Johtajille

Tältä sivulta löydät #NoMissedSchoolDays-aktiviteettien Johtajan oppaan, jossa kerrotaan yleisesti #NoMissedSchoolDays-projektista ja siihen kuuluvien aktiviteettien suorittamisesta. Oppaaseen tutustuminen ennen aktiviteettien aloittamista on ehdottoman tärkeää, sillä opas sisältää paljon oleellista tietoa sekä konkreettisia vinkkejä herkän aiheen käsittelyyn.

Opas koostuu seuraavista osioista:

  • Mikä on #NoMissedSchoolDays?
  • #NoMissedSchoolDays aktiviteetti- ja leiripaketit
  • Ennen kuin aloitat aktiviteettien ohjaamisen
  • #NoMissedSchoolDays -aktiviteettien ohjaaminen
  • Rentoutus- ja hengitysharjoituksia aktiviteettien teon tueksi
  • #NoMissedSchoolDays (#NMSD) -sanasto
  • Projektiryhmän lukuvinkit kuukautisista, murrosiän kehityksestä ja sukupuolisensitiivisyydestä

 

#NoMissedSchoolDays on Suomen Partiolaisten, Uganda Girl Guides Associationin ja Uganda Scouts Associationin kehitysyhteistyöprojekti (2019-2021), jonka tarkoituksena on konkreettisten toimien ja tietoisuuden lisäämisen avulla vähentää  kuukautisista johtuvaa tyttöjen koulupudokkuutta Ugandassa. UNESCO:n arvion mukaan jopa joka kymmenes tyttö Saharan eteläpuolisessa Afrikassa  joutuu jättäytymään koulusta kuukautisvuodon aikana.  Näin  jopa 20 % koulupäivistä vuodessa jää  puuttumaan. Vähentämällä tyttöjen koulupoissaoloja ja koulunkäynnin keskeyttämisten määrää mahdollistetaan tyttöjen tasavertainen osallistuminen yhteiskunnassa, ja tuetaan näin sukupuolten välisen tasa-arvon ja hyvän koulutuksen toteutumista. Nämä tavoitteet liittyvät keskeisesti myös YK:n Kestävän kehityksen tavoitteisiin. 

Suomessa projekti pyrkii purkamaan kuukautisiin liittyviä stereotypioita ja tabuja normalisoimalla kuukautisiin liittyvää keskustelua. Lisäksi projekti pyrkii tuomaan kuukautisterveyden osaksi partiota esimerkiksi leireillä. Projektin aktiviteeteissa tutustutaan myös Ugandaan ja kuukautisten vaikutuksiin myös siellä. Projektin aktiviteetit yhdistävät siis kuukautisterveyden, yhteiskuntaan vaikuttamisen ja globaalikasvatuksen. Nämä ovat kaikille tärkeitä aiheita riippumatta siitä, mihin sukupuoleen on sattunut syntymään.

Osana #NMSD-hanketta toteutetaan muun muassa aktiviteettipaketit seikkailijoille ja tarpojille sekä samoajille ja vaeltajille suunnattu leiripaketti. Aktiviteettien tekeminen on mahdollista Suomessa syksystä 2020 alkaen ja muistoksi niiden tekemisestä voi ryhmä tilata #NMSD-toimintamerkit. Hankkeen päättymisen jälkeen seikkailijoiden ja tarpojien aktiviteetit on tarkoitus sirotella pysyväksi osaksi ikäkausien muuta partio-ohjelmaa.

Hankkeen sekä sen aktiviteettien tarkoituksena on käsitellä rehellisesti ja oikean tiedon pohjalta kuukautisterveyttä, murrosikää sekä siihen liittyviä tasa-arvokysymyksiä Suomessa ja hankkeen kumppanuusmaassa Ugandassa.

