Blogi

#NoMissedSchoolDays-hankkeen tiimi aloitti toimintansa tammikuussa 2019, eli nyt matkaa on takana jo kaksi vuotta. Tiimiä myös täydennettiin vuonna 2020, mikä toi erityisesti poikkeuksellisiin olosuhteisiin uutta energiaa. Nyt kuitenkin kaikkien tiimiläisten pestit ovat tulleet päätökseen ja on aika sanoa omalta osaltamme #NoMissedSchoolDaylle heipat! Projekti jatkuu kuitenkin uusien tiimiläisten voimin vuoteen 2022 asti, joten luvassa on vielä paljon silmiä avaavaa ja tabuja rikkovaa puhetta ja toimintaa niin somessa, blogissa kuin aktiviteettien ja koulutusten muodossa. 

Ryhmämme viimeiseen blogikirjoitukseen halusimme kerätä kaikilta tiimiläisiltä vielä viimeiset fiilistelyt projektista. Alta pääset lukemaan muun muassa siitä, mikä on ollut matkalla opettavaisinta, ja minkälaisia yllätyksiä projekti on tuonut tullessaan. Tiimiläiset kertovat myös, oliko pesti loppujen lopuksi sopivan kokoinen ja oman näköinen.     

 ****

Vilma (puheenjohtaja): #NMSD-hanke on viimeisen kahden vuoden aikana merkinnyt minulle paljon ja sen myötä olen oppinut aivan valtavasti uutta. Aloittaessani hankkeessa tietoni sekä kehitysyhteistyöstä että tiimin johtamisesta olivat rajalliset ja jopa osittain vanhanaikaiset. Projektin myötä olen oppinut katsomaan kehyä modernimmasta ja tasa-arvoisesta näkökulmasta ja tietysti tutustunut projektin johtamisen kaikkiin vaiheisiin. Ryhmän johtaminen on ollut yksi lempiasioistani projektissa ja johtamistyylien sekä vaikeiden tilanteiden miettiminen onkin yksi lempipuuhistani! Olen päässyt kehittymään (ainakin omasta mielestäni) tässä erityisen paljon ja pohtimaan esimerkiksi sitä, kuinka ryhmään saadaan hyvä ilmapiiri. Tässä jokaisella ryhmän jäsenellä on oma tehtävänsä ja tiimimme on onnistunut siinä hyvin.  
Myös kuukautiset teemana ja tasa-arvo ovat olleet pitkään jo omassa mielessä tärkeä asia,mutta projektin myötä olen oppinut tästä teemasta suunnattoman paljon lisää! Etenkin kuukautisista ja moninaisuudesta sekä kuukautisten ilmastovaikutuksista, kuten syntyvän roskan määrästä. Siksi monikäyttöisten kuukautissuojien käyttöä tulisi lisätä Suomessa. 
Lyhyeen tekstiin on vaikea summata kaikkea kahden vuoden aikana oppimaani, sillä määrä on valtava ja osa oivalluksista saattaa tulla vasta nyt, kun on aika siirtyä partiossa uusiin haasteisiin. Toivon, että pääsen tulevaisuudessa käyttämään kaikkea oppimaani ja näin pohtimaan asioita vielä eteenpäin! 

Laura (puheenjohtaja): Hanke on vienyt suuren lohkon vapaa-ajastani viimeisen kaksi vuotta, mutta se on ollut sen arvoista ja äärimmäisen mielenkiintoista. Olen oppinut partiossa elämäni aikana hirveän paljon, mutta tämä projekti on antanut minulle myös ammatillisesti paljon. Olen oppinut kehitysyhteistyöstä käytännössä ja projekti on antanut minulle opintojeni (globaali kehitystutkimus) ohella varmaan osaamista tulevaisuutta ja työelämää ajatellen. Minulle on ollut aivan erityistä yhdistää rakas harrastukseni sekä ammattillinen osaamiseni. En edes tiennyt, että partiossa voi tehdä tällaista! Olen oppinut myös paljon itsestäni ja johtamisesta. Projektin teemat ovat olleet erittäin relevantteja niin Suomessa kuin Ugandassakin ja minusta on ollut ihanaa huomata miten paljon kaikki organisaatiot ovat siitä saaneet. SP:lle tuottamamme aktiviteetit ja viestintä ovat olleet timanttisia! Joka kerta kun katson taaksepäin mitä kaikkea olemme saaneet aikaan, en voi kun olla ylpeä.

 Säde (hankehallinto): Kun hain mukaan tähän projektiin, olin vielä Chilessä työskentelemässä naisten oikeuksien puolesta ja palaamassa Suomeen opintojeni pariin. Halusinkin opintojeni oheen jotain samoihin teemoihin liittyvää, hyvää mieltä tuottavaa, kehittävää ja maailman tuskaa helpottavaa tekemistä  - ja tätä myös sain! Näiden kahden vuoden aikana olen oppinut paljon uutta niin kehitysyhteistyöstä kokonaisuudessaan kuin hankehallinnosta sekä myös partiolaisuudesta ja kuukautisista. Kaiken kaikkiaan nämä vuodet ovat opettaneet minulle enemmän kuin olisin ikinä uskaltanut toivoakaan, ja ne ovat toimineet myös loistavana reflektointipintana erityisesti globaalin kehitystutkimuksen opinnoissani. Aika on kulunut todella nopeasti ja alkukankeuksien jälkeen olen tästä projektista ja tiimistä todella ylpeä sekä on ollut upeaa olla mukana näin timanttisessa projektissa ja porukassa!  

Reetta (viestintä): #NMSD on ollut merkittävä osa elämääni viimeisen kahden vuoden ajan, ja tuntuukin hieman epätodelliselta päästää siitä irti. Olen oppinut valtavasti niin kehitysyhteistyöstä, kumppanuusviestinnästä, verkkosivujen pyörittämisestä kuin sensitiivisten aiheiden käsittelystä rakentavalla tavalla.  Ajoittain projektin tekeminen on ollut haastavaa, mutta onneksi äärimmäisen tärkeä aihe sekä mahtava tiimi ovat tehneet työstä timanttista. Olen hurjan ylpeä siitä työstä, mitä olemme ugandalaisten kumppanijörjestöjemme kanssa saaneet aikaan ja tulen seuraamaan mielenkiinnolla ja lämmöllä uusien tiimiläisten työtä! Mainittakoon vielä, että olen tämän pestin myötävaikutuksesta löytänyt myös perinteisemmän partiolaisuuteni uudestaan: haaveilen vaelluksista, kalliokiipeilystä, tikkupullasta nuotiolla, loputtomista tähtitaivaista ja sadoista muista kokemuksista, jotka jäivät aktiivisen partiourani loputtua tauolle. Törmätään siis jatkossakin, oli se sitten uusien pestien ääressä tai metsän siimeksessä! 

Petteri (viestintä): Miehenä ja sinkkuna #NMSD:n yksi suurimpia anteja on ollut se, että on joutunut ajattelemaan kehitysyhteistyötä ja kestävää kehitystä hieman toisenlaisesta näkökulmasta. Harvemmin sitä kuukautisia näin miehenä tulee miettineeksi ja aluksi tuntuikin hieman hankalalta saada projektista otetta, kun aihe oli niin täydellisen vieras. Jonkin aikaa meni, että totuin edes kuuntelemaan keskustelua kuukautisista. Projektin edetessä sitä kuitenkin alkoi miettimään, että onhan se nyt kummallista olla tietämättä asioista, jotka ovat puolelle ihmiskunnasta arkipäivää ja vaikuttavat elämään monin tavoin. Kerran esitellessäni projektia seikkailija-ikäisille poikapartiolaisille minulta kysyttiin miksi kuukautisten pitäisi heitä kiinnostaa. En tuolloin osannut antaa erityisen vakuuttavaa vastausta, kun olin vasta aloittanut projektissa. Nyt kahden vuoden jälkeen luulen osaavani vastata vakuuttavammin: koska ihmiskunnalla ei ole varaa jättää käyttämättä sitä kaikkea osaamista, mitä kuukautisten huomiotta jättäminen uhkaa. 

