Yhä useammassa partiolippukunnassa on mukana eri kielisiä harrastajia ja tavoitteena on pystyä tarjoamaan harrastusta yhä useammilla kielillä. Miten lippukunta toimii kaksikielisenä? Miltä tuntuu aloittaa partioharrastus vieraskielisenä?
Olarin Eräkotkat – Wild Eagles ry on kaksikielinen lippukunta ja siksi nimikin on kahdella kielellä. Lippukunnassa toimiva Mona Mahboob Kanafi on kotoisin Iranista. Hän kertoo muuttaneensa vuonna 2013 Suomeen ja kuuluu tällä hetkellä lippukunnan monikieliseen aikuisryhmään, jossa kommunikointikieli on englanti.
– Muutettuani Espooseen, naapurini esitteli minulle partiota ja kutsui minut mukaan aikuisryhmän kokouksiin. Koen, että olen saanut partiosta tukipiirin. Maahanmuuttajana sinulla ei ole perhettä ja vanhoja ystäviä ympärilläsi turvana. Et puhu kieltä kovin hyvin, joten et tunne juurtuneesi Suomeen, Kanafi kertoo. Hän on erittäin iloinen, kun hän saa oppia ja pitää hauskaa partiossa töiden ja perhe-elämän ohella.
Olarin Eräkotkien ohjeistukset tapahtumissa tulevat aina peräkkäin kahdella kielellä, jolloin jokaisella on mahdollisuus ymmärtää, mitä seuraavaksi on ohjelmassa. Timo ”Mudi” Muttonen kertoo kaikkien tulevan oikein hyvin toimeen keskenään, vaikka kielitaito olisi heikompi. Jotta lippukuntaan on helppo tulla, tuovat he kaksikielisyyden esille. Se ei saa tulla yllätyksenä kenellekään.
Partiosanasto on tuonut hieman haasteita kaksikielisyyteen Olarin Eräkotkilla. Sanoja on täytynyt opetella ja osa termeistä myös keksiä. Lippukunnan jäseniä on 20 maasta, joten kaikkien äidinkieli ei ole suomi tai englanti, mikä tuottaa välillä haasteita.
– Olemme onnistuneet kahden kielen integroinnissa, monimuotoisuuden arvon synnyttämisessä lippukuntaamme ja jäsenmäärän kolminkertaistamisessa, Muttonen kokoaa.
Kaksikielisyys madaltaa kynnystä tulla mukaan
Joensuun Eräsisseistä ja Karjalan Tytöistä tuleva Anne Kekkonen kertoo venäjää puhuttavan heidän lippukunnassaan, mutta toiminta on tällä hetkellä pääasiassa suomeksi. Osa partion aloittavista lapsista puhuu suomea hyvin, osa ei juurikaan.
Lippukuntaan liittynyt Marianna Ijäs (13), kertoo olleensa venäjänkielisessä ryhmässä aloittaessaan partion. Myöhemmin ryhmä jakautui ja tällä hetkellä hän on suomenkielisessä ryhmässä.
– Minut otettiin heti mukaan ryhmään, vaikka en osannutkaan suomen kieltä yhtä hyvin kuin nyt. Vaikka yhteistä kieltä ei aina löydy, leikkeihin ja tekemiseen on helppo lähteä mukaan ja sitä kautta tutustua muihin, Kekkonen toteaa.
Tulevaisuudessa tarkoituksena on perustaa lippukuntaan uusi venäjänkielinen ryhmä, kunhan sille löydetään vetäjä.
Joensuun Eräsissit ja Karjalan Tytöt on osallistunut esimerkiksi ortodoksisen kirkon sekä kaupungin tapahtumiin, joissa toiminnasta kiinnostuneilla on ollut matala kynnys kysyä omalla äidinkielellään.
– Huoltajilla ja lapsilla oli helppo tulla partioon tietäessään johtajan puhuvan myös venäjää, Kekkonen avaa.
Hän pitää avun pyytämistä erittäin tärkeänä ja he ovatkin saaneet myös paljon materiaalia maailmanjärjestöiltä englanniksi sekä apua piiriltä ja keskusjärjestöltä. Eri kielisten ryhmät myös helpottavat lippukunta-arkea.
- Vuoden 2021 aikana partioon liittyi 777 henkilöä, jotka ilmoittivat kotikielekseen jonkun muun kuin suomen, ruotsin tai jonkun saamenkielistä. Henkilöitä on 7,2 prosenttia liittyneistä. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on ulkomaalaistaustaisia 8 prosenttia väestöstä (2020).
- Partio on avointa kaikille ja toivon, että tavoitamme lapsia, nuoria ja aikuisia eri kielitaustoista. Monelle partio on myös hyvä paikka opetella suomea. Kieltä ei missään nimessä kannata pitää esteenä osallistumiselle vaan toivon, että lippukunnissa otetaan rohkeasti kaikki mukaan toimintaan.
Teksti: Pauliina Petrell