Aktiviteetteja suunniteltaessa on otettu huomioon lasten ja nuorten kehitys ja tiedon tarve suhteessa käsiteltävän aiheen syvyyteen. Seikkailijat tutustuvat aiheeseen yleisemmällä tasolla, kun taas tarpojat pohtivat asioita jo hieman syvällisemmin. Väestöliiton mukaan turvataidot, lähestyvät murrosiän muutokset ja itsearvostus ovat tärkeitä oppeja jo kouluikäisille, johon 9–12-vuotiaat seikkailijat kuuluvat. Tarpoja-ikäinen on itse jo murrosikäinen ja tarvitsee hämmentävän ikäkauden vuoksi paljon asiallista ja oikeaa tietoa, arvokasvatusta sekä tietoa median ja kavereiden luomia myyttejä ja paineita vastaan. Suosittelemme #NMSD-aktiviteetteja luotsin ohjaamiksi, jolloin ryhmän kaikki tarpojat pääsevät toimintaan mukaan osallistujina. Luotsin puuttuessa tai luotsin kaivatessa tukea aktiviteettien ohjaamiseen, rohkaisemme kääntymään lippukunnan aikuisten johtajien tai turva-aikuisen puoleen, jos on kysyttävää liittyen aktiviteetteihin tai niiden vetämiseen. Osaamista löytyy varmasti joka lippukunnasta. Vaikka seikkailijat ja tarpojat ovat aktiviteettien pääkohderyhmää, #NMSD-leiripaketti sisältää aktiviteetteja myös lippukunnan samoaja- ja vaeltajaikäisille. Lisätietoa lasten ja nuorten kehityksestä, sukupuolisensitiivisyydestä sekä kuukautisterveydestä on kerätty tämän johtajan oppaan loppuun.

  1. Tutustu hankkeeseen. Ennen aktiviteettien ohjaamisen aloittamista johtajan tulee tutustua hankkeeseen, sen tavoitteeseen, aktiviteettien sisältöön sekä tähän johtajan oppaaseen. Hankkeen käsittelemä aihe kuukautisterveydestä ja näkökulma tasa-arvosta on verrattain tuoretta suomalaisessa partiotoiminnassa. Aiheen sensitiivisyyden vuoksi on tärkeää olla itse hyvin valmistautunut sekä asennoitua oikein ja rauhassa aktiviteettien ohjaamiseen lapsille ja nuorille.
  2. Tarkista tietosi ja taitosi. Kukaan ei ole seppä syntyessään! Myös johtajien tietotaito, asenteet ja kokemukset kuukautisterveyteen liittyen vaihtelevat suuresti. Kaikkea ei tarvitse osata, mutta oma osaaminen ja erityisesti omien asenteiden huomioiminen ja tiedostaminen on tärkeää. Ei ole väärin, että johtajakin oppii uutta hankkeen myötä - niin oppi hankeryhmäkin. Mikäli johtaja kokee tarvitsevansa tukea aiheen käsittelyyn, hän voi pyytää lippukunnan turva-aikuista mukaan keskusteluun. Aktiviteetit voi myös ohjata yhteisvoimin lippukunnan muiden johtajien kanssa esimerkiksi osana lippukunnan retkeä tai leiriä.
  3. Valmistaudu. Johtaja valmistautuu aktiviteetteihin ja käsiteltäviin teemoihin huolellisesti ennen niiden ohjaamista. Aktiviteetit kannattaa lukea kokonaan läpi, eikä vain silmäillä pelkkiä otsikoita. Valmistautumalla huolellisesti johtaja osaa vastata niistä mahdollisesti sekä myös toivottavasti esille nouseviin kysymyksiin. Aktiviteettipaketit ja niihin liittyvää materiaalia (esim. pelilauta, muistipeli, kirje kotiväelle yms.) löytyy tulostettavaksi hankkeen verkkosivuilta. Johtajan oppaan loppuun on koottu lisäksi kirjallisuus- ja linkkivinkkejä. Aktiviteetit seikkailijoille ja tarpojille.
  4. Huomioi kotiväki. Aihe voi puhututtaa tai näyttäytyä muulla tavoin myös lapsen tai nuoren kotona, joten ennen #NMSD -aktiviteettien aloittamista tai viimeistään niiden alkaessa on hyvä olla yhteydessä kotiväkeen parhaaksi katsotulla tavalla. Hankkeen verkkosivuilta löytyy kirje kotiväelle, jonka voi copy-pasteta whatsapp-viestiksi, jakaa kuvana tai tulostaa kirjeeksi koteihin jaettavaksi. Kirje voi myös lähettää leirikirjeen liitteenä, mikäli #NMSD-aktiviteetteja toteutetaan osana lippukunnan leiriohjelmaa.