Laura (viestintä): #NoMissedSchoolDays-projektiin hyppääminen oli itselleni uusi ja erilainen askel partiopolulla. Viimeisen vuoden aikana olen saanut huomata, että avoimelle keskustelulle kuukautisista on todella tarve myös Suomessa. Koen, että #NMSD-projektin aito kaksisuuntaisuus tekee hankkeesta erityisen vaikuttavan ja merkityksellisen. Matkan varrella olen oppinut valtavasti niin käytännön hanketyöstä kuin myös sosiaalisen median viestinnän suunnittelusta ja toteuttamisesta tuhansille seuraajille. Viestinn tekeminen konkretisoi aika ajoin itsellenikin, mitä kaikkea hanke on saanut aikaan: Suomessa esimerkiksi yritysyhteistyökuvion ja aktiviteettipaketin. Kehitysyhteistyöhankkeessa minua motivoi etenkin halu auttaa. Tämänkin projektin tekemiseen sopivat mainiosti B-P:n sanat: yritä jättää tämä maailma vähän parempana kuin sen löysit.  

Jenny (globaalikasvatus): Lähdin hankkeeseen mukaan tammikuussa (2020), koska hankkeen aihe oli mielenkiintoinen ja koen tabujen ja häpeän rikkomisen yhteiskunnassa itselleni tärkeänä tehtävänä.  Minulle naisten asema Suomessa ja maailmalla on sydämen asia, ja olin lukenut aiheeseen liittyviä tutkimuksia viimeiset vuodet yliopistolla. Koin, että hankkeen kautta pääsen olemaan pieni osa muutosta tasa-arvoisen ja yhdenmukaisen maailman puolesta. (Kyllä, minussa elää pieni maailmanparantaja.) 
Olen ollut tässä hankkeessa mukana vastaamassa Suomessa toteutettavien aktiviteettien suunnittelusta ja kokoamisesta. Vuosi, etenkin kevät, on ollut kovin työllistävä. Samalla, kun vielä yritin hahmottaa hanketta ja partiota, itse työ alkoi vauhdilla. Osa aktiviteettien ideoista oli siis suunniteltu projektitiimissä jo viime vuonna, mutta pääsin mukaan niiden jatkotyöstöön heti tammikuussa. Minun pestini oli saada aktiviteetit hiottua toteuttamiskelpoisiksi eli ohjeet selkeiksi, mutta mielenkiintoisiksi, hauskoiksi, turvallisiksi ja tietoa antaviksi sekä luoda aktiviteetit selkeään ja saavutettavaan muotoon. Onneksi minulla oli huippu projektitiimi mukana, yksin en siis tehnyt mitään. Erityisesti kiitosta ansaitsee työparini, konkaripartiolainen Eini. Olen nauttinut suunnattomasti meidän koko tiimin työstä ja varsinkin työntekotavasta - siitä lämmöstä ja armollisuudesta, jolla me olemme toisiamme kohdanneet projektitiimissämme silloinkin, kun aikataulut ja stressi puskee päälle. Ymmärrän nyt vähän siitä, mitä voi partiolaisuus on ja minkälaisia kohtaamisia se luo sekä minkälaista yhteyttä toisiin ihmisiin partio parhaimmillaan synnyttää. 
Kesällä huomasin jo väsymyksen merkkejä itsessäni. Uupumus on haaste, jonka moni innokas ja asialleen palava ihminen voi joutua kokemaan, sen sanoittaminen ääneen on mielestäni myös tärkeää. Lopettamispäätös oli silti vaikea, hankkeen aihe on minulle niin tärkeä. Mutta nyt on aika jättää hanke seuraaville osaajille. Puss och kram! 

 

 

#NoMissedSchoolDays-hanke toteutti somen kautta kyselyn siitä, kuinka monen elämässä kuukautiset ovat tabu. Oli ilahduttavaa huomata, että vastaajista lähes kahdeksankymmentä prosenttia piti kuukautisista keskustelemista luontevana. Tämä kuitenkin tarkoittaa sitä, että vastaajista kahdenkymmenen prosentin elämässä kuukautisista ei osata puhua luontevasti. 

Kehopositiivisuuden eteen on tehty selkä väärällään töitä viime vuosina. Myös #NMSD-hanke on merkki siitä. Kehopositiivisuuden keskeinen viesti on se, että kaikkien ihmisten kehot ovat ainutlaatuisia ja hyviä juuri sellaisenaan. Toisaalta kehopositiivisuuden hengessä niihin luonnollisina kuuluvia asioita ei tulisi myöskään hävetä. Yksi tällainen asia ovat kuukautiset. 

80-luvun alkupuoli ja olin lähdössä ensimmäiselle isommalle partioleirille. Menkat eivät olleet alkaneet vielä, pelko oli suuri, että ne alkaa just leirillä. Uskalsin ottaa asian puheeksi äidin kanssa ennen leiriä. Ja pelkoni ei toteutunut. Lopulta ne alkoivat puoli vuotta leirin jälkeen uimahallissa. 

Ilves19-leirillä mun menkat alko ja en uskaltanu kertoo siitä kellekään joten heitin veriset yöhousut roskiin… ja sitten vaan käytin siteenä paperia pikkareissa. 

Tästä näkökulmasta katsoen #NMSD:n toteuttamassa kyselyssä toistui liian usein se, että kuukautisista puhuminen koettiin hankalana ja hävettävänä. Yksi tekijä tälle niin tytöillä kuin pojillakin on tiedonpuute, joka on sikäli häiritsevä ja jotenkin turhalta tuntuva syy, että maailmassa on nykyään helposti saatavilla liikaakin tietoa toinen toistaan turhemmista aiheista. Ei kuitenkaan niistä oikeasti merkityksellisistä. 

Joskus ekan vuoden samoajana päädyin mukaan keskusteluun jossa tytöt puhu menkoista ja hillopäivistä. Ai että oli kiusallista koska eipä niistä juurin mitään tietoa ollu.   

Yllättävän usein törmää siihen, ettei lapsi tai nuori edes tiedä kuukautisten alkaessa, mison kyse. Tässä tulee muistaa se, että lapset ja nuoret ovat yhä edelleen Suomessa kovin eriarvoisessa asemassa saamansa tuen ja läsnäolon suhteen. Oikeus saada tietoa kuukautisista ja mahdollisuus kuukautisterveydestä huolehtimiseen on kuitenkin ihmisoikeus. 

 Mulla alkoi 13-vuotiaana ja eka luulin et se johtusiitä, kun olin syöny puolikkaan melonin kun väri oli sama. 

En kehdannut kotona näyttää tahraisia alushousuja niin kävin hautaamassa ne läheiseen metsään. 

En aluksi tiennyt, että tamponin aplikaattoria ei jätetä sisälle emättimeen. 

Kuukautisten tai niistä puhumisen häpeileminen on yksi juttu, mutta toinen ehkä vielä tavallisempi tarina on, että kuukautisten alkaminen liitetään voimakkaasti tiettyyn ikävaiheeseen. Tämän myötä yhteiskuntaan jää helposti elämään ajatus siitä, että kuukautisista ei pidä puhua ennen kuin lapsi tai nuori saavuttaa tietyn iän. Totuus kuitenkin on, että kuukautisten alkaminen vaihtelee luonnollisesti hyvinkin paljon eri yksilöiden välillä.  

Kun kuukautiset alkoivat olin vasta 9-vuotias enkä tiennyt mitä ne ovat. Oksensin jne. Luulin kuolevani. 

Tiedon lisäämisen eteen tehdään töitä monissa eri projekteissa ja hankkeissa. #NMSD:n lähestymistavassa korostuu se, että haluamme kuukautisista ja kuukautisterveydestä puhumisen olevan luontevaa ja häpeilemätöntä. Pyrimme tuomaan näkyväksi sen, että kuukautiset ja kuukautisterveys ovat aiheita, jotka yhdistävät partiolaisia paitsi Suomessa myös kansainvälisesti.  

Partiossa johtaja on monesti avainasemassa häpeän hälventämisessä. Monen partiolaisen kokemuksissa toistuivat leirit ja niihin liittyvät negatiiviset kokemukset kuukautisista. Negatiiviset kokemukset kuten pelko muiden reaktioista johtivat kuukautisten peittelyyn ja vaaransivat kuukautisterveyden toteutumisen. Kaukokatseinen johtaja osaa nähdä nämä tilanteet ennalta eikä laita nuoria heille vaikeisiin tilanteisiin.  

