Blogi

Aktiviteettipaketti on nyt julkaistu! Mutta mitä aktiviteettia #NMSD-projektitiimiläiset itse haluaisivat lähteä suorittamaan?

#NoMissedSchoolDays-hankkeen aktiviteettipaketit, eli seikkailijoille sekä tarpojille kohdistetut toimintamerkit, julkistettiin virallisesti 2.7.2020. Aktiviteetteja on suunniteltu, hiottu, hyllytetty ja uudelleenideoitu nyt jo vuoden ajan, joten merkkien kokoamisessa on ollut jonkin verran hommaa! Jos toimintamerkkien kokoamisprosessi kiinnostaa enemmän, pidä silmällä hankkeemme blogia: julkaisemme aiheesta seikkaperäisemmän selostuksen lähempänä syksyä.

Mutta mitä aktiviteettia merkinteosta vastuussa olleet hankeryhmäläiset haluaisivat lähteä suorittamaan, jos he olisivat seikkailija- tai tarpojaiässä? Hankeryhmän toinen puheenjohtaja Vilma, globaalikasvatuksesta ja aktiviteettien kokoamisesta vastaava Eini sekä viestintää projektissa tekevä Reetta vastaavat alla tähän kysymykseen!


Vilma:
Oma lemppariaktiviteettini on ”Kuukautiset tuli leirille”, jossa tutustutaan omaan retkeilyalueeseen ja mietitään konkreettisesti mitä kuukautisterveydestä huolehtiminen vaatii leiriolosuhteissa. Omassa nuoruudessa muistan jääneeni pois retkiltä ja leireiltä kuukautisten vuoksi ja jännittäneeni aiheetta retkillä. Meillä oli lippukunnassa vain pienet ohjelaput vessassa siitä, että terveyssiteet poltetaan, mutta muuta ohjeistusta ei ollut. Kuukautiset eivät kuitenkaan saisi estää leireille osallistumista eikä etenkään se, ettei kuukautisterveyteen ja saniteettitiloihin ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota! Siksi on mahtavaa, että seikkailijat ja tarpojat saavat itse perehtyä aiheeseen retkipaikalla käytännössä. Samalla voidaan miettiä, onko lippukunta ottanut asian tarpeeksi hyvin huomioon ja mitä voisi vielä parantaa. Partiolaiset saavat tässäkin aktiviteetissa huomata, että kuukautisista on tärkeää ja hyvä puhua avoimesti ja toisaalta ymmärtävät myös sen, että kuukautiset eivät ole este leirille osallistumiselle!


Eini:
En ainoastaan haluaisi, vaan AIONKIN lähteä kokeilemaan #NMSD -lautapeliaktiviteettia heti tilaisuuden tullen. Eli silloin kun Partio-lehti 3/20 kolahtaa postiluukustani ja löydän itselleni sopivan peliporukan, jonka kanssa kokeilla viimeisteltyä peliä. Innokkaat pelikaverit toivoisin löytäväni Porin Tulitikut -lippukunnan Puput-sisuryhmästä, jonka yhtenä johtajista toimin. Loppuvuodesta haluaisin onnistua ujuttamaan peli-illan mahdollisesti myös Ugandan leirimatkalle pestattavan johtajiston tapaamiseen.. Ugandan leirimatkasta tulemme kirjoittamaan blogiin myöhemmin lisää!

Aktiviteettina lautapeli kiinnostaa minua paitsi siksi, että olen intohimoinen lauta- ja seurapelien sekä partioleikkien ystävä, myös että lautapeli on kuvitukseltaan suorastaan karkki! Itseasiassa lautapelin, kuten koko #NMSD -hankkeen graafisen ulkoasun takana on teollista muotoilua opiskeleva Pauliina Riihelä Käpytytöistä. Pauliina kertoi Ugandan luonnon ja kulttuurin inspiroineen häntä kuvitustyössä.

Lautapeli on kulkenut pitkän matkan sen projektiryhmän ensimmäisestä suunnitelmasta lopulliseen versioonsa, jota sinäkin halutessasi pääset pelaamaan. Lautapeli kuvastaa ugandalaisten koululaisten elämää ja kuukautisten vaikutusta koulunkäyntiin. Pelaajien tarkoituksena on suoriutua kouluvuodesta ja päästä siirtymään seuraavalle luokalle. Tiedätkö minkälaiset tilanteet ugandalaisten koulunkäyntiä ja koulumenestystä voivat yllättäen häiritä? Uskallan väittää ja ainakin toivon, että #NMSD -lautapeliä pelanneet oppivat ja oivaltavat pelin myötä jotakin uutta. Niin kävi nimittäin minullekin, mutta en paljasta enempää, jotta saatte pelistä parhaan mahdollisen kokemuksen irti!


