Kestävästi partiossa -rahastosta on saanut tukea jo 48 lippukuntaa

Lippukunnat ovat nyt kahden vuoden ajan voineet hakea tukea Kestävästi partiossa -rahastosta ideoihin, joilla on tavoiteltu lippukunnan ilmastojalanjäljen ja ympäristökuormituksen pienentämistä. Lue, miten lippukunnissa on opeteltu maukkaan kasvisruoan valmistusta, kunnostettu varasto, asennettu aurinkopaneeleja, korvattu veneenpohjamaaleja ekologisemmilla vaihtoehdoilla ja parannettu harmaiden vesien hallintaa.

Kestävästi partiossa -rahasto perustettiin vuonna 2022 lippukuntien kestävyystyön tueksi. Lippukunnat ovat voineet lähettää rahastoon omia ehdotuksiaan tuen kohteeksi, ja Suomen Partiolaisten vastuullisuusryhmä on valikoinut ehdotuksista sopivimmat tuen saajiksi.

”Rahasto on mielestäni todella tärkeä ja tarpeellinen, sillä se madaltaa lippukuntien kynnystä tarttua kestävämpiin tekoihin. Rahasto antaa mahdollisuuden toteuttaa sellaisia projekteja, joihin ei lippukunnassa olisi normaalisti varaa. On ollut ilo ylläpitää jotain sellaista, josta on konkreettista apua lippukunnille”, kertoo vastuullisuusryhmän jäsen Jenna Kaarrela.

Rahastolla on rahoitettu tähän mennessä lippukuntien vastuullisuustekoja yhteensä 19 000 eurolla. Rahastoa tukee Suomen Partiolaisten kumppani energiayhtiö Ilmatar. Myös Suomen Partiolaisten hallitus myönsi lisätukea rahastolle 5 000 euroa, kun hyviä hakemuksia tuli lippukunnilta jopa kolminkertainen määrä jaettavissa olevaan summaan nähden.

Lippukunnissa on opeteltu maukkaan kasvisruoan valmistamista

Kasvis- ja vegaaniruokakurssien järjestämiseen on rahastosta myönnetty tähän mennessä tukea viidelle lippukunnalle. Kasvisruoan lisääminen lippukunnassa on tehokas keino pienentää lippukunnan ilmastojalanjälkeä. Yksi kasvisruokaopetusta järjestäneistä lippukunnista on renkolainen Jaakon Samoojat.

”Lippukuntamme vuoden 2023 tavoitteena oli, että leireillä ja retkillä joka toinen lämmin ateria on kasvisruokaa. Tavoitteen ja kasvisruokailun edistämiseksi ylipäätään halusimme tutustuttaa lapsia uusiin makuihin ja aineksiin normaalin partiotoiminnan ohessa, retkillä ja koloilloissa. Lapset tykkäävät kokkaamisesta ja yleensä itse tehty ruoka maistuu hyvältä”, kertoo Jaakon Samoojien Martta Kantele.

Syksyn aikana Samoojat valmisti koloilloissa tofupastaa, linssikeittoa sekä tortillatäytettä jauhismurusta ja pavuista. Sudenpennut pääsivät kokkaamaan trangioilla italianpataa, johon lisättiin kaurapohjaista proteiinia. Lisäksi lippukunnan syysretkellä herkuteltiin vihiksillä eli kasvispiirakoilla ja kokeiltiin ennakkoluulottomasti ravintohiivahiutaleiden käyttöä.

”Emme korostaneet kokeiltavan ruoan olevan kasvisruokaa, vaan ainoastaan normaalia ruokaa, johon ei tällä kertaa tullut lihaa. Tyypillistä ”en mä syö kasvisruokaa” -vastustusta ei kuulunutkaan oikeastaan ollenkaan. Voimme suositella lippukunnille rohkeaa otetta ja yrittämistä lihattoman ruoan kanssa. Ei kannata yrittää suoraan korvata lihaa, vaan tehdä sellaista ruokaa, jota kasvipohjaisista ravinteista saa luontevasti valmistettua”, korostaa Olli Koskela Jaakon Samoojista.