Minulla alkoi menkat kesken leirin ja unohdin suojat kotiin. Piti mennä kysymään suojia johtajilta. Se hävetti. 

Johtajalta siteiden kysyminen voi olla jännittävää. Ihan just tätä varten ainakin meidän EA-pakissa on kuukautissuojia ja joka kerta pakkia läpikäydessä muistutan, että niitä saa sieltä hakea ja käyttää <3 EA-pakissa ne lähtee aina leireille mukaan ilman eri muistamista. 

Onneksi yhä tavallisempaa on, että kuukautisiin suhtaudutaan huumorilla. Kuten eräskin vastaaja kirjoittaa, niin vaikka leirillä makuupussikin saattaa saada osansa veriroiskeista, muiden ei tarvitse tehdä asiasta ongelmaa tai suurta juttua. Erinäiset eteen tulevat ongelmat voi ottaa myös itse hyväntahtoisella huumorilla.  

Joskus leirillä bajamajassa vaihdoin sidettä, kunnes joku seikkailijapoika avasi oven. Unohdin siis lukita oven. Minä en suuria traumoja saanut, mutta seikkailijaraukka melkein pyörtyi nähdessään verta. 

Huumorin kantavasta voimasta huolimatta on kuitenkin hyvä muistaa myös se, että kuukautisiin saattaa liittyä myös erilaisia voimakkaita kipuja ja muita ongelmia. Näihin on syytä suhtautua ymmärtäväisesti ja toisen asemaan asettuen. Leireillä tämä voi tarkoittaa muun muassa sitä, että työnjaon ja ohjelman toteuttamisessa kannattaa olla valmis joustamaan tilanteen mukaan. 

Toivottavasti niitä tilanteita ei tule, että kukaan jättää partioharrastusta kuukautisten alkamisen vuoksi. Luultavasti näitäkin tilanteita silti on, joskaan ne eivät välttämättä tule johtajien tietoon. Yksi #NMSD-hankkeen tavoitteista onkin levittää tietoisuutta siitä, kuinka kuukautisterveydestä voi huolehtia myös esimerkiksi leireillä. Tähän on löydettävissä ratkaisuja eikä niistä tarvitse tehdä suurta numeroa tai ongelmaa. 

Leirillä ei ollut vessoja, joten päätin ottaa kuukupin mukaan ja keittelin sitä sittetrangiassa. 

Lopuksi Tampereen Lokkien lippukuntalehdestä löytyy ansiokas artikkeli kuukautisiin liittyvistä kokemuksista ja tarinoista. Kannattaa käydä lukemassa!

-Petteri Näreikkö, projektin viestintävastaava

Menkkoihin liittyy usein tabujen lisäksi paljon muistoja ja tarinoita erilaisista sattumuksista ja kommelluksista. Tarinoita jakamalla voidaan vähentää menkkoihin liittyviä tabuja ja hiljaisuutta ja lisätä avointa keskustelua kuukautisista. Siksi tässä postauksessa tiimi jakaa omia menkkoihin liittyviä muistoja ja sattumuksia partion ja retkeilyn saralta 

Veturi 

Muistan kun pienenä partiolaisena retkipaikkamme huusseissa oli isolla tekstisiteet ja tamponit poltettava veturin pesässäja todella monta vuotta pohdin, että mikä ihme se veturi sitten on?! En pienenä partiolaisena uskaltanut osoittaa tietämättömyyttäni ja kysyä apua. Olinkin pulassa menkkojeni kanssa kun en tiennyt minne siteet hävittää näin selkeistä (hah) ohjeista huolimatta. Vasta johtajana minulle selvisi, että veturilla tarkoitettiin ruokakatoksen puuhellaa, jossa paloi aina leireillä jatkuvasti tuli. Nykyään käytän kuukuppia ja se on helponnut retkeilyä. Pakkaan nykyään aina mukaan myös menkkakitin retkille, jotta suojia on aina saatavilla jos yllätyksiä sattuun 

Roskiksen puute 

Vuosien varrella menkat ovat olleet kaverinani lukuisilla retkillä ja leireillä. Välillä tuntuu, että miten ne voivatkin alkaa aina juuri huonoimpaan aikaan. Olen stressannut ja jännittänyt menkkoja leiriolosuhteissa aina enkä ole juurikaan uskaltanut puhua asiasta. Kerran olin vaeltajatapahtumassa, jossa huussissa ei (taaskaan) ollut roskista. En kehdannut ottaa asiaa puheeksi, mutta yllättäen kaverini alkoikin pohtia ääneen samaa asiaa. Siinä kävikin sitten ilmi, että meidän neljän hengen kaveriporukasta kaikilla sattui menkat juuri tähän viikonloppuun. Oli huojentunut olo, että en ole yksin asian kanssa ja saimme järkättyä myös huussiin roskiksen 

Minä ja poni 

Sattuipa kerran Explorer Belt -vaelluksella Beneluxeissa, että menkat yllättivät siihen mennessä noin 20 vuotta partiopolkuaan tallanneen partiolaisen. Kyllä oli tarkistettu ja iloittu jo hyvissä ajoin etukäteen kalenterista, että onpa mukavaa kun ei osu menkat vaellukselle. Kaikki ylimääräinen hyöty ja huvi oli tietysti pyritty karsimaan painamasta rinkasta ja näin ollen kuukautissuojatkin. Toisen vaelluspäivän jälkeen pystytettiin teltta ystävällisen belgialaispariskunnan pihamaalle poniaitauksen viereen, komean esteradan tasaiselle nurmelle. Ah! Ei muuta kuin unta palloon ja kohti seuraavaa vaelluspäivää. Kieriskelin aamuyöllä itselleni epätyypilliseen tapaan ja heräsin tuntemukseen siitä, että onpa erikoisen hikinen nukkua. Unenpöpperössä ujutin käteni alaselälle ja tunsin sen olevan märkä. Hetkinen.. No vertahan se oli. Voi ähh! Wc-paperirulla mukaan ja ulos. Ulkona oli vielä hyvin hämärää, mutta en tarvinnut lamppua. Kävin teltan taa kyykylle taittelemaan wc-paperitolloa housuihini loppuyöksi ja samassa minut yllätti tunne siitä, että joku tuijottaa. Nostin päätäni ja siinä me sähkölanka välissämme tuijotimme hetken toinen toisiamme -- minä ja poni. Kömmin vielä hetkeksi telttaan nukkumaan ja aamulla pääsin meidät majoittaneen pariskunnan wc:ssä siistiytymään. Vaellusparini kuukautissuojavarantojen avulla matkamme sai jatkua ja jälkiviisas, kohta 30 vuotta partiopolkua tallannut tietää, etteivät kuukautissuojat rohkeimmankaan grammanviilaajan puntarissa paljoa paina. 

*****

Tässä muutama NoMissedSchooldays:n tiimille sattunut menkkatarina! Mitä tästä opimme? Kysy rohkeasti ja pakkaa aina suojat mukaan! Onko sinulla joku menkkamuisto, jonka haluaisit jakaa meille? Voit kirjoittaa sen yhteydenottolomakkeelle ja mahdollisesti julkaisemme sen tulevaisuudessa anonyyminä sivuillamme! Pidetään keskustelu yhdessä avoimena 

Piirroskuva opttajasta, joka esittelee opiskelijoille kuvaa kohdusta.

Tämä kirjoitus on osa #NoMissedSchoolDays-hankkeen ja Lunetten kaupallista yhteistyötä.

Kansainvälistä tyttöjen päivää vietetään joka vuosi 11. lokakuuta. YK:n teemapäivä on luotu nostamaan esiin tyttöjen oikeuksia, heidän kohtaamiaan haasteita, sekä vaatimaan tytöille tasavertaisia mahdollisuuksia esimerkiksi koulutukseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Tiesitkö, että yksi neljästä 15-19-vuotiaasta tytöstä ei ole lainkaan koulutuksen eikä työn piirissä, mutta sama luku pojilla on yksi kymmenestä? Tai, että 435 miljoonaa tyttöä ja naista elää alle 1,90 dollarilla päivässä? Koronavirus pahentaa tilannetta entisestään, sillä monissa paikoissa koulunkäynti on häiriintynyt, ja elannon ansaitseminen vaikeutunut.