Reetta:
Lähtisin itse suorittamaan tarpojille suunnattua ”Stereotypiat säleiksi, media moninaiseksi”-aktiviteettia into pinkeänä. Vaikka omista tarpojavuosistani ei ole kuitenkaan niin pitkää tovia, en muista, että partiossa, koulussa tai muuallakaan olisi puhuttu kovinkaan syvällisesti sukupuolirooleista tai sukupuolen moninaisuudesta. Onnekseni sain kuitenkin kasvaa perheessä, jossa minua kannustettiin tekemään omat valintani pohtimatta sen kummemmin, mikä olisi tytöille ”sopivaa”. Vapaus kasvaa yksilönä ilman sukupuoleen kohdistuvia odotuksia ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Tämä näkyy edelleen esimerkiksi median välittämissä mielikuvissa naiseudesta ja mieheydestä, jonka vuoksi halusimme hankeryhmän kanssa herättää keskustelua siitä, miten esimerkiksi tunneilmaisun pitäisi olla jokaisen oikeus, ja miten haitallisia stereotypiat voivat olla tasa-arvon kannalta. Partio on monella tapaa upea harrastus tästä näkökulmasta: partiolaiset oppivat vuosien varrella itsenäistä ongelmanratkaisua, omien arvojensa pohdintaa sekä toisten ihmisten kunnioitusta. Toivommekin, että ” Stereotypiat säleiksi, media moninaiseksi”-aktiviteetin suoritettuaan tarpojat osaavat pohtia kriittisesti median maalaamia kuvia, ja ymmärtävät todellisuuden olevan paljon rikkaampi ja monimuotoisempi kuin media usein antaa ymmärtää. 

Kirjoitus perustuu Menstrual Hygiene Dayn infografiikkaan. Kansainvälistä kuukautishygieniapäivää vietetään vuosittain 28.5.

Tiesitkö, että päivittäin 800 miljoonaa kohdullista ihmistä elää arkeaan kuukautisten kanssa? Mahdollisuus huolehtia kuukautisista turvallisesti, hygieenisesti ja arvokkuudella tulisi olla jokaisen perusoikeus. Tämänhetkinen koronaviruspandemia vaikeuttaa kuitenkin monin tavoin kuukautisista huolehtimista:

  • Monissa maissa ne instituutiot (kuten koulut tai yhteisölliset tilat), joissa usein jaetaan tietoa kuukautisista, ovat joutuneet sulkemaan ovensa. Myös rutiininomaisia terveystarkastuksia ollaan jouduttu vähentämään ja pääsy verkkoon ja siellä oleviin lähteisiin on usein juuri tytöille ja naisille miehiä haasteellisempaa.
  • Tabut ja ennakkoluulot kuukautisista eivät ole kadonneet mihinkään – ahtaissa tiloissa kyky huolehtia kuukautisista tuntematta häpeää on usein entistä hankalampaa. Myöskään yhteisten tapahtumien järjestäminen tabujen murtamiseksi, joita kuukautishygieniapäivinä on edellisinä vuosina järjestetty, ei koronavirusaikana onnistu.
  • Kuukautishygieniatuotteiden tuotantoketjut ovat myös paikoittain voineet häiriintyä, ja esimerkiksi koulujen tarjoamia ilmaisia hygieniavälineitä ei ole saatavilla. Tämän vuoksi kohdulliset saattavat päätyä käyttämään epähygieenisiä välineiden korvikkeita. Perheissä myös priorisoidaan muita elintärkeitä ostoksia, ja vähentynyt tarjonta markkinoilla saattaa myös johtaa kuukautistuotteiden hintojen nousuun.
  • Pääsy peseytymis- ja sanitaatiotiloihin on vaikeutunut.

