktiviteettien suorittaminen jää pääasiassa vuodelle 2021. Myös projektien suunnittelemat työpajat ja esittelyt, kuten osallistuminen Partion kevätpäiville sekä Maailma kylässä-festareille, jouduttiin perumaan. 

Monet projektitiimin toiminnoista ollaan kuitenkin pystytty siirtämään ketterästi verkkoon; tiimi kokoustaa edelleen kahden viikon välein Skypen välityksellä ja pitää yhteyttä Whatsapp-viesteillä. #NoMissedSchoolDays-projektin onneksi hanketta on mahdollista edistää myös etäaikana, sillä monet hankkeen toiminnot perustuvat kasvokkaisen kohtaamisen sijaan huolelliseen suunnitteluun, ohjeaineistojen tekemiseen, somen käyttöön sekä raportointiin - monilta osin siis niin kutsuttuun “paperipartioon”, joka on onneksi mahdollista myös etänä!  Koska kyseessä on Ulkoministerin rahoittama hanke, on myös ollut tärkeää tehdä realistista analyysiä siitä, mitkä vuoden 2020 tavoitteista ovat saavutettavissa, ja minkä suhteen tiimin tulee päivittää arvioitaan.   

Ugandaan koronavirustilanne rantautui hitaammin kuin Suomeen, ja tällä hetkellä tilanne on maassa tasainen. Ugandan hallitus ryhtyi rivakasti toimeen ensimmäisten tapausten tultua ilmi, ja esimerkiksi koulut meinivät kiinni ja maassa noudatetaan tiukahkoa ulkonaliikkumiskieltoa. Näillä toimilla on pystytty tehokkaasti hidastamaan viruksen tartuntaa, mutta luonnollisesti karanteenilla on ollut vaikutuksia myös #NoMissedSchoolDays-projektille. Ugandan projektitiimin oli tarkoitus aloittaa kuukautisterveyteen liittyvä opetus koulujen ohessa toimiville partioryhmille tänä keväänä, mutta rajoitusten vuoksi partiolaisille suunnitellut aktiviteetit on jouduttu pistämään toistaiseksi jäihin. Myös Ugandassa on kuitenkin alettu pohtimaan vaihtoehtoisia tapoja tavoittaa yleisöä ja tehdä projektia tunnetuksi poikkeustilan aikana; tällä hetkellä harkinnassa on esimerkiksi materiaalin tuottaminen radioon, sillä lähes jokaisella ugandalaisella perheellä on kotonaan radio.   

Poikkeusoloissa motivaation löytäminen kaukaiselta tuntuvaan ja hidastuneeseen projektiin voi olla haasteellista, mutta Suomen tiimiä kantaa edelleen intohimo ja palo edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä koulutuksen asemaa meillä ja muualla. Koronavirustilanne vie luonnollisesti tällä hetkellä paljon palstatilaa ja mentaalista energiaa, mutta koska muut maailman kriisit eivät ole pysähtyneet edes globaalin terveysuhan edessä, aiomme myös poikkeusaikana tehdä parhaamme, jotta kuukautiset eivät estäisi tyttöjen koulunkäyntiä tulevaisuudessa. Vaikka olemme fyysisesti etäällä toisistamme, pidetään huoli siitä, että luomme henkisesti lämpöä ja läheisyyttä muille ihmisille!     

-Reetta Harkko, projektiryhmän viestintävastaava

#NoMissedSchoolDays projekti käynnistyi vuoden 2019 alussa kun projektiryhmämme aloitti toimintansa. Hieman yli vuoden aikana projektissa on tapahtunut paljon, vaikka iso osa siitä onkin näkymätöntä työtä. Suurin osa viime vuodesta meni toiminnan suunnitteluun ja projektin pohjatyöhön.  

Suomen päässä aloimme suunnitella aktiviteettikokonaisuuksia ja päädyimme testaamaan aktiviteetteja syksyn 2019 samoajatapahtuma Explossa. Tapahtuman aktiviteetteihin kuului muun muassa kestositeiden askartelua, joiden tekoa olimme aiemmin testanneet myös projektitiimin kanssa vaihtelevalla menestyksellä! Explon aikana meillä oli myös vieraita Ugandasta, kun projektista Ugandassa vastaavat koordinaattorit Rita ja Patra olivat vierailemassa Suomessa. Vierailun aikana teimme Explon lisäksi myös paljon suunnittelutyötä sekä kävimme keskusteluja projektin monitorointiin ja evaluointiin liittyen. Lisäksi Rita ja Patra tapasivat SP:n puolelta väkeä, kuten toisen järjestön varapuheenjohtajan Malinin.     

Ugandassa tapahtui vuoden aikana myös paljon. Vuoden aikana suunnittelimme yhdessä opetusmanuaalin opettajille ja partionjohtajille, joka sisälsi aktiviteettien lisäksi tietoa kuukautisista ja murrosiästä. Manuaali on osa työtämme saada sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyvät asiat pysyväksi osaksi Ugandan järjestöjen partio-ohjelmaa. Kesän aikana pidetyillä leireillä tehtiin projektiin liittyviä aktiviteetteja ja testattiin sitä, millaisen vastaanoton aihe saa. Syksyn aikana Ugandassa koulutettiin partion johtajia aiheen pariin, jotta aktiviteetteja voidaan toteuttaa nyt vuoden 2020 keväällä partio-ohjelman osana.  

