Lpk:n johtaminen

Lippukunnanjohtajan rooli johtokolmikossa

Lippukunnanjohtajan tärkein tehtävä on pitää lippukunnan pyörät pyörimässä, niin, että koko jengi voi keskittyä olennaiseen. Ja se olennainen, sehän on ikäkausiryhmissä tapahtuva partiokasvatus! Jotta tyypit voivat tehdä hommansa rauhassa ilman säätöä ja ärsyttävää seivaamista, pitää organisaation hommien kulkea kuin juna.

Lippukunnanjohtaja on onnistunut tehtävässään, kun:

Lippukunnan johtajiston on helppo keskittyä olennaiseen ja pestinsä sisältöön, kun hallinto pyörii vaivattomasti, rahahanat pulppuavat, tekijöille on hommia, hommille on tekijöitä, uusia jäseniä tulee kaikkiin ikäkausiin, viestintä rullaa ja koko johtajisto tietää, missä mennään.

Lippukunnan hallinnollinen johtaminen

Kuulostaa ehkä tylsältä, mutta sitä se ei totisesti ole! Sujuva hallitustyöskentely tekee lippukunnan toiminnasta vaivatonta. Hallitukseen kuuluu yleensä lippukunnanjohtajan apulainen, sihteeri, pestijohtaja, ohjelmajohtaja ja taloudenhoitaja. Hallitus on sopivan kokoinen ryhmä johtamaan toimintaa yleisemmällä tasolla. He valmistelevat yhdessä käsiteltävät asiat, miettivät lippukunnan tulevaisuutta pidemmälläkin tähtäimellä ja huolehtivat siitä, että lippukunta toimii kokonaisuutena hyvin. Kun paperit on kunnossa, ei kulu aikaa säätämiseen. Siksi pöytäkirjat, budjetit, PRH ja järjellinen kansiorakenne atk:ssa ovat koko lippukunnan kallita aarteita.

Lippukunnanjohtaja

  • johtaa lippukunnan toiminnan kokonaisuutta
  • toimii yleensä hallituksen puheenjohtajana ja kutsuu koolle ja johtaa asioiden käsittelyä kokouksissa hyvän hallintotavan mukaisesti
  • varmistaa sujuvan hallitus- ja johtajistotyöskentelyn
  • edustaa lippukuntaa virallisissa tapahtumissa, toimii lippukunnan edustajana ja nimenkirjoittajana ja lausuu tarvittaessa lippukunnan virallisen kannan
  • delegoi isompien tapahtumien ja leirien järjestämiseen liittyvät tehtävät
  • huolehtii tehtävien jakamisesta lippukunnanjohtajan apulaisen sekä sihteerin kanssa

Lippukunnan viestinnän johtaminen

Isossa lippukunnassa lippukunnanjohtajan kannattaa delegoida tämä ehkä jollekin muulle. Esimerkiksi lpkja tai nimenomaan viestintävastaavaksi nimetty henkilö voi vastata lippukunnan viestintäkanavien olemassaolosta ja siitä, että asioista kerrotaan ajallaan. Viestinnän sisällön, eli käytännössä tekstit pitää kuitenkin tuottaa aina sen henkilön, joka asiasta vastaa tai siitä parhaiten tietää. Siitä ei tule mitään, jos yksi ihminen alkaa arvailemaan kaikkea. Kun lippukunnan toiminnasta kerrotaan avoimesti ja raikkaasti sekä johtajiston kesken, vanhemmille, sidosryhmille, alueen asukkaille ja muille kohderyhmille varmistetaan, että partio näyttäytyy luotettavana hyvien tyyppien klubina, jossa kuka tahansa haluaisi olla mukana, ja tuntee olevansa osana porukkaa.

Lippukunnanjohtaja huolehtii siitä, että lippukunnan viestintä on toimivaa ja tarkoituksenmukaista kaikille tärkeimmille kohderyhmille (hallitus, johtajisto, vanhemmat, sidosryhmät, potentiaaliset jäsenet), ja kaikki ovat tietoisia niistä tapahtumista, jotka heitä koskevat

Lippukunnan yhteistyötahojen kanssa toimiminen

Lippukunnalla on monenlaisia yhteistyötahoja. Monilla on taustayhteisö, useimmiten seurakunta, osalla lisäksi kannatusyhdistys, kaupunki tai kunta, ehkäpä paikallisia muita järjestöjä, kuten Lionsit, VPK tai asukasyhdistys, jonka kanssa tehdään yhteistyötä. Näihin tahoihin, eli suomeksi sanottuna tyyppeihin on luonnollisesti pidettävä yhteyttä! On hyvä tavata säännöllisesti muun muassa kirkkoherraa ja seppoa, kertoa lippukunnan kuulumisia ja suunnitelmista, ja miettiä tulevia yhteistyömuotoja. Mitä voisimme tehdä yhdessä? Mistä toiminnasta olisi hyötyä molemmille?