Menstrual Hygiene Dayn infografiikan mukaan kuukautisterveydestä huolehtimista voidaan tukea myös pandemia-aikana, mutta se vaatii toimintaa yhteiskunnallisilta päättäjiltä. Kohdullisille tulee taata pääsy peseytymistiloihin ja kuukautistuotteet tulee luokitella välttämättömiksi tuotteiksi (essential commodities). Näin tehtäessä taataan se, ettei niiden tuotannossa tule katkoja.

Yhteiskunnan vaikuttujien tulisi myös pyrkiä purkamaan stigmoja ja ennakkoluuloja aina kuin mahdollista. Tällä hetkellä esimerkiksi erilaisten medioiden avulla (radio, televisio, viestittelypalvelut) olisi mahdollista tavoittaa laajasti kotona olevia ihmisiä. Näiden välityksellä voitaisiin jakaa tietoa myös kotitekoisista kuukautisvälineistä niille, joilla ei tällä hetkellä ole muuten mahdollista hankkia kuukautistuotteita. Myöskään yhteiskunnallisia investointeja kuukautisterveyden edistämiseksi ei tulisi vähentää.

Koronaviruksen etenemistä on haastavaa ennustaa, mutta tilanne tulee lopulta helpottamaan. Tällöin meidän tulee muistaa, että maailmassa on paljon myös muita terveyskriisejä, jotka vaikuttavat ihmisten jokapäiväiseen elämään. Tämän vuoksi infografiikassa nostetaan esiin myös useita pysyviä yhteiskunnallisia haasteita, joita kuukautisiin liittyy. Näihin kuuluvat sekä terveyteen, erityisesti tyttöjen koulunkäyntiin, talouskehitykseen sekä sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyvät ongelmat. Muistetaan siis huolehtia globaaleista haasteista yhdessä myös senkin jälkeen, kun ne eivät välttämättä kosketa meitä itseämme näin konkreettisesti.

Voit lukea lisää Menstrual Hygiene Daysta heidän nettisivuiltaan (englanniksi). Partiotyttöjen maailmanliittoa (WAGGS) on muuten yksi MHDayn pääyhteistyökumppaneista!

Lue myös Ylen kiinnostava juttu koronan vaikutuksista kuukautisterveyteen.

-Reetta Harkko, projektiryhmän viestintävastaava

Tein puolisoni kanssa Facebookissa kiertävän testin, jossa kysyt kumppaniltasi kysymyksiä ja hän vastaa. Kysymykseen ”Mikä saa minut vihastumaan?” puolisoni vastasi ”Jos joku on epäreilua”.  Hän oli oikeassa. Epätasa-arvon ja epäoikeudenmukaisuuden vastainen taistelu on muovannut elämääni jo pitkään. Se ohjasi minut 18-vuotiaana lahjoittamaan hyväntekeväisyyteen ja hieman vanhempana yliopistoon opiskelemaan kehityksen tutkimusta. Se ohjasi minut myös #NoMissedSchoolDays projektin pariin.

Ugandassa kuukautiset voivat pahimmillaan tarkoittaa sitä, että tyttö on pois koulusta jopa 20% kouluvuodesta. Kuukautisterveydestä huolehtiminen on hankalaa, kun tarjolla ei ole tarvittavia fasiliteetteja, kuten vettä tai kunnollisia vessoja. Myös kuukautistuotteiden saatavuus on huonoa ja yhden henkilön kuukautishygieniatuotteet saattavat maksaa 10% kotitalouden tuloista. Jos sinun pitäisi tehdä valinta ruuan tai tamponien välillä, valinta ei varmasti olisi vaikea. Käytännön ongelmien lisäksi tasa-arvon tiellä seisovat erilaiset asenteet ja väärät uskomukset. Tyttöjen voidaan ajatella olevan likaisia kuukautisten aikana, ja tämän vuoksi uskotaan, että heidät tulisi eristää muusta yhteisöstä. Todellisuudessa kuukautiset ovat kuitenkin luonnollinen osa monen ihmisen elämää, eikä niiden tulisi seistä tasa-arvon tiellä!

#NoMissedSchoolDays on myös projekti, joka koskee meitä täällä Suomessa. 14-vuotias minä on kävellyt koulun käytävillä häpeissään huppari lanteillaan, koska kuukautisverta on päässyt vuotamaan läpi housuilleni. Kuukautiset ovat siis tabu myös meillä, ja tämän projektin myötä pyrimme murtamaan näitä ennakkoluuloja, tavoitteenamme nujertaa kuukautishäpeä. Tämän lisäksi myös Suomessa esiintyy kuukautisköyhyyttä, ja suojien hinta saattaa lohkaista suuren osan myös suomalaisen perheiden viikkobudjetista. Projekti tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden pohtia teemaa myös partiossa: Miten vaihdat kuukautissuojan esimerkiksi haikilla?