Mutta pitkäjänteisellä työllä tyttöjen oikeuksien puolesta on saatu myös positiivisia tuloksia. Tyttöjen eliniänodote on kasvanut kahdeksalla vuodella vuodesta 1995; lähes kaksi kolmesta tytöstä opiskelee myös yläkoulussa, kun vuonna 1998 vastaava luku oli yksi kolmesta; yhä harvemmat tytöt päätyvät teiniäideiksi olosuhteiden pakosta. Maailma ei kuitenkaan ole valmis, sillä vaikka eliniänodote on kasvanut, elämänlaadussa saattaa edelleen olla suuria puutteita; koulutuksen taso vaihtelee suuresti maailmanlaajuisesti, ja esimerkiksi köyhimpien perheiden tytöt eivät ole hyötyneet koulutuksen saatavuudesta samalla tavalla; vaikka raskauksien määrä on laskenut, tyttöjen ja naisten riski saada sukupuolitautitartunta on edelleen todella korkea. Tämän vuoksi on tärkeää, että niin suuret kansainväliset toimijat kuin pienemmät kansalaisjärjestötkin tekevät jatkuvaa työtä tyttöjen paremman tulevaisuuden puolesta.

Myös #NoMissedSchoolDays on kaikkien tyttöjen ja kohdullisten asialla: meidän unelmamme on, että kuukautiset ja niistä huolehtiminen eivät hidasta tai vaikeuta tyttöjen nousua yhteiskunnassa tai heidän täyden potentiaalinsa saavuttamista. Tämän vuoksi olemme myös yhteistyössä suomalaisen kuukuppivalmistaja Lunetten kanssa, joka on tehnyt pitkäjänteistä työtä kuukautistabujen rikkomiseksi ja menkkoihin liittyvän keskustelukulttuurin avaamiseksi. Lunetten omien sanojen mukaisesti heidän tarkoituksenaan on ”jättää perinnöksi parempi maailma, jossa kaikilla on oikeus kuukautishygieniaan.” Mahdollisuus tasavertaiseen mahdollisuuteen huolehtia kuukautisterveydestä on ihmisoikeuskysymys, sillä sopivien hygieniatarvikkeiden sekä wc- ja peseytymistilojen avulla kohdulliset voivat osallistua koulunkäyntiin ilman turhia keskeytyksiä. Tämä puolestaan parantaa heidän oppimistuloksiaan ja mahdollisuuksiin vaikuttaa yhteiskunnassa. Tyttöjen ja naisten kouluttautuminen ja heidän osaamisensa saaminen osaksi yhteiskunnallista keskustelua ja toimintaa parantaa todistetusti heidän oman elämäntilanteensa lisäksi myös laajempaa yhteisöä, sekä auttaa tunnistamaan yhteiskunnallisia epäkohtia, jotka muuten jäisivät huomaamatta.

Lunetten kanssa tehtävän yhteistyön kunniaksi saat Lunetten verkkokaupasta 25% alennusta kaikista kuukupeista alennuskoodilla PARTIO25. Lunette lahjoittaa joka 10. ostetusta kupista yhden kupin #NoMissedSchoolDays—projektille Ugandaan. Ostamalla kuukupin teet siis tuplasti hyvää! Alennus on voimassa vuoden 2020 loppuun asti.

Hyvää kansainvälistä tyttöjen päivää kaikille! Jatketaan paremman maailman luomista yhdessä.

-Reetta Harkko, projektiryhmän viestintävastaava

Lähteet:

 

Kolme tyttöä, joilla kaikilla ymäristönsuojeluun liittyviä asusteita.

Tämä kirjoitus on osa #NoMissedSchoolDays-hankkeen ja Lunetten kaupallista yhteistyötä.

Kuukautisten yhteydessä puhutaan nykyisin paljon siitä, millainen vaikutus kuukautisterveydestä huolehtimisella on ympäristölle. Kertakäyttöisiä kuukautissuojia, kuten siteitä ja tamponeja, käytettäessä jätettä kertyy kuukautisten aikana aimo määrä. Koska partiolaisille luonnon kunnioittaminen ja ympäristöstä huolehtiminen ovat läheisiä arvoja, on monella meistä varmasti herännyt kysymys siitä, olisiko menkoista mahdollista huolehtia ympäristöystävällisemmin.

Onneksi moni meistä moderneista kuukautisten kanssa eläjistä osaakin jo vastata tähän kysymykseen! Menkoista huolehtimiseen voi käyttää uudelleenkäytettäviä, puhdistettavia kuukautissuojia, kuten kuukuppeja, kestositeitä tai kuukautispikkuhousuja. Tässä blogikirjoituksessa haluamme erityisesti keskittyä kuukuppeihin, sillä meillä on mahtavia uutisia: #NoMissedSchoolDays-hanke on lyöttäytynyt yhteen suomalaisen kuukuppivalmistaja Lunetten kanssa! Kerromme kumppanuudesta lisää jutun loppupuolella.

Mutta mikä siis on kuukuppi ja kuinka sitä käytetään? Kyseessä on pieni lääketieteellisestä silikonista valmistettu kuppi, jonka saa venyvän rakenteensa sekä suippomaisen muotonsa vuoksi helposti aseteltu emättimeen, missä se sitten kerää kuukautisvuodon sisäänsä. Kuppi tyhjennetään vuodon aikana 2-4 kertaa vuorokaudessa, huuhdellaan kylmällä vedellä sekä miedolla pesunesteellä, ja voidaan sen jälkeen asettaa takaisin emättimeen. Kupin voi desinfioida keittämällä tai Lunetten kuppipyyhkeitä käyttämällä. Tarkemmat ohjeet kupin käyttöön löydät Lunetten sivuilta.

Kuukuppi on mahtava valinta paitsi arkielämän menkkakaveriksi niin myös partiomaisiin aktiviteetteihin, kuten vaellukselle tai retkeilyyn. Kuppi on mahdollista puhdistaa myös maatuvilla kosteuspyyhkeillä, joten sen käyttö retkeillessäkin on helppoa, nopeaa eikä tuota jätettä. Samoin kupin kuljettaminen rinkassa tai repussa vie äärimmäisen vähän tilaa, ja yhden kupin käyttöikä on vuosia! Kyseessä on siis ekologisen menkkailijan luottoväline. Allekirjoittanut itse hankki ensimmäisen kuukuppinsa jo yli vuosikymmen sitten, ja vaikka en itse käytä yksinomaan kuppia, se on silti vähentänyt merkittävästi kertakäyttöisten kuukautissuojien tarvetta omassa elämässäni.

Lunette on vuodesta 2005 toiminut kuukuppeja valmistava kotimainen yritys, jonka missiona on ”hyväntuulinen kuukautisvallankumous”. Nykyisin Lunetten kuukuppeja myydään yli 40:ssa eri maassa. Lunette on erinomainen kumppani #NMSD-hankkeelle, sillä Suomen partiolaisten tapaan myös Lunette on ekologisesti kestävän elämäntavan puolestapuhuja. Lunetten kuukupit valmistetaan ja pakataan Suomessa, ja koko tuotantoprosessissa otetaan huomioon tuotteen kestävyys. Yhteisen arvopohjan ja tavoitteiden vuoksi olemmekin hyvin innoissamme nyt alkavasta kumppanuudesta!

Kerromme lisää yhteistyön yksityiskohdista seuraavassa Lunette-postauksessamme, mutta #NSMD-hankkeen tukijana sinä pääset nauttimaan jo nyt yhteistyön hedelmistä: Saat Lunetten verkkokaupasta 25% alennusta kaikista kuukupeista alennuskoodilla PARTIO25. Lunette lahjoittaa joka 10. ostetusta kupista yhden kupin #NoMissedSchoolDays—projektille Ugandaan. Ostamalla kuukupin teet siis tuplasti hyvää! Alennus on voimassa vuoden 2020 loppuun asti.

