Partion hiilijalanjälki

Hiilijalanjälki tarkoittaa toiminnasta syntyvää ilmastonmuutosta kiihdyttävää vaikutusta. Myös partiotoiminta osaltaan kiihdyttää ilmastonmuutosta. Kattavaa laskelmaa koko Suomen partiotoiminnan hiilijalanjäljestä ei ole vielä pystytty tekemään. Alla on kuitenkin listattu kaikki partiotoiminta, jolle on jo laskettu hiilijalanjälki.

Hiilijalanjälkilaskelmia partiolle tekevät vapaaehtoiset partiolaiset. Laskelmat ovat aina arvioita, joihin liittyy epävarmuutta ja niiden tulokset riippuvat laskentamenetelmästä, käytetyistä oletuksista sekä laskijasta. Laskelmien suuruusluokka antaa kuitenkin konkreettista tietoa partion päästölähteistä ja auttaa päästövähennystavoitteiden asettamisessa.

Hiilijalanjäljen koko ilmoitetaan hiiliekvivalenttikiloina tai -tonneina (kgCO2E tai tCO2E). Hiiliekvivalentti tarkoittaa toiminnasta syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen määrää. Nimestään huolimatta hiiliekvivalentit pitävät sisällään hiilidioksidin lisäksi myös muita kasvihuonekaasupäästöjä. Kasvihuonekaasujen ilmastoa lämmittävä vaikutus on erilainen, joten niiden ilmastoa lämmittävä vaikutus on yhteismitallistettu hiilidioksidiksi. Esimerkiksi metaani on huomattavasti hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Tämän takia 1 kg metaania ilmakehässä vastaa 28 kg hiilidioksidia, joten se merkitään hiiliekvivalentteina 28 kgCO2E.

Tuloksia tulkitessa jalanjäljen kokoa voi verrata muuhun vastaavanlaiseen toimintaan tai tapahtumaan. Onko toiminnan hiilijalanjälki isompi vai pienempi kuin muun partiotoiminnan ja mikä on syy, joka aiheuttaa muusta toiminnasta poikkeavan jalanjäljen?

Voit verrata jalanjälkeä Sitran arvioimaan keskivertosuomalaisen hiilijalanjälkeen. Keskivertosuomalaisen vuoden aikana syntyvä hiilijalanjälki on noin 10 tCO2E. Tähän verrattuna esimerkiksi Suomen Partiolaisten keskusjärjestön vuodenaikainen hiilijalanjälki vastaa noin 390 suomalaisen vuosittaista hiilijalanjälkeä.

Partiotapahtumien kohdalla voi verrata jalanjälkeä keskimääräisiin suomalaisen päiväpäästöihin, jotka ovat 22 kg per päivä (ilman asumisen päästöjä). Asumisen päästöt on jätetty arvioista pois, sillä niiden hiilijalanjälki syntyisi riippumatta siitä, onko osallistuja mukana partiotapahtumassa vai ei.  Esimerkiksi Kajon osallistujaa kohden syntynyt hiilijalanjälki vuonna 2022 oli 24 kg/tapahtumapäivä, eli Kajon päästöt ovat lähellä keskimääräisiä suomalaisen päiväpäästöjä.

Partiotapahtumia kannustetaan tavoittelemaan 1,5 asteen elämäntavan päästöjä, eli 7 kg osallistuja per päivä päästöjä, vuoteen 2030 mennessä. Tavoitetaso perustuu Sitran 1,5 asteen elämäntapa -selvitykseen.

Suomen Partiolaisten keskusjärjestön hiilijalanjälki 2022

Suomen Partiolaisten keskusjärjestön hiilijalanjälki vuonna 2022 oli 3809 t CO2E. Päästöt muodostuivat finnjamboree Kajon järjestämisestä (74%), hankituista palveluista (11%), hankinnoista (6%), tapahtumien ja koulutuksien järjestämisestä (3%), matkustamisesta (4 %), adventtikalenterikampanjasta (1%), energian käytöstä (1%) ja jätehuollosta (<1% vuoden kokonaispäästöistä).

Suomen Partiolaiset on pyrkinyt pienentämään hiilijalanjälkeään alla listatuilla toimenpiteillä:

Tutustu tarkemmin vuoden 2022 keskusjärjestön hiilijalanjälkeen:

Partiopiirien hiilijalanjälki

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry 2022

Pääkaupunkiseudun Partiolaisten hiilijalanjälki vuonna 2022 oli 117 tCO2E. Toiminnan päästöt muodostuivat palveluista (32%), hankinnoista (31%), tapahtumien ja koultuksien järjestämisestä (26%), matkustamisesta (4%), toimikuntien toiminnasta (7%) sekä jätehuollosta (<1% tapahtuman kokonaispäästöistä).

Uudenmaan Partiopiiri ry 2022

Uudenmaan Partiopiirin hiilijalanjälki vuonna 2022 oli 54 tCO2E. Toiminnan päästöt muodostuivat palveluista (8%), hankinnoista (14%), tapahtumien ja koultuksien järjestämisestä (69%), matkustamisesta (2%), toimikuntien toiminnasta (7%) sekä jätehuollosta (<1% tapahtuman kokonaispäästöistä).

