Yleinen

Partiolainen ehkäisee häirintää ja osaa puuttua siihen

Partiossa on nollatoleranssi kiusaamiseen ja samalla myös häirintään. Joskus on kuitenkin vaikea puuttua yllättäviin tilanteisiin, itseen kohdistuva häirintä saattaa nolottaa tai on epäselvää kuinka häirintätilanne pitäisi käsitellä.

Sukupuolista häirintää on kaikenlainen ei-toivottu huomio, joka liittyy sukupuoleen tai seksuaalisuuteen. Alla olevasta videosta voit tutustua tarkemmin häirintään, sen tunnistamiseen, ennaltaehkäisyyn ja siihen puuttumiseen.

Videolla esitellään lyhyitä harjoituksia, ohjeet niihin löytyvät täältä. Alla videon sisältö myös tekstimuodossa.

Itseen kohdistuvan häirinnän tunnistaa siitä, että siitä voi tulla ikävä tai kiusallinen olo. Tilanne saattaa nolottaa tai pelottaa. Joskus voi kulua paljonkin aikaa ennen kuin tajuaa, että tilanne tuntui pahalta tai väärältä. 

Toiseen ihmiseen kohdistuvaa häirintää voi olla tosi vaikea havaita. Häirintä ei välttämättä näytä ulospäin erityisesti miltään. Jos epäilee että jotakuta häiritään, hänen kehonkieltään ja puhetapaansa voi kuitenkin tarkkailla. Hän voi vetäytyä vähän kauemmas tai vakavoitua, väistellä puheena olevaa aihetta tai ei-toivottua kosketusta. Hän voi vaikuttaa hermostuneelta tai lamaantua kokonaan toimintakyvyttömäksi.

Se että joku on hiljaa, ei tarkoita sitä, että hän suostuu johonkin toimintaan tai hyväksyy jonkun käytöksen. Siitäkin voi tunnistaa häiritsevän käytöksen, että sen kohde ei ole antanut selkeää suostumusta vaikkapa koskettamiselle tai vartalon kommentoimiselle. Turvallisena ohjeena voi pitää vaikka sitä, että vain kyllä on kyllä ja kaikki muu on ei.

Jos suostumus mietityttää, asian voi selvittää kysymällä ja keskustelemalla. 

Harva häiritsijä on “paha” ja häiritsee tahallaan, vaan useimmin takana on

  • ajattelemattomuutta - häiritsijä ei ymmärrä käyttäytyvänsä häiritsevällä tavalla
  • tietämättömyyttä - häiritsijä ei tiedä, että vaikka sukupuolisen tai seksuaalisen suuntautumisen julkinen käsittely loukkaa
  • välinpitämättömyyttä - häiritsijä ei ajattele tai hahmota, miten hänen käytöksensä vaikuttaa toisiin

Partiotoiminnassa häirinnän mahdollistaa seuraavat asiat:

  • Joukkopaine ja tarve sekä halu kuulua joukkoon. Varsinkin nuorilla on hyvin suuri tarve kokea kuuluvansa yhteisöön ja olla hyväksytty. Tällöin kynnys huomauttaa häiritsevästä toiminnasta tai kritisoida ääneen muiden käytöstä voi olla todella korkea.
  • Auktoriteettiasema voi suojata toisia siltä, että heidän käytökseensä puututaan. Esimerkiksi vanhemman tai vaikkapa leiriorganisaation hierarkiassa korkeammalla olevan johtajan toiminnasta voi olla hyvin vaikea valittaa, tai sanoa vastaan jos häiritsijä on vanhempi johtaja.
  • Henkilön karisma, tai kansankielellä ‘hyvä tyyppiys’ toimii myös hieman samalla tavalla: ihmisillä on erilaisia sosiaalisia ominaisuuksia ja jotkut ovat pidetympiä ja suositumpia kuin toiset. Tällaisille ihmisille voi olla vaikea sanoa vastaan, jos he esimerkiksi vääntävät loukkaavaa vitsiä toisista.
  • Yhteisön oma kulttuuri voi myös mahdollistaa häirinnän esiintymisen. Esimerkkejä tällaisesta kulttuurista voi olla vaikkapa se, että vaeltajaporukassa kerrotaan härskejä vitsejä, homotellaan ja heitetään seksuaalisuuteen tai sukupuoleen liittyvää läppää, eikä näistä vitseistä ei saa loukkaantua vaikka heitot tekisivät kipeää. Tällaisen kulttuurin seurauksena ihmiset turtuvat kokemaansa tai tekemäänsä asiattomaan kohteluun ja olettavat että tämä on normaalia toimintaa ja hyväksyttävää.