1. Pelisäännöt. Ryhmä tutustuu ensimmäisellä kerralla huolellisesti #NMSD -pelisääntöihin. Se käy säännöt aluksi otsikkotasolla läpi ja keskustelee mitä ne tarkoittavat #NMSD -aktiviteettien yhteydessä, esimerkiksi mitä tarkoittaa toisen kunnioitus ja luottamus. Sääntöjä on avattu otsikoiden alle johtajan avuksi ja osallistujien oman pohdinnan jälkeen ne voi lukea kaikille ääneen. Ryhmä voi halutessaan tulostaa tai kirjoittaa säännöt kolon seinälle, jolloin niihin on helppo palata aina ennen, ja tarvittaessa myös kesken, #NMSD -toimintaa. 

#NoMissedSchoolDays -pelisäännöt:

  • Välillämme vallitsee kunnioitus ja luottamus
    Kaikkien tulee saada osallistua toimintaan tuntematta oloaan epämukavaksi. Asia saa naurattaa, mutta kaverille nauraminen ei ole oikein. Minulla on lupa kertoa omista asioistani, ajatuksistani ja kokemuksistani, mutta ei muiden.  
  • Saa kysyä, saa ihmetellä 
    Ei ole olemassa tyhmiä kysymyksiä tai vääriä mielipiteitä. Kaikkiin kysymyksiin ei ole oikeaa tai väärää vastausta ja kaikki kokemukset ovat kokijansa omia. On hyvä muistaa, että joku toinen saattaa miettiä juuri samaa kysymystä kanssani.  
  • Saa tuntea, saa reagoida
    Niin luonnollinen kuin aihe onkin, se tuntuu meistä kaikista hyvin erilaiselta ja reagoimme siihen eri tavalla. Erilaisia tunteita ei tarvitse pelästyä. Tunne itsessään ei vahingoita, mutta sen purkaminen ei saa alistaa, uhata tai vahingoittaa ketään. Toista aihe hieman nolottaa, toista naurattaa ja kolmannen se voi vetää vakavan mietteliääksi. Mitä tutummaksi aihe tulee, sitä rennommaksi olokin sen äärellä muuttuu.  
  • Saa oppia, saa pitää hauskaa
    Tieto on paras lääke pelkoa ja häpeää vastaan. Uuden oppimisen ei tarvitse olla tylsää. Yhdessä uusille ja oudoille asioille voidaan myös nauraa. Murretaan yhdessä tabuja ja myyttejä eli hiljaisuutta ja väärää tietoa tärkeiden aiheiden ympäriltä. 

2. Virittäytyminen. Ryhmä aloittaa toiminnan kunnon energianpurkuleikillä. Näin ylitsepursuavin energia tulee kohdistettua leikkiin, jolloin varsinaisen, ehkä uutuuttaan vähän jännittävän aiheen ja aktiviteetin äärelle on helpompi asettautua. Aktiviteeteissa on ehdotettu joitakin hippaleikkejä ja muita "jäänmurtavia” harjoituksia, mutta ryhmä voi aloittaa kokoukset yhtälailla ryhmän tutulla ja mieluisimmalla energianpurkuleikillä. Ks. materiaalipankki - energianpurkuleikit.

3. Turvallisuus. Ennen jokaista aktiviteettia ja erityisesti keskusteluja on hyvä kiinnittää huomiota turvalliseen ilmapiiriin ja tunnelmaan. Säännöt auttavat osaltaan luomaan rajat turvalliseen toimintaan ja siksi jokaisen kokouksen aluksi on hyvä muistuttaa mieliin #NMSD -pelisäännöt. Turvallinen ilmapiiri on lämmin, hyväksyvä, kiireetön ja viihtyisä. Osa aktiviteeteista voi sopia paremmin käsiteltäviksi pöydän äärelle kokoontumisen sijaan esimerkiksi nuotion tai kaakaokupin äärelle, ja keskusteluja voidaan käydä rennosti kämpän tai kolon patjoilla/sohvilla löhöillen. 