Siksi minä olen mukana tässä projektissa. Epätasa-arvo saa minut vihastumaan ja uskon, että tämän projektin myötä saamme maailmasta hieman tasa-arvoisemman – niin Ugandassa kuin Suomessakin.

Laura Kanninen, projektiryhmän puheenjohtaja

Koko maailmaa ravisuttava koronaviruspandemia on muuttanut ihmisten elämää niin opiskelu- ja työelämän kuin myös vapaa-ajan vieton osalta. Tartuntojen hillitsemiseksi Suomen Partiolaiset ilmoitti 12.3., että myös partiotoiminta menee tauolle. Lippukunnat ovat voineet edelleen järjestää toimintaansa etänä, mutta kaikki kasvokkain tapahtuva kohtaaminen ei kevään aikana ole ollut mahdollista. Huhtikuun loppupuolella SP päätyi myös peruuttamaan kaikki kesän suuret partioleirit, sillä Suomen hallitus on linjannut, ettei yli 500 hengen tapahtumia tulisi järjestää ainakaan ennen 31.7.2020.

#NoMissedSchoolDays-projektiin koronavirustilanteella on ollut vaikutuksensa sekä Suomessa että Ugandassa. Suomen projektitiimin oli tarkoitus lanseerata hankkeeseen liittyvä leiriaktiviteettipaketti kesän 2020 leireille. Suurempien leirien peruntuessa näyttää kuitenkin siltä, että leiriaktiviteettien suorittaminen jää pääasiassa vuodelle 2021. Myös projektien suunnittelemat työpajat ja esittelyt, kuten osallistuminen Partion kevätpäiville sekä Maailma kylässä-festareille, jouduttiin perumaan. 

Monet projektitiimin toiminnoista ollaan kuitenkin pystytty siirtämään ketterästi verkkoon; tiimi kokoustaa edelleen kahden viikon välein Skypen välityksellä ja pitää yhteyttä Whatsapp-viesteillä. #NoMissedSchoolDays-projektin onneksi hanketta on mahdollista edistää myös etäaikana, sillä monet hankkeen toiminnot perustuvat kasvokkaisen kohtaamisen sijaan huolelliseen suunnitteluun, ohjeaineistojen tekemiseen, somen käyttöön sekä raportointiin - monilta osin siis niin kutsuttuun “paperipartioon”, joka on onneksi mahdollista myös etänä!  Koska kyseessä on Ulkoministerin rahoittama hanke, on myös ollut tärkeää tehdä realistista analyysiä siitä, mitkä vuoden 2020 tavoitteista ovat saavutettavissa, ja minkä suhteen tiimin tulee päivittää arvioitaan.   

Ugandaan koronavirustilanne rantautui hitaammin kuin Suomeen, ja tällä hetkellä tilanne on maassa tasainen. Ugandan hallitus ryhtyi rivakasti toimeen ensimmäisten tapausten tultua ilmi, ja esimerkiksi koulut meinivät kiinni ja maassa noudatetaan tiukahkoa ulkonaliikkumiskieltoa. Näillä toimilla on pystytty tehokkaasti hidastamaan viruksen tartuntaa, mutta luonnollisesti karanteenilla on ollut vaikutuksia myös #NoMissedSchoolDays-projektille. Ugandan projektitiimin oli tarkoitus aloittaa kuukautisterveyteen liittyvä opetus koulujen ohessa toimiville partioryhmille tänä keväänä, mutta rajoitusten vuoksi partiolaisille suunnitellut aktiviteetit on jouduttu pistämään toistaiseksi jäihin. Myös Ugandassa on kuitenkin alettu pohtimaan vaihtoehtoisia tapoja tavoittaa yleisöä ja tehdä projektia tunnetuksi poikkeustilan aikana; tällä hetkellä harkinnassa on esimerkiksi materiaalin tuottaminen radioon, sillä lähes jokaisella ugandalaisella perheellä on kotonaan radio.   

