Vinkit

Näin puhut nuorille omista rajoista somessa – Kokeile myös peliä!

Arvioiden mukaan ainakin 30 prosenttia nuorista on  kokenut internetissä häirintää tai kiusaamista. Pohtikaa ryhmänne  kanssa, mitä tekisitte esimerkkitilanteissa ja keskustelkaa  sen jälkeen omista rajoista netissä ja sosiaalisessa mediassa.

Somepeli

  • 4–11 pelaajaa, seikkailijoille  ja sitä vanhemmille
  • Kesto noin 15–25 minuuttia
  • Viereisillä kännykän ruuduilla näkyy ikäviä tilanteita, jotka voivat tulla kenelle tahansa vastaan. Tehtävänä on ryhmänä tai pienryhmissä miettiä, mitä kussakin tilanteessa olisi parasta tehdä. Voitte miettiä tilanteita omalla kohdallanne, tai jos tilanne tapahtuisi kaverille. 
  • Huom! Pelin tilanteet ovat kuvitteellisia, mutta ne perustuvat tositapahtumiin.

Pelin jälkeen: miten keskustella ryhmän kanssa omista rajoista somessa ja Internetissä?

Digitaalisuus ei nykyaikana enää ole meistä erillinen asia. Se on mukanamme jatkuvasti niin tietokoneiden, pelien kuin älypuhelimienkin välityksellä. Digitaalisuuden ollessa normaali osa arkeamme on joskus helppoa unohtaa, että myös netissä vaanivat omat vaaransa.

– Häiritsevää käytöstä tai kiusaamista tapahtuu kaikilla internetin alustoilla. Lisäksi uusia alustoja ilmestyy jatkuvasti, joten ei auta, jos sen joltain alustalta kitkee pois, sanoo Pelastakaa Lapset ry:n asiantuntija Hanna-Leena Laitinen.

Arvioiden mukaan ainakin 30 prosenttia 12–17-vuotiaista nuorista on kokenut internetissä häirintää tai kiusaamista. Laitisen mukaan esimerkiksi grooming, eli netissä tapahtuva nuorten seksuaalinen hyväksikäyttö, ei etene tietyn kaavan mukaan, joten sitä voi olla hankala tunnistaa. On mahdollista, että jotkut partiolaiset ovat kokeneet häirintää tai kiusaamista internetissä.

Kun puhutaan omista rajoista netissä, nuorille on hyvä selittää, miten tärkeää esimerkiksi vanhemmalle tai jollekin muulle luotettavalle aikuiselle puhuminen on. On tavallisempaa, että kohdatessaan epämukavia asioita internetissä, nuori kertoo niistä mieluummin ystävilleen. Kokouksessa voi kuitenkin myös puhua siitä, että kohtaamastaan kiusaamisesta tai häirinnästä voi puhua myös partionjohtajalle.

– Jos netissä kokee kiusaamista tai häirintää, kannattaa aina muistaa ottaa viesteistä kuvakaappaukset tai kopiot, Laitinen muistuttaa.

Asiantuntijoiden mukaan nuoria kannattaa muistuttaa siitä, että ruudun takana on tavallisia ihmisiä, joita pitää kohdella samalla kunnioituksella kuin kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa. Toisaalta pitää myös muistaa, että netissä kohtaa helposti ihmisiä, jotka eivät välttämättä ole sitä, mitä väittävät.

Jos tarvitset apua, älä jää yksin!

  • Lasten ja nuorten puhelin 116 111
  • Poikien puhelin 0800 94 884
  • Mielenterveysseuran  kriisipuhelin 09 2525 0111
  • Sekasin-chat www.sekasin247.fi
  • Lasten ja nuorten  chat www.nuortennetti.fi

Myös yksityisyydestä on pidettävä internetissä huolta. Kun nettiin lataa tietoa tai kuvia itsestään, ne eivät katoa, vaikka materiaalin myöhemmin poistaisi. Tarpojilta ja samoajilta voi myös kysellä, millaiset tiedot ovat heistä olennaisia jakaa itsestään somessa.

Kannattaa kuitenkin varoa, ettei aiheesta keskustelu mene pelottelemiseksi ja uhkakuvien maalaamiseksi. On totta, että digitaalisuutta ei enää nykypäivänä pääse karkuun, mutta juuri sen tähden on tärkeää opetella elämään sen kanssa niin turvallisesti kuin mahdollista. Nuorille on hyvä puhua mediakriittisyydestä ja siitä, miten kaikki internetissä oleva ei ole totta.

Tärkeintä on tehdä selväksi, että nuoria tukemassa on aina joku aikuinen, eikä mahdollisista koetuista asioista pidä tuntea syyllisyyttä.

– Aikuiset, tai tässä tapauksessa partionjohtajat ovat ne, jotka pystyvät näissä tilanteissa auttamaan. Nuorten ei pidäkään itse lähteä niitä selvittämään, Laitinen tarkentaa.

Vinkkejä tilanteiden pohtimiseen ryhmässä

Tilanteisiin ei varsinaisesti ole yhtä oikeaa ratkaisua ja ryhmissä voidaan tuoda esiin useampia toimivia vaihtoehtoja. Alla on muutamia asioita, joita kannattaa tuoda keskusteluissa esiin kunkin esimerkin kohdalla.

Luokan Whatsapp-ryhmässä puhutaan pahaa yhdestä luokkakaverista:

  • Vaikka vain kolme ensimmäistä kirjoittajaa haukkuvat sanallisesti luokkakaverin uusia hiuksia, osallistuvat muut kiusaamiseen peukuttamalla ja laittamalla erilaisia emojeja. Kannattaa keskustella myös kiusaamisen mahdollistamisesta ja hyväksytyksi tekemisestä.
  • Kiusaaminen luokan Whatsappissa saattaa tapahtua vapaa-ajalla, mutta siitä kannattaa silti kertoa opettajalle tai ainakin jollekulle läheiselle aikuiselle.

Tutut lisäilevät sinua jatkuvasti Whatsapp- ryhmiin, jotka on tehty kiusamistasi varten:

  • Whatsappissa voi yrittää estää tietyt numerot, jolloin niistä lähetetyt viestit eivät tule perille.
  • Kyse on kuitenkin kiusaamisesta, joten estämisen lisäksi on tärkeää kertoa tilanteesta aikuiselle.

Uusi nettituttu käyttäytyy kummallisesti:

  • Vaikka käyttäjän nimi on mikko03, on mahdollista, ettei näytön takana olevan ihmisen nimi oikeasti ole Mikko eikä hän ole syntynyt vuonna 2003. Feikkiprofiili on helppo luoda lataamalla netistä saman ihmisen kuvia luotuun profiiliin.
  • Hälytyskellojen kannattaa soida viimeistään siinä vaiheessa, jos joku sanoo, ettei vanhempien tai muiden tarvitse tietää tapaamisesta. Jos nettituttu haluaa oikeasti olla kaveri, hänelle pitäisi olla ok kertoa tapaamisesta muille eikä hän loukkaannu, jos ei suostu älyttömimpiin ehdotuksiin.