4. Sensitiivisyys ja yksilöllisyys. Materiaalissa pyritään pysymään yleisellä tasolla, eikä lapsen tai nuoren tulisi kokea tarvetta vastata asioista omakohtaisen kokemuksensa pohjalta, ellei näin halua. Lapsia ja nuoria ei tule painostaa vastaamaan aiheista, jotka he kokevat hankaliksi. Keskustellessa tulee muistaa, että osa lapsista ja nuorista ei ole tottunut puhumaan kuukautisista ääneen tai kuulee niistä aktiviteettien myötä ensimmäisiä kertoja. Johtajan asenteet ja mielipiteet välittyvät lapsille ja nuorille herkästi ja siitä johtuen johtajat toimivat hyvin vastuullisessa tehtävässä murtaessaan puhumattomuuden myyttiä aiheesta. Johtajan tulee kiinnittää aktiivisesti huomioita omaan olemukseensa ja sanavalintoihinsa ohjatessaan aktiviteetteja. Vapaa liikkuminen tilassa tulisi sallia ja tarvittaessa tilasta poistuminen kysymyksiä herättämättä. 
Vinkki! Keskustelun aikana pienimuotoinen puuhastelu, kuten askartelu tai piirtäminen, voi tehdä tilanteesta lapsille ja nuorille miellyttävämmän. 

5. Tasapuolisuus. Kaikkien tulee saada mahdollisuus tasapuoliseen osallistumiseen keskusteluissa ja mahdollisten kysymysten esittämisessä. Erityisesti ryhmäkoon ollessa suuri, on olemassa se riski, että ujommat tai hiljaisemmat jäävät muiden varjoon tai kokonaan keskustelun ulkopuolelle. Aiheita voidaan käsitellä pienemmissä ryhmissä tai pareittain erityisesti silloin, jos käytettävissä on enemmän johtajia. Pienryhmiin jakaessa on kuitenkin tärkeää, että johtaja pysyy selvillä siitä, mistä pienryhmissä keskustellaan ja varmistaa etteivät lapset ja nuoret jää “yksin” liian hankalan käsiteltävän aiheen kanssa. Kysymyksiä voidaan myös kerätä anonyymisti esimerkiksi laatikkoon.  

6. Purku. Aktiviteettien yhteyteen on koottu apukysymyksiä ja -vastauksia johtajalle keskusteluiden ohjaamiseksi. Kaikkien aktiviteettien loppuun on tärkeää varata riittävästi aikaa kokemusten purulle (reflektoinnille) eli tarjota kaikille tilaa ja mahdollisuus kertoa kokemuksistaan ja tunteistaan. Mitä opin, mitä jäi mieleen, mitä tunsin ja miksi? Reflektoimalla osallistuja tulee tietoisemmaksi oppimistaan ja oivaltamistaan asioista. Yhteisessä keskustelussa oivallukset saavat mahdollisuuden myös jalostua pidemmälle. Tietysti ei ole pakko puhua, mikäli asian kokee itselleen vaikeaksi, mutta keskusteluun on hyvä kannustaa. Seikkailijoita ja tarpojia tulee muistuttaa myös siitä, että johtajaa voi tulla nykäisemään hihasta aiheen tiimoilta kahden kesken. Mikäli vastaan tulee tilanne, ettei johtaja tiedä vastausta johonkin osallistujien kysymyksistä, ne voi kirjata reilusti muistiin ja sopia, että niihin palataan myöhemmin. On ainoastaan inhimillistä, ettei kukaan johtaja tai aikuinen tiedä vastausta aivan kaikkeen. Se osoittaa, että voimme kaikki oppia jotain uutta joka päivä. 