Yksi vuoden isoista asioista oli harjoittelijan lähettäminen Ugandaan työskentelemään Ugandan projektitiimin apuna ja oppimaan heiltä. Harjoittelijamme Viola vietti muutaman kuukauden Ugandassa työstäen aktiviteetteja sekä baselinen tekoa ja tutustuen Ugandalaiseen kulttuuriin. Viola kirjoitti myös Partiomediaan harjoittelustaan Ugandassa. 

Yhdessä Ugandan tiimin kanssa teimme myös paljon. Kevään ja kesän 2019 aikana kokosimme baseline-dokumenttia, jossa ugandalaisten oppilaiden, opettajien sekä yhteisöjen lähtötasoa projektin teemoista mitattiin muun muassa kyselylomakkeen ja focus-ryhmä haastattelujen avulla. Näin saimme tietoa siitä, mistä projektimme lähtee liikkeelle, esimerkiksi millainen taitotaso oppilailla on kuukautisista. Baselinen avulla voimme projektin lopussa mitata onnistumistamme ja tuloksia vastaavan kyselyn avulla ja vertaamalla tuloksia.  

Vuoden 2020 aikana projekti on ehtinyt edetä myös isoin askelin. SP:n partio-ohjelmaan tulevien aktiviteettien ja merkin suunnittelu on aloitettu ja hyvässä vauhdissa! Aktiviteettipaketista on tulossa mahtava ja se tulee olemaan valmis syksyn toiminnan aloittamista varten. Tämä kannattaa pistää korvan taakse ja ottaa mukaan oman ryhmän ohjelmaan! Lisäksi olemme saanet nettisivumme pystyyn ja viestintä Suomessa on alkanut mallikkaasti. Paljon aikaa on mennyt myös ehkä hieman puisevalta, mutta projektin kannalta elintärkeän raportoinnin koostamisessa.  

Vuosi 2020 näyttää kiireiseltä ja tekemistä riittää! Aktiviteetteja valmistuu kevään aikana lisää ja myös leireille tuleva paketti on valmistumassa kevään leirejä varten. Paljon mahtavaa on siis vielä tulossa, joten stay tuned!  

-Vilma Virtanen, projektiryhmän puheenjohtaja

Kestävän kehityksen #NoMissedSchoolDays

Keskeinen osa #NoMissedSchoolDays -hanketta on YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Agenda2030 nimellä tunnetut tavoitteet koostuvat kuudestatoista tavoitteesta, jotka pyritään saavuttamaan vuoteen 2030 mennessä. Hankkeena #NoMissedSchoolDays etsii ratkaisua erityisesti laadukasta koulutusta, sukupuolten välistä tasa-arvoa ja puhdasta vettä sekä sanitaatiota koskeviin kysymyksiin. On kuitenkin hyvä huomata, ettei tämä etsintä koske vain ugandalaista yhteiskuntaa.

Usein puhe kestävästä kehityksestä vie huomion ympäristöön. Ilmastonmuutos ja metsäkato tulisi pysäyttää sekä luonnon monimuotoisuus turvata. Tämä vie nopeasti huomion siitä, että kestävään kehitykseen liittyy myös inhimillisiä tarpeita. Keskeinen viesti #NoMissedSchoolDays-hankkeen takana onkin se, että inhimillinen kehitys turvaa pitkässä juoksussa myös ympäristön hyvinvoinnin. Vaatimukset ilmastotoimista tai vedenalaisen ja maanpäällisen elämän turvaamisesta eivät ole pois köyhyyden ja nälän vähentämisen kaltaisilta tavoitteilta. Päinvastoin, on tärkeää huomata kaikkien Agenda2030:n tavoitteiden liittyvän tiiviisti toisiinsa.

Moni saattaa esimerkiksi miettiä kuinka kuukautishygienia liittyy kestävään kehitykseen. Suomen näkökulmasta tämä onkin ymmärrettävä kysymys, mutta samalla puutteellinen kuukautishygienia ja ongelmat luotettavan tiedon saatavuudessa ovat Ugandassa suuri este naisten ja tyttöjen osallistumiselle koulutukseen. Tämä heijastuu suoraan naisten ja tyttöjen yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja epätasa-arvoon. Tällöin jää käyttämättä suuri osa yhteiskunnassa olemassa olevista tiedoista ja taidoista, mikä johtaa ongelmiin Agenda2030:n muiden tavoitteiden toteutumisen kanssa.

Toinen olennainen asia Agenda2030:ssa on, että sen tavoitteet eivät kosketa vain kehitysmaita. Niiden toteutumiseen ovat sitoutuneet myös rikkaammat teollisuusmaat ,Suomi muiden mukana. Muun muassa tästä syystä #NoMissedSchoolDays-hanketta ei tulisi nähdä vain kehitysapuna, vaan nimenomaan kehitysyhteistyönä. Suomella yhteiskuntana on pitkä matka muun muassa sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja tasa-arvoiseen koulutukseen. Hankkeemme pyrkiikin osaltaan parantamaan myös suomalaista yhteiskuntaa ja koulumaailmaa.

Ongelmista suomalaisessa yhteiskunnassa ja koulumaailmassa kertoo niin palkkaepätasa-arvo, heikkenevä koulumenestys, lisääntyvä nuorten pahoinvointi kuin kuukautisiin liittyvät tabut. Samalla myös Suomessa on köyhyyttä, joka pakottaa perheet ja nuoret pohtimaan onko heillä varaa ostaa kuukautissuojia. Jälkimmäiseen ongelmaan voidaan etsiä ratkaisua omavalmisteisesta kestokuukautissiteestä, jonka valmistamista #NoMissedSchoolDays-hankkeen puitteissa Ugandassa opetetaan.

-Petteri Näreikkö, projektiryhmän viestintävastaava