Jaakon Samoojat valmistavat trangiatorttilloja.
Jaakon Samoojien koloillassa valmistuu tortilloita trangialla. Proteiinina toimivat vegejauhis ja ravintohiivahiutale. Kuva: Olli Koskela

Toimiva varasto vähentää turhia hankintoja

Vantaalaisessa Timanttipartiossa oli puhuttu jo pitkään tarpeesta kunnostaa lippukunnan varasto. Lippukunnan varasto oli sotkuinen ja sieltä oli vaikea löytää eri varusteita, sillä mahdollisuudet tavaroiden järjestelyyn olivat tilassa puutteelliset. Varastossa säilytettiin muun muassa lippukunnan telttoja, trangioita, makuupusseja ja -alustoja sekä askartelu- ja rakennustarvikkeita.

Lippukunnan samoajat kuitenkin käärivät hihansa ja kunnostivat varaston toimivaksi.

”On hyvä, jos ei lähdetä ostamaan turhaan tarvikkeita, jotka ovat jo olemassa. Nyt kun varasto on järjestyksessä, niin sillä voidaan säästää lippukunnan varoja ja myös luontoa. Lisäksi toiminta monipuolistuu, kun muistetaan, mitä varusteita ja tarvikkeita on jo käytettävissä”, kertoo lippukunnan samoaja Valtteri Maronen.

Timanttipartion varustevarasto ja partiolaisia.
Varastoon asennettiin hyllyköitä, joihin lippukunnan tarvikkeet voidaan lajitella läpinäkyviin säilytysrasioihin. Varaston kunnostamisesta vastasi Timanttipartion samoajaryhmä. Ryhmä kertoo oppineensa projektissa tilasuunnittelua, tiimityöskentelyä, uusien näkökulmien ottoa ja käsityötaitoja. Kuva: Valtteri Maronen

Partiotoimintaa aurinkoenergialla

Vaasan Partiotytöt haki tukea helpottamaan aurinkopaneelien hankintaa valmistuvalle partiomajalleen. Kestävästi partiossa -rahastosta voi hakea tukea maksimissaan 600 euroa. Tällä ei kateta kokonaan aurinkosähkövoimalan rakentamista, mutta tuki toimii kannustimena energiavalintoja pohdittaessa.

”Aurinkoenergian hyödyntäminen on vastuullista, päästötöntä ja äänetöntä. Partiomajalla tarvitaan sähköä lähinnä valaistukseen ja pari pistorasiaa lataamista varten. Nämä saadaan toteutettua järkevästi aurinkovoimalan avulla”, toteaa Piia Hannuksela Vaasan Partiotytöistä.

Kevään aikana Vaasan Partiotyttöjen majan lisäksi myös kahdessa muussa partiomajassa siirrytään aurinkoenergian käyttöön. Ristiinassa sijaitsee ensimmäinen partiomaja, jonka aurinkoenergiaa on tuettu Kestävästi partiossa -rahaston avulla.

Rakenteilla oleva Vaasan Partiotyttöjen maja.
Vaasan Partiotyttöjen uuden majan rakennustalkoot ovat edistyneet mukavasti. Keväällä päästään asentamaan uuteen majaan aurinkopaneelit. Kuva: Piia Hannuksela

Ekologiset pohjamaalit pienentävät veneilyn ympäristökuormaa

Navigatores-lippukunta haki syksyllä tukea oman koulutusaluksensa s/y Jonien pohjamaalien vaihtamiseen ympäristöystävällisempään vaihtoehtoon.

Veneiden pohjamaalit sisältävät tavanomaisesti meriympäristölle haitallisia aineita, biosidejä, jotka estävät levien ja merenpohjan kasvuston kiinnittymistä veneen pintaan. Näiden aineiden käyttö auttaa pitämään veneen pohjan puhtaana, mutta ne aiheuttavat haittaa meriympäristölle ja sen eliöstölle. Markkinoilta löytyy kuitenkin nykyisin myös ekologisempia vaihtoehtoja.

