Anna Enbuske ja Minna Martikainen
Finnjamboree Kajon elämysjohtajat

”Mikä motivoi sinua hakemaan tähän pestiin?”. Tuo kysymys on tullut vastaan pesteihin hakiessa monille – myös meille finnjamboree Kajon elämysjohtajiksi hakiessamme. Sama kysymys on toistunut aina seuraavillakin pestikierroksilla, eikä yleisimmästä vastauksesta vedonlyöntiä voittaisi kukaan. Sillä vastauksesta olemme varmasti samaa mieltä tavalla tai toisella: se on ne kaikki ihmiset.

Ihmisiä ei juuri kuitenkaan tässä projektissa ole näkynyt – ainakaan kasvokkain samaan aikaan samassa paikassa, ja syy on sille valitettavan ilmeinen. Ihmisiä on saanut kurkkia ruudun kautta harva se hetki, mutta yksin omalta sohvalta ja ilman niitä kohtaamisia, joihin me olemme tavallisesti partiossa tottuneet. Se ei tarkoita sitä, etteikö leiriprojekti olisi edennyt aikataulussaan ja etteikö meillä olisi ollut ryhmäytymistä ja yhteistä kivaa. Se tarkoittaa sitä, että keinot niihin on täytynyt miettiä uudestaan ja luovemmin kuin osasimme pesteihin lähtiessämme odottaa.

Mikä katoaa etäilyssä ensimmäisenä? Luonteva hassuttelu kahvijonossa. Mikä on parasta ihmisten kanssa olemisessa? Luonteva hassuttelu kahvijonossa. Sitä on pitänyt siis luoda etähetkiin. Eikä vain luoda tilanteita rennolle yhdessä olemiselle, vaan muistuttaa, miten tärkeää yhteisen ajan priorisoiminen on tekemisen kannalta. Muistuttaa siitä, että ne kaikki ihmiset ovat parasta – tiukka asiahan kun meiltä onnistuu tilanteessa kuin tilanteessa.

Siksi meillä on ollut kokousasioiden jälkeen virtuaalisia saunanlauteita, joilla voi kohdata itselleen vielä tuntemattomia leirin tekijöitä. Siksi meidän puhelimissamme vilkkuvat ilmoitukset niin Kajon Temppari- kuin puujalkavitsiryhmänkin tahdissa. Siksi postista saattaa tipahtaa ilahdutus salaiselta ystävältä ja kalenteria täyttää myös hassutteluhetket, kuten sokkotreffit ja peli-illat.

Ne yhteiset hetket – vaikkakin etänä vietetyt – on se, mikä tässä projektissa motivoi. Ne ihmiset, joiden kanssa kohtaamme pian niin kuin olisimme kohdanneet ennenkin. Siksi Kajon tekeminen on myös tässä ajassa parasta,
mihin vapaaehtoistyötuntimme haluamme käyttää.

Anna Enbuske ja Minna Martikainen
Finnjamboree Kajon elämysjohtajat

Yläkuva: Atte Kesti
Kuva tekstin yhteydessä: Aino Pohjanvirta