Kuva: Lunette
Teksti: Reetta Harkko, projektiryhmän viestintävastaava

Retki, leiri, purjehdus tai vaellus on käsillä. Tulee aika pakata varusteet, joka kokeneemmankin retkeilijän on hyvä tehdä varusteluettelon kanssa, jottei mitään tärkeää unohtuisi. Varusteluetteloissa lukee usein ”henkilökohtaiset hygieniavälineet” tai partiolyhenteiden ystäville henk.koht.hyg.väl.”. Käsite on melko ympäripyöreä, ja toki kukin tarvitsee ja haluaa mukaansa hieman erilaiset välineet henkilökohtaisesta hygieniastaan huolehtimiseen. Kun hammasharja sekä tahna, dödö, hiusten ja kehon pesuaineet ja muut helposti muistettavat ovat löytäneet tiensä toilettilaukkuun, on meidän kohdullisten hyvä varautua aina lisäksi kuukautissuojilla.

Toisinaan kehomme reagoi kivaan ja odotettuunkin reissuun valmistautumiseen ja erityisesti sitten matkustamiseen ”stressaten”, ja kuukautisvuoto saattaa alkaa vastoin kaikkia ennakko-odotuksia. Toisaalta reissu saattaa osua myös juuri siihen ajankohtaan, kun kuukautisten odotetaankin alkavan, ja silloin kuukautisiin varautuminen pakkausvaiheessa on tietysti helpompaa. Toivottavasti et ole koskaan kokenut tarvetta perua kivaa leiriä tai reissua kuukautisten vuoksi, sillä pienellä ennakkovalmistautumisella kuukautisten kanssa tulee kyllä toimeen reissulla niin luonnon helmassa, purjeveneessä kuin vuoristovaelluksellakin. Kokemus tuo tässäkin asiassa itsevarmuutta, joten rohkaisemme reissuun, olivatpa kuukautiset odotettavissa tai eivät. Rohkaisemme myös kokeneempia kuukautisten kanssa retkeilijöitä ottamaan asiaa esille lippukunnissa nuorempien kanssa ja toimimaan esimerkkinä ja tukena asian suhteen, jottei vuoden kohokohdat jäisi keneltäkään kuukautisten vuoksi väliin.

Ei ole kerta eikä kaksi, kun omat kuukautiseni ovat minut yllättäneet ”vaikka niiden ei pitänyt!” ja vieläpä niin, etten ollut huomannut niihin itse varautua. Näin on käynyt muun muassa Explorer Belt -vaelluksella ja Ko-Gi -leirillä. Näillä reissuilla olen kääntynyt vaellusparini kuukautissuojajemman ja leirijohtajiston puoleen. Asioilla on tapana järjestyä, vaikka ensiapuna pikkuhousuihin tarvitsisikin taitella silloin tällöin tollo paperia, kunnes saa käsiinsä suojia. Seuraavilla kerroilla sitä sitten muistaa paremmin varautua sateen ja paisteen lisäksi myös ”monsuunien” varalta. Ja kuten itsekin kantapään kautta olen oppinut, pieni kuukautissuojajemma kannattaa AINA olla mukana. Kuukautisiin varautuminen ei reissukamoissa paljoa paina, mutta pelastaa ylimääräiseltä säädöltä reissussa. Ja tosiaan, vaikka kuukautiset eivät yllättäisikään sinua, voivat ne yllättää partiotoverisi ja silloin hädässä ystävä tunnetaan! Tulemme jakamaan blogissamme myöhemmin myös menkkamokia ja -muistoja, joiden kautta viimeistään tulet huomaamaan, ettei kukaan ole kuukautistensa kanssa yksin, partiossakaan.

Huomioi nämä asiat kuukautisiin liittyen reissussa

Huomioonotettavaa reissuolosuhteissa on käsi- ja intiimihygieniasta huolehtiminen, johon vaikuttaa oleellisesti mahdolliset peseytymistilat tai niiden puuttuessa kokonaan käytettävissä olevan veden määrä ja laatu. Hygieniasta niin käsien kuin intiimienkin kehonosien osalta on tärkeä huolehtia, jottei tule vahingossa aiheuttaneeksi itselleen ikäviä tulehduksia. Tietysti raikas olo on myös oman sekä toisten viihtyvyyden kannalta hieno juttu. Mikäli veden saatavuudesta jokaisella tarvittavalla wc-käynnillä ei ole takuuta, kannattaa varautua käsidesin lisäksi intiimipyyhkeillä (reilu paketti vauvan peppupyyhkeitä tähän oivallisia). Kuukuppilaiset voivat varata mukaan kuppipyyhkeitä, joilla kupin ja käsien puhdistus onnistuu ilman vettä. Tulemme kaikki toimeen huomattavasti pienemmällä vesimäärällä reissussa kuin mihin olemme kotioloissa tottuneet.

Reissussa syntyy aina jonkin verran jätettä ja kuukautisten aikana määrä väkisinkin hieman lisääntyy. Partiolaisille on toivottavasti täysin selvää, että kaikki mitä luontoon viedään, tuodaan sieltä myös pois. Omien roskien jemmailu kivien koloon ja sammaleiden alle on SO LAST SEASON! Biohajoavat siteet ja tamponit tulee kantaa luonnosta myös pois, sillä niidenkään paikka ei ole luonnossa, vaan ne tulee hävittää/kompostoida kotitalousbiojätteen mukana tai ne voidaan hävittää reissussa polttamalla.

Menkkakit kuukautisten ensiapuun

#NoMissedSchoolDays -hanke suunnitteli vuoden 2020 kansainvälisen kuukautispäivän kunniaksi menkkakit -aktiviteetin, jonka ohjeilla jokainen voi koota oman kuukautishygieniapaketin reissujen varalle. Menkkakit on siitä kätevä, että silloin kaikki tarvittava toiletti tai puskakäynnille on koossa.

  • käsidesi
  • sinulle sopivia kuukautissuojia TAI
  • kuukuppi + kuukupin pesuneste / kuppipyyhkeet (mikäli vettä ei ole saatavilla) myös kuukuppilaisilla on hyvä olla varoiksi mukanaan muutama kertakäyttösuoja
  • roskapussi jätteille (esim. leipä- ja hedelmäpussit tai litraset pakastepussit)
  • paperia, esim. nenäliinoja, wc-paperia taiteltuna
  • intiimipyyhkeitä
  • itselle sopivaa särkylääkettä
  • yllätyslaku 🙂

Mikäli kuukautisten kanssa reissaaminen tuntuu syystä tai toisesta kuitenkin mahdottomalta on kuukautisten siirtäminen toiseen ajankohtaan tarvittaessa mahdollista. Sen onnistumiseksi ennakoiminen tulee aloittaa riittävän aikaisin. Kuukautisten siirtäminen tapahtuu aina hormonien avulla ja on tärkeää, että tarvittaessa siirtoa kysyt siihen neuvoa ja ohjeet lääkäriltä, gynekologilta tai sairaanhoitajalta. Vähiten vaivaa kehosi biologiselle toiminnalle on kuitenkin siitä, kun valmistaudut ja varaudut kuukautisistasi huolehtimiseen retkiolosuhteissa.

Huikeit kesäreissui sulle ja tovereillesi kuukautisten kanssa tai ilman toivottelee,
Eerika "Eini" Väisänen, hankkeen globaalikasvatusvastaava

Aktiviteettipaketti on nyt julkaistu! Mutta mitä aktiviteettia #NMSD-projektitiimiläiset itse haluaisivat lähteä suorittamaan?

#NoMissedSchoolDays-hankkeen aktiviteettipaketit, eli seikkailijoille sekä tarpojille kohdistetut toimintamerkit, julkistettiin virallisesti 2.7.2020. Aktiviteetteja on suunniteltu, hiottu, hyllytetty ja uudelleenideoitu nyt jo vuoden ajan, joten merkkien kokoamisessa on ollut jonkin verran hommaa! Jos toimintamerkkien kokoamisprosessi kiinnostaa enemmän, pidä silmällä hankkeemme blogia: julkaisemme aiheesta seikkaperäisemmän selostuksen lähempänä syksyä.

Mutta mitä aktiviteettia merkinteosta vastuussa olleet hankeryhmäläiset haluaisivat lähteä suorittamaan, jos he olisivat seikkailija- tai tarpojaiässä? Hankeryhmän toinen puheenjohtaja Vilma, globaalikasvatuksesta ja aktiviteettien kokoamisesta vastaava Eini sekä viestintää projektissa tekevä Reetta vastaavat alla tähän kysymykseen!


