Finnjamboree Kajo oli järjestyksessään kahdeksas Suomen Partiolaisten suurleiri. Kajo järjestettiin Hämeenlinnan Evolla 15.–23. heinäkuuta ja se kokosi yhteen 13 300 partiolaista.
Leiri oli huima vapaaehtoistyön ponnistus. Leirinjohtajina toimivat Janne Costiander ja Maria ”Kerttu” Nikkari. Leiriä oli tekemässä ennen leiriä noin 1000 vapaaehtoista ja leirin aikana kaikki leirille osallistuneet aikuiset mahdollistivat Kajon toteutumista. Vapaaehtoisia tuki projektitoimiston pieni työntekijäjoukko.
Leirin pääkohderyhmää olivat 13–17-vuotiaat nuoret, jotka pääsivät leirin aikana vierailemaan kuudessa eri ohjelmalaaksossa.
- Tuumalaakso oli leirin sisäinen tiedekeskus, jossa osallistujille tarjottiin arkipäivän ilmiöiden tutkimus- ja oivaltamiskokemuksia.
- Mittelölaaksossa vartiot kisasivat Tosi TV –ohjelmista inspiraation saaneilla pelillisillä tehtävärasteilla.
- Tulevaisuuslaaksossa käsiteltiin leiriläisten kanssa keskeisiä tulevaisuuden teemoja, jotka liittyivät ympäristöön, kiertotalouteen, tulevaisuustaitoihin, ruokaan, yhteiskuntaan ja teknologiaan.
- Elämälaaksossa tutustuttiin ekosysteemeihin, rakennettiin uusia elinympäristöjä ja pohdittiin, miten elämämme kytkeytyy muiden eliöiden elämään.
- Kanttilaakson teemoina olivat seikkailumaiset kokemukset, fyysinen toiminta ja vauhti, monitasoisesti haastavat aktiviteetit, partiomainen tekemisen riemu, itsensä ylittäminen sekä uuden kokeileminen.
- Rauhalaaksossa osallistujat pääsivät mukaan nuorten elämää peilaavaan juoniseikkailuun, jossa osallistujat selvittivät toimittajan saappaissa kuvitteellisen valtion toimintaa.
Lue artikkeli Kajon ohjelmalaaksoista.
105 tapaa tehdä leiri kestävämmin
Kajon yhtenä tavoitteena oli luoda uusia tapoja tehdä isoja yleisötapahtumia kestävästi. Leirillä vastuullisuus ja kestävämmät uudet tavat olivat koko organisaation asia. Kajolla oli myös oma vastuullisuusryhmä, joka sparrasi kaikkia tekijöitä. Leiriä tehdessä muodostui 105 uutta tapaa tehdä leiriä kestävämmin. Leirin jälkeen julkaistiin erillinen vastuullisuusraportti.
Lue artikkelista miten vastuullisuus näkyi Kajolla.
Tutustu tästä leirin vastuullisuusraporttiin.
Kaikille saavutettava leiri
Leirin toisena tavoitteena oli, että Kajo on mahdollisimman monen saavutettavissa. Saavutettavuuden eteen työskenteli koko organisaatio. Kajon vapaaehtoiset kehittivät Helppo Tulla -verkkokoulutuksen, joka helpottaa myös tulevien tapahtumien saavutettavampaa suunnittelua ja toteutusta. Kajolla tehtiin myös useita avauksia kielellisen ja taloudellisen saavutettavuuden eteen.
Saavutettavuus näkyi hyvin monenlaisissa asioissa. Esimerkiksi leirilaulu oli käännetty myös pistekirjoitukselle ja Kajolle myönnettiin yhteensä 1300 osallistujastipendiä. Lisäksi harrastamattomille nuorille järjestettiin tutustujaleiri, jolla pyrittiin tavoittamaan erityisesti maahanmuuttajataustaisia nuoria.
Lue artikkelista miten saavutettavuus näkyi leirillä.
