Kun koulu loppuu – Nuorten tulevaisuusraportti 2019 -tutkimuksen sivussa toteutettiin Nuorten harrastamisen vahvuustekijät 2019 –tutkimus. Kohderyhmänä olivat lukiolaiset ja ammatilliset opiskelijat valtakunnallisesti. Tutkimuksen tilaajina olivat Suomen Partiolaiset ja Opintokeskus Sivis. Partion nuorisoalan osaamiskeskus ja Opintokeskus Sivis ovat molemmat kehittäneet työkaluja ja malleja järjestökoulutuksessa ja -toiminnassa syntyvän osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Tutkimuksessa selvisi, että harrastuksissa hankittu osaaminen jää yhä monesti pimentoon.
Nuorten harrastamisen vahvuustekijät 2019 -kyselyn tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä lomakkeella helmi-maaliskuussa 2019. Kyselyyn vastasi 553 nuorta, joista 353 oli lukiolaisia ja 200 ammatillisia opiskelijoita. Tutkimuksen toteutti tutkimus- ja neuvonantoyhtiö T-Media Oy.
Kun koulu loppu – Nuorten tulevaisuusraportti 2019 -tutkimuksessa selvisi, että lukion tai valmistumisen jälkeen välivuosi on yhä useammalle nuorelle totta. Naisista jopa 38 % ja miehistä 19 % suunnitteli välivuoden pitämistä. Välivuoden aikana nuori saa järjestöharrastuksesta työelämään valmistavia taitoja.
Vapaa-aikana ja harrastuksissa kertyy paljon erilaista osaamista. Monissa tilanteissa osaamisen sanoittaminen ja kuvaileminen on tarpeen. Esimerkiksi kesätöitä hakiessa on osattava ilmaista oma osaamisensa.
Havainnot KUN KOULU LOPPUU Nuorten harrastuneisuuden vaikutus 2019 –tutkimuksesta:
- Harrastaminen antaa valmiuksia laajentaa perspektiiviä koulun ja perheen ulkopuolelle jo aikaisessa vaiheessa.
- Yläkoululaisten keskuudessa erityisesti järjestö- ja vapaaehtoistyöharrastus tukee hyvin omaa alavalintaa.
- Harrastustaustaiset ammatilliset opiskelijat ovat muita todennäköisemmin jatkamassa opintojaan ammattikorkeakoulussa.
- Nuoret ovat yleisesti sisäistäneet, että omaa osaamista on kehitettävä pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti koko elämän ajan. Harrastustaustaiset nuoret ovat keskimääräistä sitoutuneempia panostamaan jatkuvaan oppimiseen.
- Osaaminen ei ole pelkkiä taitoja, vaan myös oikeanlaista asennetta. Harrastavien nuorten tulevaisuuskäsitykset ovat erityisen positiiviset ja hyvä asenne heijastuu suurena intona päästä mukaan työelämään.
Havainnot partion ja Opintokeskus Siviksen Nuorten harrastamisen vahvuustekijät 2019 –tutkimuksesta:
Harrastus tuottaa työelämävalmiuksia
Nuoret kokevat harrastuksen kerryttävän omaa osaamista erittäin laaja-alaisesti. Tavoitelähtöisesti toimiminen ja oma-aloitteisuuden vahvistaminen nousevat harrastustaustan suurimmiksi vahvuuksiksi. Yhteistyötaidot kuuluvat myös harrastuksesta kumpuaviin valttikortteihin.
Vähiten osaamista harrastukset tuottavat taloustaitoihin.
Harrastusosaaminen jää pimentoon
Enemmistö nuorista kokee harrastustaustansa saavan yleisesti arvostusta osakseen. Harrastuksen anti jää kuitenkin virallisesti tunnistamatta. Tämä heijastuu edelleen siihen, että vain kolmannes nuorista uskoo harrastuksen hyödyttävän esimerkiksi työnhakua.
Toisaalta, harva nuori kaipaa todistusta omasta harrastuksesta. Tämä voi johtua:
1. tottumattomuudesta hyödyntää harrastusta osoituksena omista taidoista
2. puutteellisista taidoista kuvata harrastuksesta hankittua osaamista
3. vaikeudesta osoittaa osaamista oppilaitos- ja työelämäyhteydessä
4. kokemukset harrastuksessa hankitun osaamisen tunnustamisesta oppilaitoksessa tai työelämässä eivät ole olleet myönteisiä.
Vain 25 % vastaajista koki, että heidän harrastus- ja vapaaehtoistoiminnassaan hankkimaansa osaamista on tunnistettu ja tunnustettu oppilaitoksissa riittävästi. Nuoret toivoisivat harrastuspanostusten näkyvän koulussa hyväksilukemisen tai arvosanojen korottamisen muodossa. Tämä tavoite ei nykyisellään juurikaan toteudu.
Järjestö- ja vapaaehtoisharrastuksen parista saa eniten valmiuksia
Harrastuksen merkityksen tunnistavat erityisesti järjestö-, vapaaehtois- ja koulun harrastustoiminnassa mukana olevat nuoret. He myös kokevat saavansa harrastuksestaan eniten arvostusta ja konkreettista tulevaisuuden hyötyä esimerkiksi kesätyön haussa.