Vilma:
Oma lemppariaktiviteettini on ”Kuukautiset tuli leirille”, jossa tutustutaan omaan retkeilyalueeseen ja mietitään konkreettisesti mitä kuukautisterveydestä huolehtiminen vaatii leiriolosuhteissa. Omassa nuoruudessa muistan jääneeni pois retkiltä ja leireiltä kuukautisten vuoksi ja jännittäneeni aiheetta retkillä. Meillä oli lippukunnassa vain pienet ohjelaput vessassa siitä, että terveyssiteet poltetaan, mutta muuta ohjeistusta ei ollut. Kuukautiset eivät kuitenkaan saisi estää leireille osallistumista eikä etenkään se, ettei kuukautisterveyteen ja saniteettitiloihin ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota! Siksi on mahtavaa, että seikkailijat ja tarpojat saavat itse perehtyä aiheeseen retkipaikalla käytännössä. Samalla voidaan miettiä, onko lippukunta ottanut asian tarpeeksi hyvin huomioon ja mitä voisi vielä parantaa. Partiolaiset saavat tässäkin aktiviteetissa huomata, että kuukautisista on tärkeää ja hyvä puhua avoimesti ja toisaalta ymmärtävät myös sen, että kuukautiset eivät ole este leirille osallistumiselle!


Eini:
En ainoastaan haluaisi, vaan AIONKIN lähteä kokeilemaan #NMSD -lautapeliaktiviteettia heti tilaisuuden tullen. Eli silloin kun Partio-lehti 3/20 kolahtaa postiluukustani ja löydän itselleni sopivan peliporukan, jonka kanssa kokeilla viimeisteltyä peliä. Innokkaat pelikaverit toivoisin löytäväni Porin Tulitikut -lippukunnan Puput-sisuryhmästä, jonka yhtenä johtajista toimin. Loppuvuodesta haluaisin onnistua ujuttamaan peli-illan mahdollisesti myös Ugandan leirimatkalle pestattavan johtajiston tapaamiseen.. Ugandan leirimatkasta tulemme kirjoittamaan blogiin myöhemmin lisää!

Aktiviteettina lautapeli kiinnostaa minua paitsi siksi, että olen intohimoinen lauta- ja seurapelien sekä partioleikkien ystävä, myös että lautapeli on kuvitukseltaan suorastaan karkki! Itseasiassa lautapelin, kuten koko #NMSD -hankkeen graafisen ulkoasun takana on teollista muotoilua opiskeleva Pauliina Riihelä Käpytytöistä. Pauliina kertoi Ugandan luonnon ja kulttuurin inspiroineen häntä kuvitustyössä.

Lautapeli on kulkenut pitkän matkan sen projektiryhmän ensimmäisestä suunnitelmasta lopulliseen versioonsa, jota sinäkin halutessasi pääset pelaamaan. Lautapeli kuvastaa ugandalaisten koululaisten elämää ja kuukautisten vaikutusta koulunkäyntiin. Pelaajien tarkoituksena on suoriutua kouluvuodesta ja päästä siirtymään seuraavalle luokalle. Tiedätkö minkälaiset tilanteet ugandalaisten koulunkäyntiä ja koulumenestystä voivat yllättäen häiritä? Uskallan väittää ja ainakin toivon, että #NMSD -lautapeliä pelanneet oppivat ja oivaltavat pelin myötä jotakin uutta. Niin kävi nimittäin minullekin, mutta en paljasta enempää, jotta saatte pelistä parhaan mahdollisen kokemuksen irti!


Reetta:
Lähtisin itse suorittamaan tarpojille suunnattua ”Stereotypiat säleiksi, media moninaiseksi”-aktiviteettia into pinkeänä. Vaikka omista tarpojavuosistani ei ole kuitenkaan niin pitkää tovia, en muista, että partiossa, koulussa tai muuallakaan olisi puhuttu kovinkaan syvällisesti sukupuolirooleista tai sukupuolen moninaisuudesta. Onnekseni sain kuitenkin kasvaa perheessä, jossa minua kannustettiin tekemään omat valintani pohtimatta sen kummemmin, mikä olisi tytöille ”sopivaa”. Vapaus kasvaa yksilönä ilman sukupuoleen kohdistuvia odotuksia ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Tämä näkyy edelleen esimerkiksi median välittämissä mielikuvissa naiseudesta ja mieheydestä, jonka vuoksi halusimme hankeryhmän kanssa herättää keskustelua siitä, miten esimerkiksi tunneilmaisun pitäisi olla jokaisen oikeus, ja miten haitallisia stereotypiat voivat olla tasa-arvon kannalta. Partio on monella tapaa upea harrastus tästä näkökulmasta: partiolaiset oppivat vuosien varrella itsenäistä ongelmanratkaisua, omien arvojensa pohdintaa sekä toisten ihmisten kunnioitusta. Toivommekin, että ” Stereotypiat säleiksi, media moninaiseksi”-aktiviteetin suoritettuaan tarpojat osaavat pohtia kriittisesti median maalaamia kuvia, ja ymmärtävät todellisuuden olevan paljon rikkaampi ja monimuotoisempi kuin media usein antaa ymmärtää. 

Kirjoitus perustuu Menstrual Hygiene Dayn infografiikkaan. Kansainvälistä kuukautishygieniapäivää vietetään vuosittain 28.5.

Tiesitkö, että päivittäin 800 miljoonaa kohdullista ihmistä elää arkeaan kuukautisten kanssa? Mahdollisuus huolehtia kuukautisista turvallisesti, hygieenisesti ja arvokkuudella tulisi olla jokaisen perusoikeus. Tämänhetkinen koronaviruspandemia vaikeuttaa kuitenkin monin tavoin kuukautisista huolehtimista:

  • Monissa maissa ne instituutiot (kuten koulut tai yhteisölliset tilat), joissa usein jaetaan tietoa kuukautisista, ovat joutuneet sulkemaan ovensa. Myös rutiininomaisia terveystarkastuksia ollaan jouduttu vähentämään ja pääsy verkkoon ja siellä oleviin lähteisiin on usein juuri tytöille ja naisille miehiä haasteellisempaa.
  • Tabut ja ennakkoluulot kuukautisista eivät ole kadonneet mihinkään – ahtaissa tiloissa kyky huolehtia kuukautisista tuntematta häpeää on usein entistä hankalampaa. Myöskään yhteisten tapahtumien järjestäminen tabujen murtamiseksi, joita kuukautishygieniapäivinä on edellisinä vuosina järjestetty, ei koronavirusaikana onnistu.
  • Kuukautishygieniatuotteiden tuotantoketjut ovat myös paikoittain voineet häiriintyä, ja esimerkiksi koulujen tarjoamia ilmaisia hygieniavälineitä ei ole saatavilla. Tämän vuoksi kohdulliset saattavat päätyä käyttämään epähygieenisiä välineiden korvikkeita. Perheissä myös priorisoidaan muita elintärkeitä ostoksia, ja vähentynyt tarjonta markkinoilla saattaa myös johtaa kuukautistuotteiden hintojen nousuun.
  • Pääsy peseytymis- ja sanitaatiotiloihin on vaikeutunut.

Menstrual Hygiene Dayn infografiikan mukaan kuukautisterveydestä huolehtimista voidaan tukea myös pandemia-aikana, mutta se vaatii toimintaa yhteiskunnallisilta päättäjiltä. Kohdullisille tulee taata pääsy peseytymistiloihin ja kuukautistuotteet tulee luokitella välttämättömiksi tuotteiksi (essential commodities). Näin tehtäessä taataan se, ettei niiden tuotannossa tule katkoja.

Yhteiskunnan vaikuttujien tulisi myös pyrkiä purkamaan stigmoja ja ennakkoluuloja aina kuin mahdollista. Tällä hetkellä esimerkiksi erilaisten medioiden avulla (radio, televisio, viestittelypalvelut) olisi mahdollista tavoittaa laajasti kotona olevia ihmisiä. Näiden välityksellä voitaisiin jakaa tietoa myös kotitekoisista kuukautisvälineistä niille, joilla ei tällä hetkellä ole muuten mahdollista hankkia kuukautistuotteita. Myöskään yhteiskunnallisia investointeja kuukautisterveyden edistämiseksi ei tulisi vähentää.