Osallistujille vahva partioelämys
Kolmantena tavoitteena oli, että Kajo on yhteinen, ainutlaatuinen ja kansainvälinen partioelämys. Kajon ilme oli onnistunut ja tunnistettava, Kajon kaavoitus tuki leirillä kaivattua yhteisöllisyyttä ja leiriä suunniteltiin yhdessä Osallistujafoorumin kanssa. Osallistujapalautteen mukaan Kajo vahvisti kokemusta partioon kuulumisesta.
Kansainvälisiä osallistujia Kajolla oli reilu 700, mikä jäi alle alkuperäisen tavoitteen. Ottaen huomioon kaksi vuotta jatkuneen koronapandemiatilanteen ja keväällä 2022 alkaneen Ukrainan sodan, oli kansainvälisten osallistujien määrä kuitenkin hyvä.
Osallistujapalautteen mukaan useimmat leiriläiset oppivat uutta maailmasta ja leiri lisäsi kiinnostusta kansainvälisyyttä kohtaan.
Lue artikkelista lisää kansainvälisten osallistujien kokemuksista Kajosta.
Lue artikkelista millaisia elämyksiä Kajo osallistujilleen tarjosi.
Kajo kasvatti vastuullisempiin valintoihin
Neljäntenä tavoitteena oli, että Kajo kasvattaa osallistujansa ja tekijänsä tekemään vastuullisempia valintoja. Ikäkausikokemus piti asiaa esillä ja huolehti ikäkausikohtaisten kasvatustavoitteiden toteutumisesta. Ohjelmalaaksoissa oli runsaasti sisältöjä vastuullisemmista valinnoista, esimerkiksi Tulevaisuuslaakson ilmastolabyrintissa. Osallistujapalautteen mukaan lähes kaikki osallistujat oppivat kestävämmän elämän keinoja Kajolla.
Lue lisää Kajon osallistujapalautteesta.
Koronaepidemian vaikutus leiriprojektiin
Koronapandemia varjosti Kajon tekemistä lähes projektin alusta asti ja leirin toteutuminen oli epävarmaa koko projektin ajan. Tämä epävarmuus väistämättä vaikutti Kajon tekijöiden jaksamiseen ja motivaatioon sekä aiheutti haasteita johtamiselle. Suurin osa kokouksista ja seminaareista pidettiin etänä. Koronatilannetta seurattiin tarkkaan ja projekti teki säännöllistä yhteistyötä Suomen Partiolaisten hallituksen kanssa. Lopulta koronatilanne oli rajoitusten näkökulmasta rauhallinen Kajon järjestämisen aikaan, mutta siitä huolimatta myös leirillä tehtiin useita varautumistoimenpiteitä liittyen koronaan.
Kajo loisti myös Evon ulkopuolelle
Kajo näkyi hienosti sekä leirin omissa viestintäkanavissa että ulkoisessa mediassa. Kajon omat, parhaiten tavoittaneet kanavat olivat verkkosivut, joilla oli yli 2 miljoonaa katselukertaa sekä TikTok, johon tehdyillä videoilla oli pelkästään heinäkuussa yli 4 miljoonaa näyttökertaa. Ulkoisessa mediassa julkaistiin leiristä yhteensä 97 juttua 53 eri mediassa. Median välityksellä tavoitettiin lähes 60 miljoonaa henkilöä.
Leirille osallistui 13 300 henkilöä
- Kansainvälisiä osallistujia oli 700 yhteensä 22 eri maasta.
- Ei-partiolaisia oli 650, ei-suomea osaavia 800, erityisen tuen tarpeesta kertoi 150 osallistujaa.
- 84 prosenttia ilmoittautuneista ilmoittautui leirille koko ajaksi.
- Osallistujat ikäkausittain jaettuna: 3200 aikuista, 1400 vaeltajaa, 2600 samoajaa, 4900 tarpojaa ja 700 alle 12-vuotiasta.
- Leirin vierailupäivänä paikalla vieraili 5033 henkilöä.
Lue lisää Kajon loppuraportista: www.partio.fi/kajoraportti
Teksti: Elina Kamppari
Yläkuva: Petteri Keskikuru
