Kaksi vuotta sitten pakkasin rinkkani ja suuntasin samoajien Explo-tapahtumaan Saloon. Olin lippukunnastani ainoa lähtijä ja muut tutut tapahtumaan tulijat majoittuivat eri koululla. Yksin tapahtumaan lähteminen oli kuitenkin elämäni parhaita päätöksiä.
Sain huomata, etten suinkaan ollut ainoa tapahtumaan yksin saapunut. Levitin sattumalta
makuualustani vierekkäin erään Ainon kanssa. Aloimme jutella ja kokemusrikkaan viikonlopun
aikana ystävystyimme. Ystävyytemme on jatkunut Explon jälkeen, ja nykyään hyppään säännöllisesti bussiin matkustaakseni 400 kilometriä ystäväni luo viikonlopuksi.
Onnistunut kokemus antoi itseluottamusta: minulla voi olla kivaa yksinkin.
Päätös lähteä tapahtumaan ilman tuttua matkaseuraa poiki minulle ystävyyden ja pitkien bussimatkojen lisäksi muun muassa ensirakkauden, monta uutta Instagram-seuraajaa ja ensimmäiset allasbileeni. Ennen kaikkea onnistunut kokemus antoi itseluottamusta: minulla voi olla kivaa yksinkin.
Päätimme Ainon kanssa lähteä verestämään muistoja jälleen tänä vuonna järjestettyyn Exploon. Tältäkin reissulta sain uusia ystäviä, yhden jopa Saksasta saakka. Opin, että Explo yksin oli aivan yhtä kiva kuin Explo kaverin kanssa. Tanssiessani puoli kolmelta aamuyöllä tuntemattomalta huonekaverilta lainatussa paidassa en voinut kuin hymyillä.
Niin paljon olisi jäänyt kokematta, jos en olisi alun perin uskaltanut lähteä ensimmäiseen Explooni tuttujen kaverien puutteessa. Siksi kannustankin myös sinua astumaan rohkeasti tutun kaveripiirisi ulkopuolelle!
Yläkuva: Hanna Kimmonen