Koronaviruksen etenemistä on haastavaa ennustaa, mutta tilanne tulee lopulta helpottamaan. Tällöin meidän tulee muistaa, että maailmassa on paljon myös muita terveyskriisejä, jotka vaikuttavat ihmisten jokapäiväiseen elämään. Tämän vuoksi infografiikassa nostetaan esiin myös useita pysyviä yhteiskunnallisia haasteita, joita kuukautisiin liittyy. Näihin kuuluvat sekä terveyteen, erityisesti tyttöjen koulunkäyntiin, talouskehitykseen sekä sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyvät ongelmat. Muistetaan siis huolehtia globaaleista haasteista yhdessä myös senkin jälkeen, kun ne eivät välttämättä kosketa meitä itseämme näin konkreettisesti.

Voit lukea lisää Menstrual Hygiene Daysta heidän nettisivuiltaan (englanniksi). Partiotyttöjen maailmanliitto (WAGGS) on muuten yksi MHDayn pääyhteistyökumppaneista!

Lue myös Ylen kiinnostava juttu koronan vaikutuksista kuukautisterveyteen.

-Reetta Harkko, projektiryhmän viestintävastaava

Tein puolisoni kanssa Facebookissa kiertävän testin, jossa kysyt kumppaniltasi kysymyksiä ja hän vastaa. Kysymykseen ”Mikä saa minut vihastumaan?” puolisoni vastasi ”Jos joku on epäreilua”.  Hän oli oikeassa. Epätasa-arvon ja epäoikeudenmukaisuuden vastainen taistelu on muovannut elämääni jo pitkään. Se ohjasi minut 18-vuotiaana lahjoittamaan hyväntekeväisyyteen ja hieman vanhempana yliopistoon opiskelemaan kehityksen tutkimusta. Se ohjasi minut myös #NoMissedSchoolDays projektin pariin.

Ugandassa kuukautiset voivat pahimmillaan tarkoittaa sitä, että tyttö on pois koulusta jopa 20% kouluvuodesta. Kuukautisterveydestä huolehtiminen on hankalaa, kun tarjolla ei ole tarvittavia fasiliteetteja, kuten vettä tai kunnollisia vessoja. Myös kuukautistuotteiden saatavuus on huonoa ja yhden henkilön kuukautishygieniatuotteet saattavat maksaa 10% kotitalouden tuloista. Jos sinun pitäisi tehdä valinta ruuan tai tamponien välillä, valinta ei varmasti olisi vaikea. Käytännön ongelmien lisäksi tasa-arvon tiellä seisovat erilaiset asenteet ja väärät uskomukset. Tyttöjen voidaan ajatella olevan likaisia kuukautisten aikana, ja tämän vuoksi uskotaan, että heidät tulisi eristää muusta yhteisöstä. Todellisuudessa kuukautiset ovat kuitenkin luonnollinen osa monen ihmisen elämää, eikä niiden tulisi seistä tasa-arvon tiellä!

#NoMissedSchoolDays on myös projekti, joka koskee meitä täällä Suomessa. 14-vuotias minä on kävellyt koulun käytävillä häpeissään huppari lanteillaan, koska kuukautisverta on päässyt vuotamaan läpi housuilleni. Kuukautiset ovat siis tabu myös meillä, ja tämän projektin myötä pyrimme murtamaan näitä ennakkoluuloja, tavoitteenamme nujertaa kuukautishäpeä. Tämän lisäksi myös Suomessa esiintyy kuukautisköyhyyttä, ja suojien hinta saattaa lohkaista suuren osan myös suomalaisen perheiden viikkobudjetista. Projekti tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden pohtia teemaa myös partiossa: Miten vaihdat kuukautissuojan esimerkiksi haikilla?

Siksi minä olen mukana tässä projektissa. Epätasa-arvo saa minut vihastumaan ja uskon, että tämän projektin myötä saamme maailmasta hieman tasa-arvoisemman – niin Ugandassa kuin Suomessakin.

Laura Kanninen, projektiryhmän puheenjohtaja

Koko maailmaa ravisuttava koronaviruspandemia on muuttanut ihmisten elämää niin opiskelu- ja työelämän kuin myös vapaa-ajan vieton osalta. Tartuntojen hillitsemiseksi Suomen Partiolaiset ilmoitti 12.3., että myös partiotoiminta menee tauolle. Lippukunnat ovat voineet edelleen järjestää toimintaansa etänä, mutta kaikki kasvokkain tapahtuva kohtaaminen ei kevään aikana ole ollut mahdollista. Huhtikuun loppupuolella SP päätyi myös peruuttamaan kaikki kesän suuret partioleirit, sillä Suomen hallitus on linjannut, ettei yli 500 hengen tapahtumia tulisi järjestää ainakaan ennen 31.7.2020.

#NoMissedSchoolDays-projektiin koronavirustilanteella on ollut vaikutuksensa sekä Suomessa että Ugandassa. Suomen projektitiimin oli tarkoitus lanseerata hankkeeseen liittyvä leiriaktiviteettipaketti kesän 2020 leireille. Suurempien leirien peruntuessa näyttää kuitenkin siltä, että leiriaktiviteettien suorittaminen jää pääasiassa vuodelle 2021. Myös projektien suunnittelemat työpajat ja esittelyt, kuten osallistuminen Partion kevätpäiville sekä Maailma kylässä-festareille, jouduttiin perumaan. 

Monet projektitiimin toiminnoista ollaan kuitenkin pystytty siirtämään ketterästi verkkoon; tiimi kokoustaa edelleen kahden viikon välein Skypen välityksellä ja pitää yhteyttä Whatsapp-viesteillä. #NoMissedSchoolDays-projektin onneksi hanketta on mahdollista edistää myös etäaikana, sillä monet hankkeen toiminnot perustuvat kasvokkaisen kohtaamisen sijaan huolelliseen suunnitteluun, ohjeaineistojen tekemiseen, somen käyttöön sekä raportointiin - monilta osin siis niin kutsuttuun “paperipartioon”, joka on onneksi mahdollista myös etänä!  Koska kyseessä on Ulkoministerin rahoittama hanke, on myös ollut tärkeää tehdä realistista analyysiä siitä, mitkä vuoden 2020 tavoitteista ovat saavutettavissa, ja minkä suhteen tiimin tulee päivittää arvioitaan.   

Ugandaan koronavirustilanne rantautui hitaammin kuin Suomeen, ja tällä hetkellä tilanne on maassa tasainen. Ugandan hallitus ryhtyi rivakasti toimeen ensimmäisten tapausten tultua ilmi, ja esimerkiksi koulut meinivät kiinni ja maassa noudatetaan tiukahkoa ulkonaliikkumiskieltoa. Näillä toimilla on pystytty tehokkaasti hidastamaan viruksen tartuntaa, mutta luonnollisesti karanteenilla on ollut vaikutuksia myös #NoMissedSchoolDays-projektille. Ugandan projektitiimin oli tarkoitus aloittaa kuukautisterveyteen liittyvä opetus koulujen ohessa toimiville partioryhmille tänä keväänä, mutta rajoitusten vuoksi partiolaisille suunnitellut aktiviteetit on jouduttu pistämään toistaiseksi jäihin. Myös Ugandassa on kuitenkin alettu pohtimaan vaihtoehtoisia tapoja tavoittaa yleisöä ja tehdä projektia tunnetuksi poikkeustilan aikana; tällä hetkellä harkinnassa on esimerkiksi materiaalin tuottaminen radioon, sillä lähes jokaisella ugandalaisella perheellä on kotonaan radio.   