Jos aktiviteettien jättämistä tunteista tai ajatuksista on vaikea aloittaa keskustelua, voi johtaja pyytää osallistujia esittämään patsasta, joka kertoo sen hetkisestä tunteesta. Myös simppeli peukku-äänestys omasta fiiliksestä voi helpottaa reflektoinnin käynnistymistä. Mikäli ilmapiiri ryhmässä jää loppukeskustelujen jälkeen tuntumaan vielä jännittyneeltä tai ahdistuneelta yhdenkin osallistujan kohdalta, on ryhmän hyvä tehdä yhdessä pari rentoutus- ja hengitysharjoitusta. 

Tässä muutama rentoutus- ja hengitysharjoitus mielentilan tasaamiseksi:

1. Kehon ravistelu 
Ryhmä ravistelee kehosta päivän stressin ja jännityksen pois. Ryhmän jäsenet kuvittelevat mielessään, kuinka koirat ravistelevat itsensä kuivaksi uituaan ja ravistelevat oman kehonsa päästä varpaisiin. Ravistelun voi aloittaa päälaesta, jatkaa siitä alaspäin kasvoihin ja poskiin, hartioihin, kädet koko mitaltaan aina sormenpäihin saakka, jatkaa rintakehästä vyötärölle, takapuoli ja molemmat jalat; reidet, polvet, sääret jalkaterät. Tämän voi toistaa pari kertaa, ensin hieman kokeillen kuinka se onnistuu ja toisella kertaa niin rennosti ja isosti kuin mahdollista. 

Kehuharjoitus 
Kukin miettii mielessään jonkin kehun, jonka haluaisi sanoa parhaalle ystävälleen. Kun kehu on keksitty, jokainen laittaa silmänsä kiinni ja toistaa sitä mielessä itselleen samalla silittäen tai pehmeästi taputellen koko oman kehon läpi päästä varpaisiin. Esimerkkejä kehuista voivat olla vaikkapa “kaikki on hyvin”, “olet arvokas”, "olet rohkea”, “olet hyvä”.  

Rentoutusharjoitus 
Harjoituksessa jokainen käy istumaan tai makaamaan lattialle juuri sellaiseen asentoon joka tuntuu hyvältä sillä hetkellä. Silmät voi laittaa kiinni. Johtaja pyytää osallistujia keskittymään ajatuksissaan niihin kehon osiin, jotka kohta luettelee. Johtaja alkaa käydä kehonosia rauhalliseen ääneen läpi varpaista ja jalkapohjista aina päälakeen asti. “Pyri olemaan mahdollisimman rento ja painavana allasi olevaa maata vasten. Ajattele ensiksi varpaitasi ja tunnustele miltä ne tuntuvat juuri nyt.. siirry varpaistasi jalkapohjiisi.. anna niiden tuntua painavilta.. nilkat, yhtä painavat nekin.. siirry nilkoista rauhallisesti akilesjänteen kautta painaviin pohkeisiin, sääriin ja polviin.. polvitaipeisiin ja reiden takaosiin..“ Harjoituksen taustalla voi soida hiljaisella miellyttävä rauhallinen musiikki tai sen voi tehdä erinomaisesti myös luonnossa. Rauhallista musiikkia ja valmiita eri pituisia rentoutusharjoituksia löytyy esimerkiksi Mieli ry:n sivuilta tai Youtubesta. Ennen kuin käyttää valmista materiaalia internetistä, on siihen syytä tutustua etukäteen.   

Hengitysharjoitukset 
Nopea ja tehokas keino kehon ja mielen rentouttamiseen ja tyynnyttämiseen ovat helpot hengitysharjoitukset. Hengitysharjoituksen voi ohjata missä välissä toimintaa vain, mikäli ryhmän keskuudessa on aistittavissa hermostuneisuutta. Hengitysharjoituksissa rauhallisuus on tärkeää, sillä nopea ja lyhyt hengitys lisää kehon jännittyneisyyttä entisestään. 

