Madventures-matkailuohjelmasta tunnetuksi tullut Riku Rantala vietti nuoruutensa partiossa ja aikuisuutensa maailmalla.

Ensimmäiselle partioleirilleen Riku Rantala oli saanut puukon. Tuolloin 7-vuotias Riku oli peikkoteemaisen kesäleirin nuorin osallistuja. Viikonmittainen leiri jännitti Rikua, mutta onneksi sisarlippukunnassa oli samasta pihapiiristä tyttöjä, jotka ottivat pienen sudenpennun telttaansa nukkumaan.

Rikun perhe oli vasta syksyllä muuttanut Intiasta Suomeen kesken lukukauden. Koska kavereita piti saada, päätyi Riku Helsingin Sinihaukkoihin.

Samoihin aikoihin, kun Riku siirtyi vartionjohtajaksi, aloitti hän myös työt kaupassa 14-vuotiaana. Jos Riku ei ollut töissä, löysi hänet todennäköisimmin partiosta.

– Olin melkein joka ilta ja usein viikonloppunakin töissä. Joskus saatoin mennä töihin seitsemäksi lauantaiaamuna ja lähteä heti duunin jälkeen metsään, Riku kertoo ja laskee metsäöitä olleen silloin jopa yli 50 vuodessa.

Vanha partioporukka käy edelleen vuosittaisella retkellä, vaikka yhteisistä partiovuosista on jo parikymmentä vuotta aikaa. Riku Rantala (vas.), Ilkka Lilius, Mikko Lilius ja Tony Öhman kymmenen vuotta sitten Sinihaukkojen kämpällä.

Ei Madventuresia ilman partiota

Kaksikymmentä vuotta ensimmäisen partioleirin jälkeen Riku päätti lähteä lukioaikaisen kaverinsa Tuomas ”Tunna” Milonoffin kanssa reppureissaamaan Aasiaan ja Amerikkaan sekä kuvaamaan Madventures-matkailuohjelmaa. Jo ensimmäinen kausi sai suosiota ja SubTV pyysi miehiltä uutta materiaalia.

– En olisi koskaan lähtenyt tekemään Madventuresia ja käynyt yli 50 maassa, reissannut yli puolta miljoonaa kilometriä ja taittanut yli tuhatta matkapäivää, jos en olisi ollut nuorena partiossa, kertoi Riku vieraillessaan vuonna 2012 Uudenmaan Partiopiirin Huima-leirillä, jonka suojelijana hän oli Tunnan kanssa.

”Joskus saatoin mennä töihin seitsemäksi lauantaiaamuna ja lähteä heti duunin jälkeen metsään.”

Oman tv-sarjan tuottamisessa auttoi partion avulla opittu organisointikyky, sitkeys ja kansainvälisyys. Partiossa tärkeintä Rikulle on aina ollut erähenkisyys. Rankat olosuhteet vuoristoissa ja viidakoissa eivät tunnu niin pahalta, kun on tottunut retkeilyyn.

– Tyynen valtameren Tongalla vietimme yön autiolla saarella kokeilumielessä ilman eväitä tai kummempia varusteita. Partiotaidoilla viriteltiin loue ja riippumatot sen alle suojaan trooppiselta sateelta.

Tähän mennessä Madventuresia on tehty kolme kautta. Ohjelmassa matkustetaan ympäri maailmaa ja tutustutaan paikalliseen ruokaan ja kulttuureihin varsin roisilla ja suoraviivaisella tyylillä. Kahden miehen voimin kuvattu sarja on voittanut lukuisia palkintoja, ja myös sen tekijät ovat saaneet tunnustusta. Madventuresia on esitetty paljon ulkomailla, ja se onkin laajimmalle levinnyt suomalainen tv-ohjelma.

”En olisi koskaan lähtenyt tekemään Madventuresia ja käynyt yli 50 maassa, reissannut yli puolta miljoona kilometriä ja taittanut yli tuhatta matkapäivää, jos en olisi ollut nuorena partiossa.”

Lippukuntalehdestä toimittajaksi

Lähes kymmenen vuoden ajan Riku pyöri partiossa erilaisissa johtajatehtävissä. Eniten hän piti pestistään päätoimittajana Sinihaukkojen ja sisarlippukunta Hakatyttöjen lippukuntalehti Kirkonrotassa. Ensimmäisen juttunsa, hauskan kertomuksen vartion retkestä, Riku kirjoitti 10-vuotiaana Kirkonrottaan. 25-vuotiaana hän muutti Tampereelle opiskelemaan
toimittajaksi.

Pikku hiljaa muuton myötä Riku siirtyi pois partiosta. Takana oli hyviä, vaikkakin rankkoja vuosia, kun johtajista oli pulaa. Mukana toiminnassa olivat pitäneet hyvä johtajaporukka, jonka jäsenet kuitenkin hajaantuivat maailmalle.

Vaikka Riku kuvailee vetäneensä johtajana välillä pellen roolia, kantoi hän silti paljon vastuuta lippukunnasta ja johtamistaan pojista.

– Olin mä aika poikki, kun porukka väheni. Jos mä en olisi ollut laumanjohtaja, ei kukaan muukaan olisi. Koin, että se oli mun velvollisuus.

Erähenkisyys on ollut Rikulle aina partiossa tärkeintä.

Matkusta, älä pelkää

Nykyään 41-vuotiaat Riku ja Tunna ovat tunnettuja tv-kasvoja, mutta myös yhteiskunnallisia vaikuttajia. Kaksikon tuoreimmassa projektissa, dokumenttiohjelma Docventuresissa miehet ovat nostaneet esiin esimerkiksi lihan tehotuotannon haittoja ja saaneet kymmenettuhannet suomalaiset lopettamaan lihansyönnin Lihaton lokakuu -kampanjan ajaksi.

Syksyllä miehet käynnistivät Startup Refugees -hankkeen, jossa suomalaiset yrittäjät ja järjestöt auttavat Suomeen tulleita turvapaikanhakijoita kouluttautumaan ja löytämään töitä sekä sitä kautta sopeutumaan maahan.

Rikun mielestä matkailu opettaa ihmisyydestä ja vähentää ennakkoluuloja, joita meillä kaikilla on.

– Tällä hetkellä kenties ilmastonmuutoksen ja ympäristöongelmien lisäksi meidän yksi suurimmista uhista ihmiskunnalle on se, että me ei ymmärretä toisiamme ja pelätään toisiamme. Matkustaminen on hyvää lääkettä siihen.

Mistä kannattaa aloittaa seikkailut?
”Kannattaa aloittaa mahdollisimman pitkällä reissulla, koska silloin oppii eniten. Toki pitkä reissu vaatii etukäteen enemmän organisointia ja rahan säästämistä. Aloittaa voi vaikka haastavammalla vaelluksella Nepalissa, joka kaipaa matkailijoiden tuomia tuloja maanjäristyksen jälkeen. Jos haluaa vuoristoa ja viidakkoa, hyvä paikka on kaunis ja eksoottinen Equador.”

Yläkuva: Susanna Mikander