Poikkeusoloissa motivaation löytäminen kaukaiselta tuntuvaan ja hidastuneeseen projektiin voi olla haasteellista, mutta Suomen tiimiä kantaa edelleen intohimo ja palo edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä koulutuksen asemaa meillä ja muualla. Koronavirustilanne vie luonnollisesti tällä hetkellä paljon palstatilaa ja mentaalista energiaa, mutta koska muut maailman kriisit eivät ole pysähtyneet edes globaalin terveysuhan edessä, aiomme myös poikkeusaikana tehdä parhaamme, jotta kuukautiset eivät estäisi tyttöjen koulunkäyntiä tulevaisuudessa. Vaikka olemme fyysisesti etäällä toisistamme, pidetään huoli siitä, että luomme henkisesti lämpöä ja läheisyyttä muille ihmisille!     

-Reetta Harkko, projektiryhmän viestintävastaava

#NoMissedSchoolDays projekti käynnistyi vuoden 2019 alussa kun projektiryhmämme aloitti toimintansa. Hieman yli vuoden aikana projektissa on tapahtunut paljon, vaikka iso osa siitä onkin näkymätöntä työtä. Suurin osa viime vuodesta meni toiminnan suunnitteluun ja projektin pohjatyöhön.  

Suomen päässä aloimme suunnitella aktiviteettikokonaisuuksia ja päädyimme testaamaan aktiviteetteja syksyn 2019 samoajatapahtuma Explossa. Tapahtuman aktiviteetteihin kuului muun muassa kestositeiden askartelua, joiden tekoa olimme aiemmin testanneet myös projektitiimin kanssa vaihtelevalla menestyksellä! Explon aikana meillä oli myös vieraita Ugandasta, kun projektista Ugandassa vastaavat koordinaattorit Rita ja Patra olivat vierailemassa Suomessa. Vierailun aikana teimme Explon lisäksi myös paljon suunnittelutyötä sekä kävimme keskusteluja projektin monitorointiin ja evaluointiin liittyen. Lisäksi Rita ja Patra tapasivat SP:n puolelta väkeä, kuten toisen järjestön varapuheenjohtajan Malinin.     

Ugandassa tapahtui vuoden aikana myös paljon. Vuoden aikana suunnittelimme yhdessä opetusmanuaalin opettajille ja partionjohtajille, joka sisälsi aktiviteettien lisäksi tietoa kuukautisista ja murrosiästä. Manuaali on osa työtämme saada sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyvät asiat pysyväksi osaksi Ugandan järjestöjen partio-ohjelmaa. Kesän aikana pidetyillä leireillä tehtiin projektiin liittyviä aktiviteetteja ja testattiin sitä, millaisen vastaanoton aihe saa. Syksyn aikana Ugandassa koulutettiin partion johtajia aiheen pariin, jotta aktiviteetteja voidaan toteuttaa nyt vuoden 2020 keväällä partio-ohjelman osana 

Yksi vuoden isoista asioista oli harjoittelijan lähettäminen Ugandaan työskentelemään Ugandan projektitiimin apuna ja oppimaan heiltä. Harjoittelijamme Viola vietti muutaman kuukauden Ugandassa työstäen aktiviteetteja sekä baselinen tekoa ja tutustuen Ugandalaiseen kulttuuriin. Viola kirjoitti myös Partiomediaan harjoittelustaan Ugandassa. 

Yhdessä Ugandan tiimin kanssa teimme myös paljon. Kevään ja kesän 2019 aikana kokosimme baseline-dokumenttia, jossa ugandalaisten oppilaiden, opettajien sekä yhteisöjen lähtötasoa projektin teemoista mitattiin muun muassa kyselylomakkeen ja focus-ryhmä haastattelujen avulla. Näin saimme tietoa siitä, mistä projektimme lähtee liikkeelle, esimerkiksi millainen taitotaso oppilailla on kuukautisista. Baselinen avulla voimme projektin lopussa mitata onnistumistamme ja tuloksia vastaavan kyselyn avulla ja vertaamalla tuloksia.  

Vuoden 2020 aikana projekti on ehtinyt edetä myös isoin askelin. SP:n partio-ohjelmaan tulevien aktiviteettien ja merkin suunnittelu on aloitettu ja hyvässä vauhdissa! Aktiviteettipaketista on tulossa mahtava ja se tulee olemaan valmis syksyn toiminnan aloittamista varten. Tämä kannattaa pistää korvan taakse ja ottaa mukaan oman ryhmän ohjelmaan! Lisäksi olemme saanet nettisivumme pystyyn ja viestintä Suomessa on alkanut mallikkaasti. Paljon aikaa on mennyt myös ehkä hieman puisevalta, mutta projektin kannalta elintärkeän raportoinnin koostamisessa.  

Vuosi 2020 näyttää kiireiseltä ja tekemistä riittää! Aktiviteetteja valmistuu kevään aikana lisää ja myös leireille tuleva paketti on valmistumassa kevään leirejä vartenPaljon mahtavaa on siis vielä tulossa, joten stay tuned 

-Vilma Virtanen, projektiryhmän puheenjohtaja

Kestävän kehityksen #NoMissedSchoolDays

Keskeinen osa #NoMissedSchoolDays -hanketta on YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Agenda2030 nimellä tunnetut tavoitteet koostuvat kuudestatoista tavoitteesta, jotka pyritään saavuttamaan vuoteen 2030 mennessä. Hankkeena #NoMissedSchoolDays etsii ratkaisua erityisesti laadukasta koulutusta, sukupuolten välistä tasa-arvoa ja puhdasta vettä sekä sanitaatiota koskeviin kysymyksiin. On kuitenkin hyvä huomata, ettei tämä etsintä koske vain ugandalaista yhteiskuntaa.

Usein puhe kestävästä kehityksestä vie huomion ympäristöön. Ilmastonmuutos ja metsäkato tulisi pysäyttää sekä luonnon monimuotoisuus turvata. Tämä vie nopeasti huomion siitä, että kestävään kehitykseen liittyy myös inhimillisiä tarpeita. Keskeinen viesti #NoMissedSchoolDays-hankkeen takana onkin se, että inhimillinen kehitys turvaa pitkässä juoksussa myös ympäristön hyvinvoinnin. Vaatimukset ilmastotoimista tai vedenalaisen ja maanpäällisen elämän turvaamisesta eivät ole pois köyhyyden ja nälän vähentämisen kaltaisilta tavoitteilta. Päinvastoin, on tärkeää huomata kaikkien Agenda2030:n tavoitteiden liittyvän tiiviisti toisiinsa.

Moni saattaa esimerkiksi miettiä kuinka kuukautishygienia liittyy kestävään kehitykseen. Suomen näkökulmasta tämä onkin ymmärrettävä kysymys, mutta samalla puutteellinen kuukautishygienia ja ongelmat luotettavan tiedon saatavuudessa ovat Ugandassa suuri este naisten ja tyttöjen osallistumiselle koulutukseen. Tämä heijastuu suoraan naisten ja tyttöjen yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja epätasa-arvoon. Tällöin jää käyttämättä suuri osa yhteiskunnassa olemassa olevista tiedoista ja taidoista, mikä johtaa ongelmiin Agenda2030:n muiden tavoitteiden toteutumisen kanssa.

Toinen olennainen asia Agenda2030:ssa on, että sen tavoitteet eivät kosketa vain kehitysmaita. Niiden toteutumiseen ovat sitoutuneet myös rikkaammat teollisuusmaat ,Suomi muiden mukana. Muun muassa tästä syystä #NoMissedSchoolDays-hanketta ei tulisi nähdä vain kehitysapuna, vaan nimenomaan kehitysyhteistyönä. Suomella yhteiskuntana on pitkä matka muun muassa sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja tasa-arvoiseen koulutukseen. Hankkeemme pyrkiikin osaltaan parantamaan myös suomalaista yhteiskuntaa ja koulumaailmaa.

Ongelmista suomalaisessa yhteiskunnassa ja koulumaailmassa kertoo niin palkkaepätasa-arvo, heikkenevä koulumenestys, lisääntyvä nuorten pahoinvointi kuin kuukautisiin liittyvät tabut. Samalla myös Suomessa on köyhyyttä, joka pakottaa perheet ja nuoret pohtimaan onko heillä varaa ostaa kuukautissuojia. Jälkimmäiseen ongelmaan voidaan etsiä ratkaisua omavalmisteisesta kestokuukautissiteestä, jonka valmistamista #NoMissedSchoolDays-hankkeen puitteissa Ugandassa opetetaan.

-Petteri Näreikkö, projektiryhmän viestintävastaava