Jos yhteisössä ei ole ketään joka ottaisi vastuuta häirinnän torjumisesta, esimerkiksi jos johtajat eivät tunnista tai tunnusta ongelmaa tai sen mahdollisuutta, ongelma lakaistaan maton alle. Tällaisessa tilanteessa häiritsevää käytöstä on mahdollista toistaa pitkään koska kukaan edes ajattele sellaisen mahdollisuutta.

  • On aina parempi ehkäistä ongelmien syntyminen kuin korjata syntyneitä ongelmia. Siksi häirinnän torjumiseen kannattaa panostaa.
  • Kerro että häirintä ei ole ok. Sen voi tehdä esimerkiksi leirin tai muun tapahtuman Facebook-ryhmässä, infokirjeessä tai muussa vastaavassa.
  • Kerro kenelle voi tulla puhumaan jos kohtaa häirintää. Se voi olla esimerkiksi häirintäyhdyshenkilö eli joku etukäteen nimetty, luotettava, fiksu ja sosiaalisesti taitava ihminen. Jos mahdollista, mieti voisiko valita eri sukupuolta olevia häirintäyhdyshenkilöitä.
  • Kunnioita omassa toiminnassasi aina toisia ihmisiä partioihanteiden mukaisesti. Pidä yllä reilua ja kivaa ilmapiiriä, jossa kaikki voivat olla turvallisesti oma itsensä.
  • Aina torjunta ei onnistu. Silloin tullaan vaikeimpaan osuuteen eli puuttumiseen.
  • Kun sinua häiritään, kerro että käytös tuntuu pahalta ja käske häiritsijää lopettamaan. Voit hakea tukea ympärillä olevista ihmisistä tai poistua tilanteesta kokonaan. Puhu häirintäyhdyshenkilölle, leirin johtajalle tai muulle luotettavalle henkilölle. Jos mahdollista, käy tilanne läpi häiritsijän kanssa jälkikäteen.
  • Kun kohtaat ulkopuolisena tilanteen, joka saattaisi sinusta olla häirintää, luota vaistoosi. On ok kysyä, onko kaikki hyvin. Joskus voi olla hyvä pyytää häirintää kokeva pois tilanteesta: pyydä häntä vaikka auttamaan jossain asiassa. 
  • Jos sinua pelottaa puuttua tilanteeseen, pyydä apua muilta paikallaolijoilta, johtajalta tai häirintäyhdyshenkilöltä.
  • Jos tilanne vaikuttaa selvästi häirinnältä, mene väliin ja keskeytä se. Voit vaikka nimetä käytöksen, sanoa esimerkiksi että “Ei ole ok kommentoida kenenkään vartaloa noin”, tai että “Toi kuulostaa painostavalta?”.
  • Kun autat häirinnän kohdetta, toimi heti mutta rauhassa. Vältä aiheuttamasta häirinnän kohteelle enempää harmia, pahaa mieltä tai painostamasta häntä.
  • Kuuntele häirinnän kokijan toiveita tilanteen hoitamisesta. Häirintää kokenut ei välttämättä halua ottaa asiaa esiin häiritsijän kanssa.
  • Joka tapauksessa voit käyttää tilaisuuden hyväksi ja muistuttaa koko yhteisöäsi häirintäyhdyshenkilöistä ja nollatoleranssista häirinnälle. 

