Pinnalla

Koulujen partiokerhot innostavat uusia lapsia mukaan

Partiopiirit ovat aloittaneet partiokerhoja koulujen yhteydessä muun muassa Espoossa ja Mäntsälässä. Kerhot tarjoavat partiota erityistä tukea tarvitseville koululaisille ja tuovat partion tarjolle iltapäivien harrastustoimintaan.

Scoutkompis – partiokaveri

Scoutkompis-kerho kokoontuu kerran kuussa Finnoon koululla Espoossa. Kerhon lisäksi kerholaiset osallistuvat sudenpentu- tai seikkailijakokoukseen läheisessä lippukunnassa kerran kuussa, yhdessä henkilökohtaisen Scoutkompis-johtajan kanssa. Partiokertoja tulee kuukaudessa siis kaksi.

– Olen oppinut käyttämään trangiaa ja tekemään merimiessolmun. Tänään opin lukemaan karttaa ja miten meidän pitää käyttäytyä luonnossa, kertoo 8-vuotias Scoutkompis-kerholainen Sammy Sontag (8).

Scoutkompikset ovat nuoria, jotka saavat hyväksiluettua toiminnan lukio-opintoihinsa.

Kuvassa kaksi partiopoikaa opettelee suunnistamista
Huhtikuussa Espoon partiokerhossa harjoiteltiin jokamiehenoikeuksia ja suunnistuksen perusteita. Kevään kokouksissa ollaan myös käyty läpi jätelajittelun perusteet, tehty aistimatkan ja puhuttu turvallisesta liikkumisesta jäillä

Kokousten vetämisen lisäksi Scoutkompis-kerhoon liittyy hallinnollista työtä erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Finlands Svenska Scouter koordinoi ohjelman partio-osuuden sekä yhteydenpidon lippukuntiin, kouluun ja osittain perheisiin.

-Ensin en halunnut tulla mukaan, mutta äiti kehotti minut kokeilemaan ja päätin sitten, että ok, kokeilen. Nyt on kivaa olla mukana. –Emil Ahtiainen (11)

– Koulussa meidät on otettu vastaan hyvin ja yhteistyö on toiminut ongelmitta. Erityisopettaja on välittänyt eteenpäin tietoa kerhosta, kertoo kerhon vetäjä Sabina Fortelius Finlands Svenska Scouterista. SAMS (Samarbetsförbundet för Funktionshinder) hallinnoi ja tukee Scoutkompiksia ja pitää osittain myös yhteyttä perheisiin.

– Unelmoin vielä sellaisesta mallista, jossa Scoutkompis-parit harrastaisivat tavallisesti lippukunnassa, mutta tähän asti tällainen kerhokompromissi on toiminut aika hyvin, Sabina toteaa.

Seikkailukerhoja kolmosille ja nelosille

Mäntsälässä ja Porvoossa järjestetään avointa kerhotoimintaan 3.-4.-luokkalaisille. Seikkailukerhossa leikitään, pelataan ja tehdään
sovelletusti osia seikkailija-ohjelmasta. Kevään aikana on mm. tutkittu salakirjoituksia ja kokeiltu pariakrobatiaa. Tiedossa on myös retkeilyä ja trangiaan tutustumista.

Markkinoinnissa on pyritty painottamaan kerhosta kertomista huoltajille, joiden lapsilla ei ole vielä muita harrastuksia.

– Koulut ovat kiittäneet tällaisen yhteistyömahdollisuuden tarjoamisesta. Olemme päässeet ohjaamaan seikkailukerhoa markkinoivia puuhatunteja koulupäivien aikana. Koulut ovat myös välittäneet tietoa kerhosta omilla tiedotuskanavillaan, mistä on ollut meille suuri apu, kertoo Uudenmaan Partiopiirin hankekoordinaattori Mira Vuojolainen.

Uudellamaalla kerhoilla on hyvin erilaisia ohjaajia. Kerhoja vetää niin partiolainen, opiskelija kuin piirin palkattu työntekijä.

– Uskon, että partiokerhoissa on potentiaalia myös partion pysyväksi  toimintatavaksi. Meidän kerholaisemme eivät ole automaattisesti lippukunnan jäseniä, mutta partiosta innostuessaan heidät ohjataan mukaan paikallisen lippukunnan toimintaan. Kevään aikana kerholaiset pääsevät tutustumaan paikalliseen lippukuntaan ainakin yhteisen retken merkeissä.  Mielestäni kerhoa voisi ajatella myös iltapäivällä kokoontuvana lippukunnan virallisena ryhmänä, Mira visioi.


100 uutta tapaa on projekti, jonka tavoitteena on löytää uusia tapoja madaltaa partion harrastamisen kynnystä. Toiminta toteutetaan vuoden 2016 Yhteisvastuu-keräyksestä saaduilla varoilla. Lisätietoa: 100uuttatapaa.fi