Suomen Partiolaiset järjesti 29.9. Hämeenlinnan Hyvin sanottu -festivaaleilla Erätauko-keskustelun otsikolla ”Miten vapaa-ajan yhteisöt voivat vahvistaa nuorten mielenterveystaitoja”.
Keskusteluun osallistuivat MIELI Suomen mielenterveys ry:n Marja Snellman-Aittola, Samha – Substance Abuse and Mental Health Association ry:n Tariq Omar, Suomen Nuorisoseurojen Iija Filén, opettaja, voimistelija ja some-vaikuttaja Henriikka Partanen sekä partiolaiset Henri Backman ja Tilda Stolt. Myös yleisön edustajat erilaisista liikunta- ja harrastustoimijoista osallistuivat aktiivisesti.
Keskustelussa nostettiin monipuolisesti sitä, miten mielekäs vapaa-aika edistää mielenterveyttä. Myös vapaa-ajan yhteisöillä nähtiin merkittävä rooli siinä, millaista keskustelukulttuuria luomme ja millaisia keinoja mielenterveyden tukemiseen ja vahvistamiseen tarjoamme nuorille. Alla kolme nostoa keskustelusta!
Tilaa keskustelulle mielenterveydestä
Keskustelussa nostettiin esille, että vapaa-ajan yhteisöissä ja harrastuksissa nuoret ovat usein vastaanottavaisempia keskustelulle mielenterveydestä ja aiheesta keskustellaan enemmän. On siis nähtävissä, että mielenterveyden haasteisiin liittyvä stigma olisi hälventymässä esimerkiksi lisääntyneen tiedon ja sosiaalisen median keskusteluiden vuoksi. Vapaa-ajan yhteisöissä onkin tärkeää antaa tilaa ja tukea tätä keskustelua.
Aikuisen onkin tärkeää olla läsnä lapselle ja nuorelle, kohdata tämä samalla tasolla sekä olla kiinnostunut ja helposti lähestyttävä. On tärkeää, että rakenteet joustavat ja mukautuvat kohtaamisen mahdollistamiseksi.
Erilaisilla nuorilla on myös erilaiset tarpeet ja erilaisissa kulttuuritaustoista tullessa voi nuorella olla erilainen kokemus ja valmius ottaa esimerkiksi mielenterveysasioita puheeksi, jos näihin liittyy häpeän tunteita. Erilaiset vertaistukiryhmät ovatkin tärkeitä, jotta on tilaa jakaa kokemuksia samanlaisissa tilanteissa elävien nuorten kanssa.
Turvallisia aikuisia tukemaan
Vapaa-ajanyhteisöjen toiminnasta nostettiin muun muassa turvallisten ja luotettavien aikuisten rooli nuorten tukemisessa, ja esimerkki tällaisesta ratkaisusta on partion turva-aikuinen. Ylipäätään tärkeänä nähtiin, että esimerkiksi nuorten vastuun kasvaessa siirtyessä ryhmänjohtajaksi tai valmentajaksi on tärkeää lisätä tämän saamaa tukea. Nuorelle itselleen on tärkeää, että elämässä on luotettavia aikuisia, mutta aikuisen roolilla ei niinkään ole väliä.
Tärkeintä on huomioida jokaisen nuoren yksilöllinen tilanne ja aikuisen aktiivisesti tutustua nuorten maailmaan. Keskustelussa nähtiin, että osa harrastustoimijoista on jo tarttunut toimeen mielenterveyden huomioimiseksi esimerkiksi tarjoamalla erilaisia koulutuksia, kuten nuoren mielen ensiapu. Hyvien käytäntöjen ja työkalujen jakamiselle olisi kuitenkin myös vielä tilaa.
Keskustelijat nostivat myös yhteyden koulun, kodin ja vapaa-ajan harrastusten välillä, jotta nuori on keskiössä. Riittävät keinot tunnistaa ero huonon päivän ja suurempien haasteiden välillä on tärkeää. Lisäksi tunnetaidot ja vuorovaikutus ovat taitoja, joita on tärkeää opetella erilaisissa yhteisöissä.
Tilaa tehdä omaa juttua, kokeilla ja epäonnistua
Keskustelussa nähtiin, että on harrastamisen ei tule olla pelkästään tavoitteellista, ja harrastaminen nuorten omaehtoisissa ryhmissä on yhtä arvokasta. Nuoret haluavat tehdä myös omaa juttua, mikä on tärkeää mahdollistaa.
Myös mokaaminen ja epäonnistuminen voi olla lahja, missä aikuinen voi toimia esimerkkinä: tämä voi olla oman inhimillisyyden esiin tuomista mokaamalla itse ensimmäisenä. Erityisen tärkeää tämä voi olla kilpailupainotteisemmissa harrastuksissa. On tärkeää miettiä, miten kohdataan haasteita ja pettymyksiä; tässä aikuinen voi toimia esimerkkinä näyttämällä mallia armollisuudesta, mikä opettaa nuoria toimimaan armollisesti kavereita kohtaan eri yhteisöissä. Esimerkiksi kilpailuihin voi mennä pitämään hauskaa ja kokeilemaan opittua voiton tavoittelun sijasta, sillä hyvä fiilis kantaa pitkälle.
Epäonnistumiset kasvattavat myös kestävyyttä ja sopeutuvuutta erilaisiin tilanteisiin, mikä on tärkeää jo nuoresta asti. On opettavaista, jos aina ei ole kivaa, jotain menee pieleen tai jokin ei toimi – ongelmien ratkaisu harrastustoiminnassa kasvattaa pärjääviä aikuisia. Kaiken ytimessä ovat yhteisöt ja luottamus. Luottamus on tärkeää niin yhteisön nuorten kesken kuin aikuisen ja nuoren välillä, mikä antaa tilaa kokeilla.
Jokainen nuori, harrastusporukka ja vapaa-ajan yhteisö ovat erilaisia. Nuorilla on erilaisia toiveita, tavoitteita ja tarpeita vapaa-ajan toiminnalle. Siksi yhteisöjen tulee olla moninaisia, jotta jokainen löytää oman paikkansa.
Kiitos kaikille mukana olleille!