”Meripartiolippukuntamme päämääränä on kasvattaa ilmastotietoisia, vesistöistä kiinnostuneita nuoria ja aikuisia, ja jokainen ympäristöystävällisempi vene muiden joukossa auttaa Itämerta voimaan paremmin”, kertoo Lotta Pihlajamaa Navigatoresista.

Navigatoresin koulutusaluksen pohjan maalaus on tarkoitus toteuttaa keväällä 2024 ennen veneen vesillelaskua.

”Ensimmäisen maalauskerran jälkeen riittää huolto- tai paikkamaalaus, ja jos maalaus on tehty hyvin, koko kerroksen uusiminen riittää noin kymmenen vuoden päästä.”

Veneen pohjamaali kuivumassa.
Myös meripartiolippukunta Sjöscoutkåren Vikingaflickornan s/y Corail -aluksessa pohjamaali on vaihdettu biosidivapaaseen vaihtoehtoon. Kuvassa lippukunnan partioalus on kuivumassa pohjan maalauksen jälkeen. Kuva: Martina Forsman

Harmaat vedet kuriin partioleireillä

Monet partiokämpät sijaitsevat viemäriverkoston ulkopuolella. Tällöin haasteena on toiminnasta syntyvä harmaavesi, joka tarkoittaa esimerkiksi tiski- ja peseytymisvesiä. Harmaat vedet sisältävät usein eloperäistä jätettä sekä pesuaineita, jotka vesistöön päästessään heikentävät vedenlaatua. Harmaita vesiä voidaan kuitenkin yleensä puhdistaa melko yksinkertaisilla ratkaisuilla, kuten imeytyskentän avulla.

Janakkalan Ilvekset halusi rakentaa Kestävästi partiossa -tuella leiripaikalleen Vohlisaareen suihkut, joiden vesi johdetaan imeytyskenttään.

Ilveksille oman leiripaikan kunnossapito on tärkeää. Lippukunta on majaillut saarellaan jo lähes sadan vuoden ajan ja sinne on ennestään rakennettu talkoovoimin hirsimökki saaren omista puista, sauna ja laavu kierrätyshirsistä sekä neljä itserakennettua jätevesien imeytyskenttää.

”Seuraavaksi suunnitelmissa on alkaa toteuttaa pitkäaikaisempaa seurantaa saaren ympäristön muutoksista. Lippukunnan pitkäaikainen toiminta saaressa tarjoaa siihen hienon tilaisuuden”, kertoo lippukunnanjohtaja Timo Valli.

Viime kesänä lippukunnan leirillä tarkkailtiin saaren vesiekosysteemien toimintaa. Ilvekset mittasi esimerkiksi veden virtausta, pH:ta ja lämpötilan vaihteluita. Lisäksi lippukunnassa suunnitellaan nyt oman lähiluonnon havainnoinnin aktiviteettikansion luomista.

Testivaiheessa oleva leirisuihku.
Testivaiheessa oleva leirisuihku. Suihku on rakennettu käytettyyn IBC-konttiin, ja sen vesi ohjataan imeytyskenttään. Seuraavana kesänä suihkua jatkokehitetään asettamalla sen katoksi toinen IBC-kontti ja siirtämällä suihkut lautarakenteisen vajan sisälle. Kuva: Timo Valli

Hae tukea omalle kestävän kehityksen projektille!

Rahaa ympäristötekoihin on jaossa Kestävästi partiossa -rahastossa seuraavan kerran 1.–31.3.2024. Tukea myönnetään projekteille, jotka ovat vaikuttavia, uudistavia, pitkävaikutteisia ja jotka jäisivät toteutumatta ilman rahoitusta.

Rahastohaussa on jaossa lippukunnille yhteensä 10 000 euroa. Vuonna 2024 rahastohaku on kuitenkin edelliseen vuoteen poiketen auki vain kerran. Apurahaa voivat hakea kaikki lippukunnat sekä myös lippukuntien samoaja- ja vaeltajaryhmät.