Toiselle vuosituhannelle siirryttäessä internetin ja matkapuhelinten maailma muokkasi myös partiota. Partioaiheiset nettisivut yleistyivät, ja kattojärjestö muutti rakenteitaan modernimpaan suuntaan.
- Evon nuorisoleirikeskus perustettiin vuonna 2009 Matti Vanhasen vierailtua vuoden 2004 Tarus-leirillä. Vanhanen pohti ääneen pysyvän leirialueen perustamista valtion maille nähtyään partiolaisten rakentaman valtavan infrastruktuurin vain viikon leiriä varten.
- Suomen Partiolaiset muutti yhdessä monen muun partioyhteisön kanssa Töölönkadun Partioasemalle vuonna 2007. Tilat remontoitiin varta vasten partiolaisia varten, ja ovat edelleen partiolaisten käytössä. Muuton jälkeen partioaktiivi ja Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa vieraili Suomen Partiolaisten luona uudella Partioasemalla.
- PartioWiki-sivusto avattiin vuonna 2006, ja se kasvoi ensimmäisenä toimintavuotenaan jopa kahdentuhannen artikkelin laajuiseksi. Tällä hetkellä suomenkielinen PartioWiki on noin 4200:lla artikkelillaan suurempi kuin englanninkielinen vastineensa. Myös muut partioaiheiset nettisivut, kuten lippukuntien omat kotisivut, yleistyivät.
- Vuonna 2008 Suomen Partiolaiset otti käyttöön nykyisen jaon viiteen ikäkauteen kolmen sijaan. Vartio-ikäkausi pilkottiin seikkailijoihin, tarpojiin ja samoajiin ja vaeltajien ikäraja nostettiin kahdeksaantoista.
- Kesällä 2004 Suurleiri Taruksen sääolosuhteet osoittautuivat niin haastaviksi, että partiolaiset saivat puolustusvoimilta kuivauskalustoa lainaksi. Lehdissä tapaus paisui, ja pian kirjoiteltiin puolustusvoimien saapuneen auttamaan partiolaisia tulvivalle leirialueelle.
- 2000-luvulla toteutettiin Suomen Partiolaisten suuri piiriuudistus, jossa karsittiin piirien määrää pienemmäksi. Uudistus herätti vastustusta kentällä, ja keskusteluun lainattiin mukaan kunnallispolitiikasta sana ”pakkoliitos”. Ensimmäinen uudistus tapahtui vuonna 2007, kun Järvi-Suomen Partiolaiset syntyi.
Jäsenmäärä
2000-luvulla partion ongelmaksi osoittautui jäsenten pitäminen mukana. Partioon liityttiin edelleen kovalla tahdilla, mutta partiolainen oli mukana toiminnassa keskimäärin vain kolmisen vuotta. Vuonna 2000 partiossa oli noin 86 000 jäsentä. Määrä oli paljon, kun vertaa nykyiseen jäsenmäärään: esimerkiksi vuonna 2018 toiminnassa oli mukana 65 000 jäsentä.
Organisaatio
Pitkään toimimatta olleet Suomen Partiotyttö- ja Suomen Partiopoikajärjestö purettiin vuonna 2005. Suomen Partiolaisten peruskirja ja ikäkausijärjestelmä uudistuivat.
Jäsenlehti
Partiojohtaja siirtyi verkkolehdeksi, kun sen printtiversio lakkautettiin vuonna 2007 varojen säässtämiseksi ja lukijoiden aktivoimiseksi. Lehti lakkautettiin lopullisesti vuonna 2017. Uusi Partiomedia avattiin vuonna 2018.
Suomi
Internet ja matkapuhelimet yleistyivät kovaa vauhtia ja tulivat lähes jokaiseen kotiin. Suomi äänesti ensimmäisen naispresidenttinsä, Tarja Halosen, ja ensimmäisen naispaääministerinsä, Anneli Jäätteenmäen. Markasta siirryttiin euroon vuonna 2002, ja vuonna 2006 Lordi toi Suomelle sen ensimmäisen Euroviisuvoiton.
Lähteet:
Marko Paavilainen, Aina valmiina – Partioliike Suomessa 1910–2010. Julkaisuvuosi 2010. PartioWiki.