Blogi

 

#NoMissedSchoolDays projekti käynnistyi vuoden 2019 alussa kun projektiryhmämme aloitti toimintansa. Hieman yli vuoden aikana projektissa on tapahtunut paljon, vaikka iso osa siitä onkin näkymätöntä työtä. Suurin osa viime vuodesta meni toiminnan suunnitteluun ja projektin pohjatyöhön.  

Suomen päässä aloimme suunnitella aktiviteettikokonaisuuksia ja päädyimme testaamaan aktiviteetteja syksyn 2019 samoajatapahtuma Explossa. Tapahtuman aktiviteetteihin kuului muun muassa kestositeiden askartelua, joiden tekoa olimme aiemmin testanneet myös projektitiimin kanssa vaihtelevalla menestyksellä! Explon aikana meillä oli myös vieraita Ugandasta, kun projektista Ugandassa vastaavat koordinaattorit Rita ja Patra olivat vierailemassa Suomessa. Vierailun aikana teimme Explon lisäksi myös paljon suunnittelutyötä sekä kävimme keskusteluja projektin monitorointiin ja evaluointiin liittyen. Lisäksi Rita ja Patra tapasivat SP:n puolelta väkeä, kuten toisen järjestön varapuheenjohtajan Malinin.     

Ugandassa tapahtui vuoden aikana myös paljon. Vuoden aikana suunnittelimme yhdessä opetusmanuaalin opettajille ja partionjohtajille, joka sisälsi aktiviteettien lisäksi tietoa kuukautisista ja murrosiästä. Manuaali on osa työtämme saada sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyvät asiat pysyväksi osaksi Ugandan järjestöjen partio-ohjelmaa. Kesän aikana pidetyillä leireillä tehtiin projektiin liittyviä aktiviteetteja ja testattiin sitä, millaisen vastaanoton aihe saa. Syksyn aikana Ugandassa koulutettiin partion johtajia aiheen pariin, jotta aktiviteetteja voidaan toteuttaa nyt vuoden 2020 keväällä partio-ohjelman osana 

Yksi vuoden isoista asioista oli harjoittelijan lähettäminen Ugandaan työskentelemään Ugandan projektitiimin apuna ja oppimaan heiltä. Harjoittelijamme Viola vietti muutaman kuukauden Ugandassa työstäen aktiviteetteja sekä baselinen tekoa ja tutustuen Ugandalaiseen kulttuuriin. Viola kirjoitti myös Partiomediaan harjoittelustaan Ugandassa. 

Yhdessä Ugandan tiimin kanssa teimme myös paljon. Kevään ja kesän 2019 aikana kokosimme baseline-dokumenttia, jossa ugandalaisten oppilaiden, opettajien sekä yhteisöjen lähtötasoa projektin teemoista mitattiin muun muassa kyselylomakkeen ja focus-ryhmä haastattelujen avulla. Näin saimme tietoa siitä, mistä projektimme lähtee liikkeelle, esimerkiksi millainen taitotaso oppilailla on kuukautisista. Baselinen avulla voimme projektin lopussa mitata onnistumistamme ja tuloksia vastaavan kyselyn avulla ja vertaamalla tuloksia.  

Vuoden 2020 aikana projekti on ehtinyt edetä myös isoin askelin. SP:n partio-ohjelmaan tulevien aktiviteettien ja merkin suunnittelu on aloitettu ja hyvässä vauhdissa! Aktiviteettipaketista on tulossa mahtava ja se tulee olemaan valmis syksyn toiminnan aloittamista varten. Tämä kannattaa pistää korvan taakse ja ottaa mukaan oman ryhmän ohjelmaan! Lisäksi olemme saanet nettisivumme pystyyn ja viestintä Suomessa on alkanut mallikkaasti. Paljon aikaa on mennyt myös ehkä hieman puisevalta, mutta projektin kannalta elintärkeän raportoinnin koostamisessa.  

Vuosi 2020 näyttää kiireiseltä ja tekemistä riittää! Aktiviteetteja valmistuu kevään aikana lisää ja myös leireille tuleva paketti on valmistumassa kevään leirejä vartenPaljon mahtavaa on siis vielä tulossa, joten stay tuned 

Kestävän kehityksen #NoMissedSchoolDays

Keskeinen osa #NoMissedSchoolDays -hanketta on YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Agenda2030 nimellä tunnetut tavoitteet koostuvat kuudestatoista tavoitteesta, jotka pyritään saavuttamaan vuoteen 2030 mennessä. Hankkeena #NoMissedSchoolDays etsii ratkaisua erityisesti laadukasta koulutusta, sukupuolten välistä tasa-arvoa ja puhdasta vettä sekä sanitaatiota koskeviin kysymyksiin. On kuitenkin hyvä huomata, ettei tämä etsintä koske vain ugandalaista yhteiskuntaa.

Usein puhe kestävästä kehityksestä vie huomion ympäristöön. Ilmastonmuutos ja metsäkato tulisi pysäyttää sekä luonnon monimuotoisuus turvata. Tämä vie nopeasti huomion siitä, että kestävään kehitykseen liittyy myös inhimillisiä tarpeita. Keskeinen viesti #NoMissedSchoolDays-hankkeen takana onkin se, että inhimillinen kehitys turvaa pitkässä juoksussa myös ympäristön hyvinvoinnin. Vaatimukset ilmastotoimista tai vedenalaisen ja maanpäällisen elämän turvaamisesta eivät ole pois köyhyyden ja nälän vähentämisen kaltaisilta tavoitteilta. Päinvastoin, on tärkeää huomata kaikkien Agenda2030:n tavoitteiden liittyvän tiiviisti toisiinsa.

Moni saattaa esimerkiksi miettiä kuinka kuukautishygienia liittyy kestävään kehitykseen. Suomen näkökulmasta tämä onkin ymmärrettävä kysymys, mutta samalla puutteellinen kuukautishygienia ja ongelmat luotettavan tiedon saatavuudessa ovat Ugandassa suuri este naisten ja tyttöjen osallistumiselle koulutukseen. Tämä heijastuu suoraan naisten ja tyttöjen yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja epätasa-arvoon. Tällöin jää käyttämättä suuri osa yhteiskunnassa olemassa olevista tiedoista ja taidoista, mikä johtaa ongelmiin Agenda2030:n muiden tavoitteiden toteutumisen kanssa.

Toinen olennainen asia Agenda2030:ssa on, että sen tavoitteet eivät kosketa vain kehitysmaita. Niiden toteutumiseen ovat sitoutuneet myös rikkaammat teollisuusmaat ,Suomi muiden mukana. Muun muassa tästä syystä #NoMissedSchoolDays-hanketta ei tulisi nähdä vain kehitysapuna, vaan nimenomaan kehitysyhteistyönä. Suomella yhteiskuntana on pitkä matka muun muassa sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja tasa-arvoiseen koulutukseen. Hankkeemme pyrkiikin osaltaan parantamaan myös suomalaista yhteiskuntaa ja koulumaailmaa.

Ongelmista suomalaisessa yhteiskunnassa ja koulumaailmassa kertoo niin palkkaepätasa-arvo, heikkenevä koulumenestys, lisääntyvä nuorten pahoinvointi kuin kuukautisiin liittyvät tabut. Samalla myös Suomessa on köyhyyttä, joka pakottaa perheet ja nuoret pohtimaan onko heillä varaa ostaa kuukautissuojia. Jälkimmäiseen ongelmaan voidaan etsiä ratkaisua omavalmisteisesta kestokuukautissiteestä, jonka valmistamista #NoMissedSchoolDays-hankkeen puitteissa Ugandassa opetetaan.