Lippukunnanjohtaja

  • pitää yhteyttä lippukunnan sidosryhmiin, kuten esimerkiksi seurakuntaan, piiriin, kaupunkiin/kuntaan, vanhempain- tai kannatusyhdistykseen tai muuhun taustayhteisöön ja muihin alueella toimiviin järjestöihin
  • pitää lippukunnan johtajiston tietoisena sidosryhmien tärkeistä tapahtumista ja muista lippukuntaa koskettavista toiminnoista

Lippukunnan toiminnan kehittäminen

Kehitys kehittyy ja niin muuttuu lippukuntakin. Toivottavasti parempaan! On tärkeää pysähtyä joskus katsomaan kauempaa. Miten meidän lippukunnalla oikeasti menee? Mitä juttua viilaamalla meillä olisi vieläkin kivempaa ja vaivattomampaa? Teemmekö oikeita asioita? Panostammeko siihen, mikä on oikeasti tärkeää? Onko kaikilla hyvä toimia? Saammeko hyvistä mahdollisuuksista kaiken ilon irti? Ovatko kokoukset tehokkaita? Tietävätkö kaikki missä mennään? Mitä teemme ensi vuonna ja miksi? Mistä saamme siihen rahaa?

Lippukunnanjohtajalla, hallituksella ja toivottavasti koko johtajistolla on yhteinen näkemys siitä, minkälainen lippukunta halutaan olla, mihin suuntaan aiotaan kehittyä, ja mitä tämä ihan käytännön tasolla tarkoittaa.

Lippukunnanjohtaja

  • johtaa lippukunnan toiminnan suunnittelua ja –arviointia
  • kehittää lippukunnan toimintatapoja yhdessä hallituksen ja johtajiston sekä alueen lippukuntavalmentajan kanssa
  • ylläpitää visiota siitä, minkälainen lippukunta voi parhaimmillaan olla ja innostaa muita toiminnan ja itsensä kehittämiseen

Toiminnan turvallisuus

Tärkeää! Hirmu tärkeää on se, että toiminta on tarpeeksi jännää ja silti turvallista. Tämä vaatii sitä, että turvallisuudesta puhutaan säännöllisesti, ja sitä nostetaan esille. Kuten elämässä, myös partiossa osuu joskus kura tuulettimeen. Jotain sattuu, joku tarvitsee apua. Silloin toimimme vastuullisesti. Lippukunnanjohtajan kannattaa aina olla yhteydessä piiritoimistolle silloin, kun tilanne on edes potentiaalisesti itseä isompi. Olennaista on varautua ja tarttua toimeen. Ettei yksikään onnettomuus tapahtuisi siksi, ettei jaksettu miettiä loppuun asti, eikä yksikään lapsi jäisi ilman apua siksi, että hässäkän keskellä ei jaksettu puuttua, kun piti saunaankin lisätä puita.Lippukunnanjohtaja tuntee partion turvallisuusohjeen sekä Turvallisesti yhdessä -kokonaisuuden, joka koostuu kaikille johtajaikäisille pakollisesti verkkokurssista, lippukuntaohjeesta ja jokaisen johtajan kanssa läpikäytävästä toimintaohjeesta.

Lippukunnanjohtaja

  • on mukana ratkomassa lippukunnan ongelmatilanteita. Vaikeisiin tilanteisiin saa aina apua lippukuntavalmentajalta ja piirin toimistolta.
  • tuntee piirinsä kriisiviestintäohjeen ja toimii sen mukaisesti
  • tuntee Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ty:n turvallisuusohjeet ja vastaa siitä, että niitä noudatetaan lippukunnan toiminnassa. Lippukunnanjohtaja vastaa myös siitä, että lippukunnan hallitus on hyväksynyt Turvallisesti yhdessä –ohjeen osaksi oman toimintansa ohjeistusta.
  • huolehtii siitä, että lippukuntaan on nimetty turva-aikuinen. Ellei lippukunnan hallitus erikseen nimeä lippukunnastaan turva-aikuista, kuuluvat turva-aikuisen tehtävät lippukunnan hallituksen puheenjohtajalle, joka useimmiten on lippukunnanjohtaja.
  • tietää, kenelle piirissä soittaa, kun ikävä tilanne iskee

Pestissä kehittyminen

On niitä hetkiä, kun lippukunnanjohtaja on kovin kiireinen. Ja niitä, kun hän on kovin yksin. Silti lippukunnanjohtajalla on oikeus (ja melkein velvollisuus) kehittää myös itseään! Aika monta ihmistä on tässä järjestöhimmelissä vapaaehtoisena tai töissä juuri lippukunnanjohtajaa varten. Kannattaa käyttää hyväksi lippukunnanjohtajien alueelliset tapaamiset ja lippukuntavalmentajat työkaluineen ja keskusteluineen. Lippukunnanjohtajan kannattaa myös rekrytoida itselleen mentori. Mentori on henkilö, joka voi olla esimerkiksi joku aiemmista lippukunnanjohtajista, tai kuka vaan, joka tuntuu siltä, että hänellä voisi olla ajatuksia itseä askarruttaviin kysymyksiin. Mentorin kanssa sovitaan siitä, miten usein nähdään tai miten pidetään yhteyttä, ja hänen kanssaan voi pohtia just niitä asioita, jotka pohdituttavat.

Lippukunnanjohtaja

  • käy keskusteluja alueen lippukuntavalmentajan kanssa siitä, miten lippukunnan vapaaehtoiset voisivat yhä paremmin
  • osallistuu lippukunnanjohtajien tapaamisiin, jotka alueellinen lippukuntavalmentaja kutsuu koolle ja lippukunnanjohtajalle suunnattuihin koulutuksiin
  • osallistuu aktiivisesti koulutuksiin ja muihin pestiään tukeviin tapahtumiin