Kajon pääkohderyhmää olivat 13–17-vuotiaat nuoret. 13 000 hengen suurleirillä haluttiin aiempaa vahvemmin kiinnittää huomiota jokaisen osallistujan henkiseen turvallisuuteen. Mielen hyvinvointia ja jaksamista tukeva leirikokemus oli tavoitteena kaikkien leirin osa-alueiden suunnittelussa. Leirillä nähtiin, että tuelle oli selkeä tarve.
Leiriarjen henkinen tuki -tiimi kulki mukana leiripäivien moninaisissa hetkissä. Nuorilta kuulimme jaksamiseen, stressinhallintaan, kiusaamiseen ja vuorovaikutuksen haasteisiin liittyviä pohdintoja. Opimme, että sosiaalinen media on huomioitava jatkossa tiiviimpänä osana leirin toimintaympäristöä, sillä sen haastava puoli näyttäytyi myös leiriarjessa. Kiusaamisen ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen ripeästi ovat partiossa tärkeitä henkistä turvallisuutta luovia toimintatapoja, mutta niihin on panostettava tulevaisuudessakin.
Henkisen tuen tarve oli suuri
Koronavuosien jäljet näkyivät Kajolla, sillä nuorilla oli suuri tarve päästä juttelemaan mielessään olevista asioista. Sosiaaliset tilanteet saattoivat tuntua aiempaa kuormittavilta ja lisäksi ahdistuksen tunteita oli kertynyt koulu- ja harrastuskuvioiden muutoksissa.
Sosiaali- ja terveysalan sekä nuorisotyön ammattilaiset olivat valmiina kohtaamaan jokaisen Kajolle osallistuvan nuoren ja kuuntelemaan, miten leirin arki sujuu ja mitä kuuluu. Keidas-toimipisteelle torin laidalle saattoi poiketa juttelemaan tai ottamaan pienen lepohetken riippumatossa kuulokkeet korvilla.
Leirilippukunnissa käytiin ryhmäytymisen ja johtamisen tueksi keskusteluja yhteistyössä leirivalmentajien kanssa. Nuorten kohtaamiseen satsattiin Kajolla myös Kohtaamistyössä ja Aseman Lapset ry:n Wautoilla.
Äkillisiin tilanteisiin apuna yhteistyömalli
Leirisairaalan henkinen tuki auttoi vakavammissa ja ammattiapua tarvitsevissa mielen hyvinvointiin liittyvissä tilanteissa. Eniten leirisairaalaan hakeuduttiin ahdistuneisuuden, uupumuksen ja paniikkioireiden vuoksi. Useimmiten samanaikaisia syitä oli useita, kuten ahdistuneisuus ja väsymys. Suurimmaksi osaksi leirisairaalan henkisessä tuessa käytiin keskusteluja psykologin, psykiatrisen sairaanhoitajan, psykoterapeutin tai lääkärin kanssa. Leirisairaalan keskusteluissa vakautettiin nuorten mieltä, käytiin läpi leiriarjen perustarpeista huolehtimista, selviteltiin jatkohoitoon ohjausta leirin ulkopuolelle sekä tarvittaessa mahdollistettiin yöpyminen rauhallisessa paikassa.
Äkillisten ja järkyttävien tilanteiden varalle Kajolle oli koottu henkisen tuen ryhmä kriisiauttamisen osaajista sekä suunniteltu yhteistyömalli Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystyksen kanssa. Kajon tekijöitä koulutettiin myös ennen leiriä MIELI Suomen Mielenterveys ry:n kehittämällä Nuoren mielen ensiapu -koulutuksilla.
Henkinen turvallisuus Kajolla oli meidän jokaisen yhteinen asia. Ja niin se tulee olemaan jatkossakin partiossa.
Teksti: Tarja Kallio, Henkisen turvallisuuden mestari, Kajo 2022
Yläkuva: Iiro Kaisla