Jos häirintää kokeneelle sopii, että asiasta keskustellaan:

  • Tarjoa häirintää kokeneelle ja häiritsijälle mahdollisuus ottaa mukaan joku henkiseksi tueksi, vaikka läheinen ystävä.
  • Älä painosta osapuolia “keskustelemaan asioita selväksi keskenään”, elleivät molemmat vapaaehtoisesti halua yrittää sitä.
  • Kuuntele häirinnän kokijaa. Älä etsi syitä, älä kyseenalaista. Älä sano asioita kuten “miksi kerrot asiasta vasta nyt”, “miksi et tehnyt mitään”. Älä selittele häiritsijän tekoja sanomalla esimerkiksi “se on nyt vain sellainen”.
  • Kerro häirintää kokeneelle kuulleesi hänen tarinansa esimerkiksi sanomalla “se mitä tapahtui oli väärin ja se ei ollut sinun syysi”.
  • Kerro häiritsijälle, miksi asiasta keskustellaan. Anna hänen kertoa näkemyksensä tapahtuneesta - toimiko hän tietämättömyyttään, ajattelemattomuuttaan, kiusallaan vai jostain muusta syystä.
  • Selvennä häiritsijälle mikä hänen toiminnassaan on ollut häirinnän kokijan mielestä häiritsevää ja loukkaavaa.

Vie asia tarvittaessa eteenpäin

  • Jos keskustelu häiritsijän kanssa ei tuota tulosta, vie asia eteenpäin. Lippukunnan, alaleirin, osaston tai viimeistään leirin johtajan on oltava valmis auttamaan.
  • Johtajatehtävissä toimivat henkilöt voivat myös päättää mahdollisesta rangaistuksesta häiritsijälle. Esimerkiksi tapahtumasta poistaminen voi olla mahdollinen rangaistus, jos muiden tapahtumaan osallistuvien turvallisuus edellyttää tätä.
  • Pidä molemmille osapuolille erikseen jälkikeskustelu esimerkiksi kuukausi tai kaksi tapahtuneen jälkeen. Sen tarkoituksena on selvittää, jäikö jokin vielä vaivaamaan, miltä tuntuu nyt, käsiteltiinkö tilanne sillä tavalla kuin he toivoivat ja täytyykö asiaa käsitellä vielä jotenkin.

Tapahtumaan on hyvä nimetä häirintäyhdyshenkilöitä, jotka ovat tukena kaikenlaisissa ahdistelua tai häirintää koskevissa tilanteissa. Tilanteessa toimitaan aina häirintää kokeneen tai yhteyden ottaneen ehdoilla: tilannetta ei pureta häirinnästä syytetyn kanssa ellei yhteyden ottanut henkilö anna siihen lupaa. Häirintäyhdyshenkilöiden on hyvä edustaa eri sukupuolia. 

  • Tapahtumassa on eri sukupuolta olevia häirintäyhdyshenkilöitä vähintään kaksi. 
  • Häirintäyhdyshenkilöt voi esitellä tilaisuuden alussa ja heille lisätä ”Häirintäyhdyshenkilö”-merkit, tunnistamisen helpottamiseksi.  
  • Osallistujille lähetettävään tapahtumakutsuun ja ohjelmaan voi lisätä tiedon häirintäydyshenkilöistä: ”Tapahtuman häirintäyhdyshenkilöinä toimivat N.N. (puhelinnumero) ja Y.Y. (puhelinnumero). Voin olla yhteydessä häirintäydyshenkilöön, mikäli koet tai näet häirintää tai muuta epätasa-arvoista kohtelua. Voit viikonlopun aikana kysyä häirintäyhdyshenkilöltä myös neuvoja lippukunnan ongelmatilanteisiin tai keskustella muutoin vain. Kaikki keskustelut ovat luottamuksellisia."  
  • Häirintäydyshenkilöiden tulee sopia etukäteen keskinäisistä pelisäännöistään ja he voivat kouluttautua katsomalla verkkokoulutuksen häirintätilanteista. Myös sepot voivat toimia häirintäyhdyshenkilöinä.