”Kajo on iso, kylmä, mutta hauska”

Kansainväliset vieraat ovat aina kuuluneet finnjamboreelle, niin myös Kajolle. Leirille osallistui yhteensä noin 700 kansainvälistä vierasta 21 maasta. Selvitimme, miltä Kajo näytti israelilaisten, ugandalaisten, kanadalaisten ja australialaisten mielestä.

Israelilaiset Alona, Yahli ja Noa ovat osa noin 60 israelilaisen partiolaisen joukkoa. Haastateltavat olivat saapuneet Kajolle Oulun kautta, jossa he olivat majoittuneet perheissä ja tutustuneet pohjoisen valoisaan ja lämpimään kesään. Entä mitä mieltä israelilaiset vieraat ovat Kajosta ja sen säästä?

– Kajo on iso, kylmä, mutta hauska, tytöt huutavat lähes yhdestä suusta.

– Täällä on kaikki todella hyvin organisoitua ja puhdasta, Kahli kertoo.

Israelissa kesäleireillä ei ole esimerkiksi kahviloita ja ohjelma koostuu pääosin isojen rakennelmien, kuten leiriportin rakentelusta. Rakenteluiden ideana on kisata leirivartioiden kesken.

Alona puolestaan kertoo, että he ovat viihtyneet leirillä todella hyvin. Kajo on toistaiseksi suurin partioleiri, jolle tytöt ovat osallistuneet.

Neljättä kertaa Suomessa

Masaba Ivan Gidds edustaa ugandalaista Mercy Scouts International -partiojärjestöä. He ovat Kajolla esittelemässä useita kehitysprojektejaan, kuten Stop Malaria Awareness -projektia, jonka tarkoituksena on jakaa tietoa keinoista ehkäistä malariatartuntoja ennalta. Masaba Ivan on suurleirillä Suomessa nyt neljättä kertaa. Hän oli mukana muun muassa finnjamboree Roihulla vuonna 2016. Masaba Ivan on viihtynyt hyvin Kajolla ja hän pitää paljon Suomesta ja suomalaisista.

– En minä tulisi tänne näin montaa kertaa, jos en viihtyisi, hän naurahtaa.

Kajolla Mercy Scoutit myivät kierrätysmateriaaleista valmistettuja rannekkeita viiden euron hintaan.

– Viidellä eurolla saamme esimerkiksi puhdasta vettä yhdelle hengelle vuodeksi. Rannekkeiden myynti on meidän tärkein varainkeruun muoto ja tuotto menee suoraan meidän projektien hyväksi, Masaba Ivan kertoo.

Suomalaisten hyvä kielitaito hämmästyttää

Kanadalaisia oli Kajolla yhteensä 234, ja Kanada olikin leirin suurin kansainvälisten partiolaisten joukkue. Liam Goel, Thomas Hardy ja Danielle Tilley tulevat British Columbiasta First B.E.A.R ja Second Rossland -lippukunnista. Kajon jälkeen he jatkavat matkaansa Ruotsin kautta Tanskaan. Kaikki ovat ensimmäistä kertaa Suomessa ja ovat viihtyneet.

– Suomalaisten kielitaito on uskomaton, kun lähes kaikki puhuvat vähintään kahta kieltä, kanadalaiset hämmästelevät.

Heitä ihmetytti myös se, että suomalaisten kahvikupit ovat pienempiä, vaikka Suomessa juodaan paljon kahvia. Suomesta he tiesivät lähinnä sen, että täällä hiihdetään paljon.

Liam kertoo osallistuneensa kahdelle suurleirille Kanadassa. Isoin ero suomalaisen ja kanadalaisen leirin välillä on se, että täällä ruoka on valmista. Kanadassa alaleirit saavat ruoat isoissa laatikoissa, joista se pitää valmistaa omilla välineillä. Leirikeittiön varustelutaso riippuu siitä, miten paljon varusteita jaksetaan leirille raahata.

Ohjelma leireillä on kolmikon mielestä aika samanlaista. Liam muistelee hienona kokemuksena Kanadan jamboreella kokeiltua valtamerimelontaa. Thomas toi Suomeen mukanaan omatvaahterasiirapit, jotka kuitenkin ovat jo valitettavasti loppuneet.

– Vaahterasiirappia kannattaa lorauttaa kahvin sekaan, Thomas vinkkaa.

Danielle kertoo, että parasta antia suurleireillä on uusiin ihmisiin tutustuminen. Kanadalaiset ovat opetelleet muutamia suomen kielen sanoja, Thomas jopa hieman suomalaista viittomakieltä.

Suomalaiset viittoma-aakkoset ovat lähes samat kuin Kanadassa, mikä on helpottanut oppimista. Kanadalaiset ovat ihmetelleet swoppauksen vähyyttä. Ulkomailla swoppaus eli partiotavaroiden vaihtaminen on leireillä suosittu, mutta Suomessa sitä tehdään vähemmän. Kanadalaiset olivat valmistautuneet aktiivisempaan swoppaukseen, mutta ovat innostaneet myös suomalaisia mukaan vaihtokauppojen tekoon.

Mittelölaakso oli australialaisten mieleen

Australiasta kotoisin oleva Charlie Ryan-Kane on saapunut Kajolle yhdessä 11 muun australialaisen partiolaisen kanssa. Johtajia heillä on kolme, osallistujat ovat iältään 16–17-vuotiaita ja tulevat Adelaidesta, Brisbanesta ja Sydneystä. Australialaiset tulivat Suomeen jo heinäkuun alkupuolella ja viettivät aikaa Helsingissä, Naantalissa sekä purjehtien Turun saaristossa.

Charlie on käynyt Suomessa lukuisia kertoja ja hän osallistui myös Roihulle vuonna 2016.

– Olemme viihtyneet Kajolla hyvin ja ohjelmalaaksot ovat olleet kaikkien mieleen. Erityisesti Mittelölaakso on ollut meidän nuorten suosiossa, Charlie kertoo.

Isoin ero australialaisten ja suomalaisten leirin välillä Charlien mukaan on se, että Australiassa kaikki leirilippukunnat on rakennettu valmiiksi eivätkä leiriläiset rakenna niitä. Leiriläisillä on myös Suomessa enemmän vapaa-aikaa.

– Nuoret ovat olleet innoissaan mahdollisuudesta rakentaa itse oma jamboreekokemuksensa ilman tiukkaa aikataulutusta, Charlie kertoo.

Lisää leiristä Kajon nettisivuilta

Artikkelin yläkuva: Iiro Kaisla

Juttua muokattu 14.10. Korjattu Masaba Ivan Giddsin kotimaa Ugandandaksi (jutussa luki virheellisesti Nigeria).