Saamelaisten kansallispäivää vietetään lauantaina 6.2. Saamenkielistä toimintaa Inarin Tunturisusissa on ollut aktiivisesti kohta jo kolme vuotta.
Saamenkielisen partion suunnittelu alkoi keväällä 2018 Inarissa ja tuolloin juuri inarinsaame sai eniten kannatusta kieleksi. Samana syksynä järjestettiin jo saamepartiotapahtumia: syyskuussa ja lokakuussa parin tunnin tapaamiset ja marraskuun alussa yön yli kestävä retki. Kokeilujen jälkeen ryhmään saatiin kolmas johtaja ja toimintaa päätetiin jatkaa Inarin Tunturisusissa. Ryhmä kokoontui koronakevääseen asti kerran kuukaudessa noin 3-4 tuntia kerrallaan tai pidemmän päiväretken merkeissä.
– Aluksi ryhmässä oli vain sudenpentuja, mutta nyt meillä on jo seikkailijoidenkin ryhmä. Itse haluan oppia kieltä lisää ja saada tilaisuuksia käyttää sitä myös kodin ulkopuolella, ryhmien apulaisjohtaja Ruut Tervaniemi kertoo.
Viime syksynä ensimmäiset saamenkieliset sudenpennut ovat kasvaneet seikkailijoiksi. Seikkailijaryhmä on Ruokkâdis ilvâseh (Rohkeat ilvekset) ja sudenpenturyhmä Meeci kuumpih (Metsän sudet). Nykyään molemmat ryhmät kokoontuvat viikoittain.
Partiokaudella 2019–2020 Inarissa järjestettiin myös saamenkielistä perhepartiota, sillä alle kouluikäisissä oli suuri joukko partiosta kiinnostuneita lapsia. Osa heistä on nyt mukana sudenpennuissa.
Kielen ja partion yhdistelmä houkutteli mukaan
Tiina Lehmuslehti lähti mukaan perustamaan Inariin saamenkielistä lippukuntaa ilman aiempaa partiotaustaa. Hän oli jo nuorena kiinnostunut partiosta, mutta silloin paikkakunnalla ei ollut sopivaa ryhmää.
– Ilmoitin lapseni olevan kiinnostunut saamenkielisestä partiosta, kun asiasta tuli kyselyä koulun kautta. Menin myös itse aihetta koskevaan tapaamiseen ja pienen suostuttelun jälkeen olin jo lupautunut vetäjäksi pilottihankkeeseen, Lehmuslehti kertoo.
Hän osallistui ensin Tervetuloa partioon -kurssille ja alkoi sen jälkeen suunnitella yhdessä johtajaparinsa Hennan kanssa syksylle kolmen kerran pilottijaksoa saamepartiosta.
Ruut Tervaniemi aloitti partion ensimmäisen kerran noin 11-vuotiaana.
– Olin kuitenkin lopulta ikäluokassani ainut täällä Inarissa, joten motivaatio loppui parin vuoden jälkeen. Pari vuotta sitten aloitin partion uudestaan, vaikka edelleenkään minulla ei ollut ikätovereita harrastuksen parissa. Sain uutta intoa kuitenkin toimimalla apuohjaajana suomenkielisissä ryhmissä, Tervaniemi kertoo.
Viime vuonna hän pääsi siirtymään apuohjaajaksi saamenkielisiin ryhmiin ja kävi syksyllä myös ryhmänohjaajakoulutuksen.
Saamenkielinen partiotoiminta on rikkaus
Lehmuslehden mielestä on mahtavaa olla mahdollistamassa saamenkielistä harrastustoimintaa, Viikkotoiminnassa niin johtajat kuin lapset ja nuoretkin oppivat viikoittain uutta, ei vain tekemisen osalta, mutta myös kielellisesti.
– Aluksi toiminnassa oli mukana vain inarinsaamenkielisiä lapsia, mutta syksyllä mukaan on tullut myös pohjoissaamea puhuvia lapsia ja nuoria. On hienoa kokea, kuinka opimme toinen toisiltamme, Lehmuslehti pohtii.
Tulevaisuudelta Lehmuslehti toivoo, että he saisivat rekrytoitua myös pohjoissaamen kielen taitoisen johtajan mukaan toimintaan
Lehmuslehti kannustaa myös muita rohkeasti perustamaan saamenkielistä toimintaa, nyt kun erilaisia ohjelman materiaaleja on käännetty.
– Näkisin mahdollisena sellaisenkin vaihtoehdon, että saamenkielinen ohjaaja aloittaisi suomenkielisen ryhmän sisällä, jossa on saamenkielinen tai saamenkielisiä lapsia mukana. Eli toiminnan suunnittelu yhdessä, jolloin voi etukäteen miettiä sanoja ja tehtäviä saamen kielellä.
– Tämän oman ”nollasta sataan partiotoiminnassa” -kokemuksen jälkeen on helppo innostaa muita mukaan! Jos minä olen päässyt näin hyvin kärryille, uskon että kuka vain voi päästä. Varsinkin, kun lippukunnista löytyy tukijoita ja auttajia, Lehmuslehti nauraa.