Partiopiirien hiilijalanjälkilaskelmia tekevät alueelliset vastuullisuusryhmät tai verkostot.

Tutustu piirien hiilijalanjälkilaskelmiin tarkemmin:

Johtajatulet 2019–2021

Johtajatulien hiilijalanjälki vuonna 2021 oli 195 tCO2E. Päästöt muodostuivat hankinnoista (52%), matkustamisesta (38%), palveluista (8%) ja jätehuollosta (2%). Päästöjä kompensoitiin 44,8 tCO2E.

Johtajatulien hiilijalanjälki laskettiin ensimmäisen kerran vuonna 2019. Vuonna 2023 Johtajatulet on tarkoitus järjestää 15 % pienemmillä päästöillä edellisvuosiin nähden.

Johtajatulien aikaisempien vuosien hiilijalanjälkilaskelmat: 

Finnjamboree Kajo 2022 

Finnjamboree Kajon hiilijalanjälki vuonna 2022 oli 2835 tCO2E. Tapahtuman päästöt muodostuivat hankinnoista (44%), matkustamisesta (33%), ruokahankinnoista (19%), energiasta ja logistiikasta (4%) ja jätehuollosta (<1% tapahtuman kokonaispäästöistä)

Finnjamboree Kajo 2022 oli ensimmäinen finnjamboree, jolta laskettiin hiilijalanjälki. Voit tutustua tarkemmin Kajon hiilijalanjälkilaskelmaan ja laskentamenetelmään Kajon vastuullisuusraportista.

Muiden partiotapahtumien hiilijalanjälkilaskelmia

Keskimääräisen partiotapahtuman hiilijalanjäljestä matkustamisesta syntyy hiukan alle puolet (48 %), ruokailusta hieman alle viidesosa (17 %) ja hankinnoista noin kolmasosa (34 %). Vuokratilojen käytön, sähkönkulutuksen, jätteiden sekä tapahtumiin liittyvän etäkokoustamisen osuus päästöistä on hyvin pieni, yhteensä reilun prosentin (1 %). 

Kuvaaja, joka esittää miten tapahtumien hiilijalanjälki jakautuu eri päästölähteisiin: matkustaminen 48 %, hankinnat 34 %, ruokailu 17 %, muut 1 %.
Kymmenen esimerkkitapahtuman keskiarvojen perusteella tapahtumien suurimmat päästölähteet ovat matkustaminen, hankinnat ja ruokailu. Muihin päästöihin sisältyvät sähkö, jätteet, tilojen käyttö ja etäkokoustaminen. Tutustutarkemmin laskennassa käytettyihin menetelmiin (pdf)

Karhunkierroksen hiilijalanjälki 2023

Karhunkierroksen vaelluksen hiilijalanjälki vuonna 2023 oli 431 kgCO2E. Päästölähteet olivat matkustaminen (82%), ruoka (9%), hankinnat (7%), potto (1%), jätehuolto (0,2%) ja etäkokoustaminen (0,2%).

Lue lisää Karhunkierroksen hiilijalanjälki vuonna 2023 -pdf.

Supersemman hiilijalanjälki 2023

Pääkaupunkiseudun Partiolaisten Supersemman hiilijalanjälki vuonna 2023 oli 3474 kgCO2E. Päästölähteet olivat matkustaminen (50%), tarjotut ateriat (24%), hankinnat (15%), potto (5%), tilojen käyttö (6%) ja jätehuolto (<1%).

Lue lisää Pääkaupunkiseudun Partiolaisten Suursemma 2023 -pdf.

Pohjan Veikkojen kesäleiri Legenda 2022 

Legendan hiilijalanjälki oli 4051 kgCO2E. Päästölähteet olivat matkustaminen (16%), tarjotut ateriat (65%), sekalaiset (11%), tilojen käyttö (4%) ja jätehuolto (1%).

Leirin hiilijalanjälkeä vähennettiin 37 % vertailutasoon nähden lisäämällä esimerkiksi kasvisruuan osuutta sekä vähentämällä yksityisautoilla matkustamista leirille. Loppuosa hiilijalanjäljestä kompensoitiin kompensaatiopalvelu CO2Eston kautta.

Lue lisää:  Pohjan Vekkojen Legendan hiilijalanjälki ja päästöjen kompensointi 2022 -pdf. 

Julkaise hiilijalanjälkilaskelmasi

Oletko laskenut tai laskemassa piirisi, lippukuntasi tai järjestämäsi tapahtuman tai jonkun muun partiotoiminnan hiilijalanjälkeä? Julkaisemme mielellämme partiolaisten hiilijalanjälkilaskelmia tällä sivulla. Toivomme jalanjälkilaskelmia tällä hetkellä erityisesti piireiltä, lippukunnilta ja erikokoisista tapahtumista.

Sivulla julkaistavat laskelmat tarkastetaan ennen niiden julkaisua: laskennat tarkastavat joko vastuullisuusryhmän hiilijalanjälkitiimi tai jonkun muun vastaavan toiminnan hiilijalanjäljen aikaisemmin laskenut partiolainen.

Laskelmat voi lähettää: suvi.tikka@partio.fi