Poikkeusoloissa motivaation löytäminen kaukaiselta tuntuvaan ja hidastuneeseen projektiin voi olla haasteellista, mutta Suomen tiimiä kantaa edelleen intohimo ja palo edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä koulutuksen asemaa meillä ja muualla. Koronavirustilanne vie luonnollisesti tällä hetkellä paljon palstatilaa ja mentaalista energiaa, mutta koska muut maailman kriisit eivät ole pysähtyneet edes globaalin terveysuhan edessä, aiomme myös poikkeusaikana tehdä parhaamme, jotta kuukautiset eivät estäisi tyttöjen koulunkäyntiä tulevaisuudessa. Vaikka olemme fyysisesti etäällä toisistamme, pidetään huoli siitä, että luomme henkisesti lämpöä ja läheisyyttä muille ihmisille!     

-Reetta Harkko, projektiryhmän viestintävastaava

#NoMissedSchoolDays projekti käynnistyi vuoden 2019 alussa kun projektiryhmämme aloitti toimintansa. Hieman yli vuoden aikana projektissa on tapahtunut paljon, vaikka iso osa siitä onkin näkymätöntä työtä. Suurin osa viime vuodesta meni toiminnan suunnitteluun ja projektin pohjatyöhön.  

Suomen päässä aloimme suunnitella aktiviteettikokonaisuuksia ja päädyimme testaamaan aktiviteetteja syksyn 2019 samoajatapahtuma Explossa. Tapahtuman aktiviteetteihin kuului muun muassa kestositeiden askartelua, joiden tekoa olimme aiemmin testanneet myös projektitiimin kanssa vaihtelevalla menestyksellä! Explon aikana meillä oli myös vieraita Ugandasta, kun projektista Ugandassa vastaavat koordinaattorit Rita ja Patra olivat vierailemassa Suomessa. Vierailun aikana teimme Explon lisäksi myös paljon suunnittelutyötä sekä kävimme keskusteluja projektin monitorointiin ja evaluointiin liittyen. Lisäksi Rita ja Patra tapasivat SP:n puolelta väkeä, kuten toisen järjestön varapuheenjohtajan Malinin.     

Ugandassa tapahtui vuoden aikana myös paljon. Vuoden aikana suunnittelimme yhdessä opetusmanuaalin opettajille ja partionjohtajille, joka sisälsi aktiviteettien lisäksi tietoa kuukautisista ja murrosiästä. Manuaali on osa työtämme saada sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyvät asiat pysyväksi osaksi Ugandan järjestöjen partio-ohjelmaa. Kesän aikana pidetyillä leireillä tehtiin projektiin liittyviä aktiviteetteja ja testattiin sitä, millaisen vastaanoton aihe saa. Syksyn aikana Ugandassa koulutettiin partion johtajia aiheen pariin, jotta aktiviteetteja voidaan toteuttaa nyt vuoden 2020 keväällä partio-ohjelman osana 

Yksi vuoden isoista asioista oli harjoittelijan lähettäminen Ugandaan työskentelemään Ugandan projektitiimin apuna ja oppimaan heiltä. Harjoittelijamme Viola vietti muutaman kuukauden Ugandassa työstäen aktiviteetteja sekä baselinen tekoa ja tutustuen Ugandalaiseen kulttuuriin. Viola kirjoitti myös Partiomediaan harjoittelustaan Ugandassa. 

Yhdessä Ugandan tiimin kanssa teimme myös paljon. Kevään ja kesän 2019 aikana kokosimme baseline-dokumenttia, jossa ugandalaisten oppilaiden, opettajien sekä yhteisöjen lähtötasoa projektin teemoista mitattiin muun muassa kyselylomakkeen ja focus-ryhmä haastattelujen avulla. Näin saimme tietoa siitä, mistä projektimme lähtee liikkeelle, esimerkiksi millainen taitotaso oppilailla on kuukautisista. Baselinen avulla voimme projektin lopussa mitata onnistumistamme ja tuloksia vastaavan kyselyn avulla ja vertaamalla tuloksia.  