  • Hengitysharjoitus 1 (helppo)
    Helpossa hengitysharjoituksessa jokainen tyhjentää keuhkot puhaltamalla ilma suun kautta ulos rauhalliseen tahtiin. Tämän jälkeen jokainen vetää ilmaa sisään nenän kautta laskien mielessään rauhallisesti neljään. Jokainen pidättää hengitystään laskien mielessään seitsemään. Sen jälkeen annetaan ilman virrata suusta ulos laskien samalla mielessä kahdeksaan. Harjoituksen voi toistaa.  
  • Hengitysharjoitus 2 (edistyneempi)
    Palleahengitysharjoituksessa aloitus tapahtuu ottamalla hyvä ja rento asento, vaikka seisomalla perusasennossa kädet ja jalat rentoina sivuilla. Jokainen asettaa toisen käden rintakehälle ja toisen vatsalle. Ajatukset kohdistetaan keholla lepääviin käsiin. Hengitys tapahtuu nenän kautta rauhallisesti sisään ja ulos. Sisään ja ulos. Johtaja kehottaa jokaista kiinnittämään huomion nyt hengitykseen, kehottaen sen tuntua hyvältä ja luonnolliselta, ei vieruskaverin hengitystahtiin pakotetulta. Hengitämme usein pinnallisesti pelkillä keuhkoilla, joten seuraavaksi kiinnitetään huomiota siihen, että jokainen hengittää pallealla. Palleahengittäessä vatsalla olevan käden pitäisi nousta ja laskea hengityksen tahdissa, rinnalla olevan käden pysyä paikallaan. Jokainen voi kuvitella vatsaansa ilmapallon, joka täyttyy kun hengittää nenän kautta rauhallisesti sisään ja tyhjenee ulos hengittäessä.

Tässä on avattu joitakin niitä termejä, joita materiaalissa ja aktiviteetteja ohjatessa tulee vastaan:

Globaali pohjoinen ja etelä
Globaali etelä ja pohjoinen kuvaavat valtarakenteita ja resurssien epätasaista jakautumista. Kuvaus ei ole vain maantieteellinen, vaikka globaalin etelän maat sijaitsevat pääasiassa Afrikassa, Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla. Yhtälailla globaalia pohjoista voi olla alemman tulotason maissa ja globaalia etelää pohjoisessa. Käytännön esimerkkinä äärimmäistä köyhyyttä ja valtavia tuloeroja löytyy Yhdysvalloista samoin kuin huipputeollisuutta Kiinasta. 

Aiemmin käytettyä sanaa “kehitysmaa” pidetään nykyään paitsi vanhanaikaisena myös epäsopivana, sillä ei ole asia pönkittää maailmankuvaa jossa on ns. “valkoisia auttajia” tai “pelastustyöntekijöitä”. Haluamme varoa asennetta, että saapuisimme rikkaasta maasta “parempana” auttamaan jollain tapaa “huonompia”. Olemme täällä yhteisessä maailmassa.

Kohdullinen
Kohdullisella tarkoitetaan sellaista henkilöä, jolla on kohtu. Termiä käytetään siksi, että kaikki, joilla on kohtu eivät välttämättä koe olevansa tyttöjä/naisia ja toisaalta, koska kaikilla tytöksi/naiseksi itsensä kokevilla ei ole kohtua. Tämä on osa sukupuolten moninaisuutta. 

Kuukautisterveys
Projektin materiaalissa on käytetty kuukautishygienia sijaan laajemmin asiaa kattavaa sanaa kuukautisterveys.

MHM
Lyhenne sanoista Menstrual Hygiene Management, jolla tarkoitetaan kuukautishygieniasta huolehtimista. Kansainvälistä kuukautispäivää (MHDay) vietetään vuosittain 28.5. #NMSD -hanke osallistui 2020 vuoden kuukautispäivään jakamalla somessa etäaktiviteetin, jonka ohjeilla jokainen voi koota itselleen partioretkeilyä kuukautisten aikana helpottavan kuukautishygieniapakkauksen eli “menkkapussin”.

PMS  
Lyhenne sanoista pre menstrual syndrome, suoraan käännettynä “kuukautisia edeltävä oireyhtymä”, jolla tarkoitetaan ennen kuukautisia esiintyviä psyykkisiä ja fyysisiä oireita, jotka haittaavat normaalia elämää. Näitä voivat olla esimerkiksi ärtyneisyys, väsymys, uniongelmat sekä päänsärky, vatsan turvotus ja huono-olo.