Harrastus- ja vapaaehtoistoiminnassa kertyvää osaamista voi näyttää digitaalisten osaamismerkkien ja todistusten avulla. Partion nuorisoalan osaamiskeskuksessa on kehitetty uusi digitaalinen osaamisen arvioinnin ratkaisu nuorten, opettajien, nuorisotyöntekijöiden ja työelämärekrytoinnin käyttöön. Digitaalinen osaamiskiekko näyttää järjestötoiminnassa hankitun osaamisen vastaavuudet tutkintoon johtavissa opinnoissa ja osoittaa suositukset vastaavuuksien opinnollistamiseksi opinto- tai osaamispisteinä. Opintokeskus Sivis on puolestaan myöntänyt jo useamman vuoden ajan todistuksia jäsenjärjestöjensä koulutuksiin osallistujille sellaisista koulutuksista, jotka on suunniteltu ja mitoitettu opintopisteiksi opintokeskuksen ja järjestön yhteistyönä. Opintokeskus Siviksellä on jäseninä 70 valtakunnallista järjestöä, joissa on yhteensä yli miljoona jäsentä.
Nuorten kokemuksia osaamisen hyödyntämisestä opinnoissa
Minkä koet olevan hyödyllisin asia, minkä olet harrastuksissa oppinut varsinaisen lajin/harrastuksen lisäksi?
”Ryhmässä toimiminen ja se, että keskittyminen ja kova työ tuottaa oikeasti hyviä tuloksia ja se siis kannattaa.”
-Nainen 17 v. Lempäälä
”Opiskelen media-alaa, jossa on tullut hyödyksi melkein kaikki harrastuksissa oppimani taidot kuten valokuvaus, videokuvaus, editointi, äänitys, musiikki/ääni tuotanto ja graafinen puoli.”
-Mies yli 19 v. Kerava
”Kuinka minkä tahansa tekeminen tai luominen on aikaa vievä prosessi, mutta usein mieluinen lopputulos ja tekemisen ilo sekä suunnittelu saavat jatkamaan loppuun asti.”
-Nainen alle 17 v. Mäntsälä
”Sen, että luovuttaminen ei ole vaihtoehto, jos on mahdollisuus onnistua.”
-Mies alle 17 v. Mäntsälä
”Olen oppinut oppimisprosessin. Ylipäätään sen hahmottaminen kokonaisuutena, joka vie oikeasti paljon aikaa. Antaa perspektiiviä kaikkeen muuhun oppimiseen, esimerkiksi koulunkäyntiin.”
-Muu sukupuoli alle 17 v. Hämeenlinna
Miten sinun mielestäsi harrastuksessasi hankkimaasi osaamista tulisi tunnistaa ja tunnustaa paremmin (aiemmin hankittua ja opintojen kuluessa hankittavaa osaamista)?
”Kurssien hyväksilukemista. Esimerkiksi yli 10 h treeniä viikossa voisi mennä jo yhdestä lukion liikuntakurssista.”
-Nainen 17 v. Helsinki
”Koulussa pitäisi käydä paljon tarkemmin yksilöittäin hänen taso koulutuksessa. Jouduin itse mainitsemaan monia kertoja osaamisestani ennen kuin se otettiin huomioon.”
-Mies yli 19 v. Kerava
”Lukiossa saada monipuolisemmin lisäkursseja vapaaehtoistoiminnasta ja harrastuksista.”
-Nainen 17 v. Mikkeli
”Kun harrastaa lajia, mistä ei saa mitään hyväksiluetuksi tai pysty näyttämään taitojaan, on hankalaa saada siitä tunnustusta.”
-Nainen 19 v. Mäntsälä
”Siitä voisi saada kurssin. Voisin saada kurssin siitä, jos syvennän oppimistani lukion aikana. Uusien omamuotoisten kurssien luomisen pitäisi olla yleisempää ja helpompaa.”
-Mies alle 17 v. Tuusula
Tutkimustulokset löydät osoitteesta osaamiskeskus.partio.fi/harrastamisenvahvuustekijat/
Partion nuorisoalan osaamiskeskus kehittää työkaluja, malleja ja menetelmiä osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen oppilaitoksissa, työelämässä ja vapaaehtoistoiminnassa. Partion osaamiskeskus on yksi 11:sta Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamista ja vuosina 2018-2019 toimivista nuorisoalan osaamiskeskuksista. Ennen osaamiskeskusta partiossa on tehty töitä harrastus- ja vapaaehtoistoiminnassa hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen parissa vuodesta 2013 lähtien.
Opintokeskus Sivis on valtakunnallinen aikuisoppilaitos, joka toteuttaa, kehittää, ohjaa ja tukee järjestökoulutusta. Sivis järjestää 70 jäsenjärjestönsä kanssa opintojaksoja, vertaisopintoryhmiä ja ammatillista lisäkoulutusta, joihin osallistuu vuosittain noin 119 000 henkilöä. Sivis edistää järjestötoiminnassa ja -koulutuksessa hankitun osaamisen tunnistamista muun muassa digitaalisten osaamismerkkien ja järjestökoulutuksesta myönnettävien todistusten avulla.
Lisätietoa Nuorten harrastamisen vahvuustekijät 2019 -kyselystä antavat:
- Partion nuorisoalan osaamiskeskuksen johtaja Timo Sinivuori (timo.sinivuori@partio.fi) p. 0400 511534.
- Opintokeskus Siviksen koulutuspäällikkö Susanna Plathan (susanna.plathan@ok-sivis.fi) puh. 0400 950180.