Vuoden 2020 aikana projekti on ehtinyt edetä myös isoin askelin. SP:n partio-ohjelmaan tulevien aktiviteettien ja merkin suunnittelu on aloitettu ja hyvässä vauhdissa! Aktiviteettipaketista on tulossa mahtava ja se tulee olemaan valmis syksyn toiminnan aloittamista varten. Tämä kannattaa pistää korvan taakse ja ottaa mukaan oman ryhmän ohjelmaan! Lisäksi olemme saanet nettisivumme pystyyn ja viestintä Suomessa on alkanut mallikkaasti. Paljon aikaa on mennyt myös ehkä hieman puisevalta, mutta projektin kannalta elintärkeän raportoinnin koostamisessa.  

Vuosi 2020 näyttää kiireiseltä ja tekemistä riittää! Aktiviteetteja valmistuu kevään aikana lisää ja myös leireille tuleva paketti on valmistumassa kevään leirejä vartenPaljon mahtavaa on siis vielä tulossa, joten stay tuned 

-Vilma Virtanen, projektiryhmän puheenjohtaja

Kestävän kehityksen #NoMissedSchoolDays

Keskeinen osa #NoMissedSchoolDays -hanketta on YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Agenda2030 nimellä tunnetut tavoitteet koostuvat kuudestatoista tavoitteesta, jotka pyritään saavuttamaan vuoteen 2030 mennessä. Hankkeena #NoMissedSchoolDays etsii ratkaisua erityisesti laadukasta koulutusta, sukupuolten välistä tasa-arvoa ja puhdasta vettä sekä sanitaatiota koskeviin kysymyksiin. On kuitenkin hyvä huomata, ettei tämä etsintä koske vain ugandalaista yhteiskuntaa.

Usein puhe kestävästä kehityksestä vie huomion ympäristöön. Ilmastonmuutos ja metsäkato tulisi pysäyttää sekä luonnon monimuotoisuus turvata. Tämä vie nopeasti huomion siitä, että kestävään kehitykseen liittyy myös inhimillisiä tarpeita. Keskeinen viesti #NoMissedSchoolDays-hankkeen takana onkin se, että inhimillinen kehitys turvaa pitkässä juoksussa myös ympäristön hyvinvoinnin. Vaatimukset ilmastotoimista tai vedenalaisen ja maanpäällisen elämän turvaamisesta eivät ole pois köyhyyden ja nälän vähentämisen kaltaisilta tavoitteilta. Päinvastoin, on tärkeää huomata kaikkien Agenda2030:n tavoitteiden liittyvän tiiviisti toisiinsa.

Moni saattaa esimerkiksi miettiä kuinka kuukautishygienia liittyy kestävään kehitykseen. Suomen näkökulmasta tämä onkin ymmärrettävä kysymys, mutta samalla puutteellinen kuukautishygienia ja ongelmat luotettavan tiedon saatavuudessa ovat Ugandassa suuri este naisten ja tyttöjen osallistumiselle koulutukseen. Tämä heijastuu suoraan naisten ja tyttöjen yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja epätasa-arvoon. Tällöin jää käyttämättä suuri osa yhteiskunnassa olemassa olevista tiedoista ja taidoista, mikä johtaa ongelmiin Agenda2030:n muiden tavoitteiden toteutumisen kanssa.

Toinen olennainen asia Agenda2030:ssa on, että sen tavoitteet eivät kosketa vain kehitysmaita. Niiden toteutumiseen ovat sitoutuneet myös rikkaammat teollisuusmaat ,Suomi muiden mukana. Muun muassa tästä syystä #NoMissedSchoolDays-hanketta ei tulisi nähdä vain kehitysapuna, vaan nimenomaan kehitysyhteistyönä. Suomella yhteiskuntana on pitkä matka muun muassa sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja tasa-arvoiseen koulutukseen. Hankkeemme pyrkiikin osaltaan parantamaan myös suomalaista yhteiskuntaa ja koulumaailmaa.

Ongelmista suomalaisessa yhteiskunnassa ja koulumaailmassa kertoo niin palkkaepätasa-arvo, heikkenevä koulumenestys, lisääntyvä nuorten pahoinvointi kuin kuukautisiin liittyvät tabut. Samalla myös Suomessa on köyhyyttä, joka pakottaa perheet ja nuoret pohtimaan onko heillä varaa ostaa kuukautissuojia. Jälkimmäiseen ongelmaan voidaan etsiä ratkaisua omavalmisteisesta kestokuukautissiteestä, jonka valmistamista #NoMissedSchoolDays-hankkeen puitteissa Ugandassa opetetaan.

-Petteri Näreikkö, projektiryhmän viestintävastaava