Suomen ympäristökeskus (Syke) ja Suomen Partiolaiset vahvistavat yhteistyössä valtakunnallista kansalaistiedeverkostoa. Tavoitteena on innostaa partiolaisia keräämään havaintoja esimerkiksi veden lämpötilasta, sinilevästä ja rantojen roskista.
Suomen ympäristökeskuksen ja Suomen Partiolaisten yhteistyönä innostetaan partiolaisia mukaan keräämään havaintoja lähiluonnostaan. Havainnointi ja kerättävät havainnot täydentävät viranomaisten keräämää tutkimustietoa, lisäävät ymmärrystä tieteestä ja tiedon käyttömahdollisuuksista. Tavoitteena on myös lisätä partiolaisten ja koko yhteiskunnan tiedemyönteisyyttä. Tampereen yliopiston tutkijat keräävät haastatteluin tietoa partiolaisten ympäristökansalaisuuden kokemuksista.
Kansalaishavaintoja tarvitaan ympäristöä koskevien päätösten tueksi
Syken tutkijat ovat laatineet partiolaisille laajan ohje- ja tehtäväpaketin erilaisten ympäristöhavaintojen tekemiseen. Ympäristöhavaintoja kerätään koko Suomesta kaikenlaisten vesistöjen, meren, järvien, jokien ja lampien, rannoilta. Vesihavaintojen avulla laajennetaan tietoa sinilevätilanteesta, vesien lämpenemisestä, kirkkaudesta ja sameudesta eli näkösyvyydestä. Myös vesistöjen ja rantojen roskaisuudesta kerätään havaintoja.
“Roskahavainnoista luodaan ensimmäinen kansallinen arvio sisävesiemme roskaisuustilanteesta ja täydennetään tietoja Itämeren rannikon roskaantumisesta”, kertoo tutkija Anna-Riina Mustonen Suomen ympäristökeskuksesta.
Suurin osa ympäristön roskasta on muovia. Suuret muoviroskat jauhautuvat luonnossa yhä pienemmiksi hiukkasiksi, lopulta muuttuen niin pieniksi ettei niitä näe paljaalla silmällä.
“Pienikokoisten muovihiukkasten havainnointia testataan nyt Suomessa partiolaisten kanssa. Koostamme tuloksista ensimmäisen arvion muovihiukkasmääristä Suomen rannoilla”, kertoo tutkimusprofessori Maiju Lehtiniemi Suomen ympäristökeskuksesta.
Partiolaisten tekemät kansalaishavainnot tulevat Suomen ympäristökeskuksen tutkimuskäyttöön. Kerättyä aineistoa hyödynnetään valtakunnallisessa sinilevätiedotuksessa ja Itämeren tilan seurannassa ja raportoinnissa. Tulokset jäävät kaikille avoimeen käyttöön Järvi&Meriwikiin.
Syken tutkijat jalkautuvat myös partioleireille tänä kesänä kouluttamaan ja innostamaan leiriläisiä havainnoinnin pariin.
Kansalaishavainnointi antaa partiolaisille mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa
Suomen Partiolaiset ovat mukana kansalaishavainnoinnin kehittämisessä vahvasti. Hanke tukee partiolaisten ympäristökasvatustavoitteita.
”Partion ihanteissa ja kasvatustavoitteissa puhutaan siitä, että luonto on tärkeä ja lasten ja nuorten luontosuhdetta tulee kehittää ja tukea. Nyky-yhteiskunnan lapsille ei automaattisesti kehity vahvaa luontosuhdetta. Partiossa sitä voidaan tukea”, sanoo Nuppu Häyhtiö, Suosirrit ry:n lippukunnanjohtaja.
”On kiinnostavaa nähdä ja havaita muutoksia vesistöissä. Leireillämme on rantaluontoa tutkittu ennenkin. On hieno juttu, että nyt meidän havainnoistamme on oikeasti hyötyä”, Häyhtiö jatkaa.
Partiolaisille koostettu ohjelmapaketti sisältää havainnointiohjeiden lisäksi myös vesihavaintoihin ja roskaisuuteen liittyviä leikkejä ja pelejä. Ohjelmaa voi toteuttaa kokonaisuutena leirillä tai retkellä tai siitä voi poimia pienempiä kokonaisuuksia partiokokoontumisissa tehtäväksi.
Kansalaishavainnointi on osa Suomen Partiolaisten Sanoista tekoihin -ohjelmapainotusta. Tänä vuonna ohjelmassa kannustetaan partiolaisia tekoihin paremman maailman puolesta kestävän kehityksen ohjelman Agenda 2030 -tavoitteiden mukaisesti.
Haastattelututkimuksella tietoa ympäristökansalaisuuden kokemuksista
Tampereen yliopiston tutkijat selvittävät partiolaisten ympäristökansalaisuuden kehittymistä ja kansalaishavainnoinnin vaikutusta siihen.
“Ympäristökasvatuksen näkökulmasta osallisuuden kokemuksia pidetään tärkeinä edellytyksinä sille, että lapsista ja nuorista kasvaa aktiivisia ympäristökansalaisia. Hankkeessa tutkimme partiojohtajien ja nuorten partiolaisten käsityksiä heidän mahdollisuuksistaan vaikuttaa vesien tilaan sekä kansalaishavainnoinnin roolia siinä”, kertoo yliopistonlehtori Essi Aarnio-Linnanvuori Tampereen yliopistosta.
“Ympäristökriisien aikakaudella on tärkeää ja reilua, että lapset ja nuoret kokevat voivansa vaikuttaa ympäristön tilaan ja heidän omaan tulevaisuuteensa. Kansalaishavainnointiin osallistuminen on mahdollinen tapa tukea tätä.”
Mitä on kansalaishavainnointi?
- Kansalaishavainnoinnissa yhdistyy tutkiminen, yhteiskunnallinen aktiivisuus ja vaikuttaminen
- Kansalaishavainnointia tehdään havaitsijan tai ryhmän omasta aloitteesta ja vapaaehtoisesti
- Kansalaishavainnoilla tarkoitetaan ympäristöstä tehtyjä havaintoja, jotka on toimitettu yhteiseen käyttöön.
Tutustu kansalaishavainnoinnin ohjelmapakettiin partio-ohjelma.fi:ssä
SPARKA-hankkeessa luodaan valtakunnallinen Suomen partiolaisista koostuva kansalaistiedeverkosto. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
Lisätietoa
Maiju Lehtiniemi, tutkimusprofessori, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 356
Anna-Riina Mustonen, tutkija, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 252 137 etunimi.sukunimi@syke.fi
Essi Aarnio-Linnanvuori, yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto, puh. +358 50 346 1567, etunimi.sukunimi@tuni.fi
Jenni Viitanen, partiokasvatuksen asiantuntija, Suomen Partiolaiset, p. 044 504 4575, jenni.viitanen@partio.fi
