Lataa palvelukortti tästä
Mitä teitte?
Pidimme partioiltoja turvapaikanhakijoille kerran kuussa vastaanottokeskuksen lähellä olevalla luontokoululla ja sen lähiympäristössä. Kokoonnuimme arki-iltaisin. Teimme muun muassa tikkupullia nuotiolla, kävimme luontopolulla retkellä sekä tutustumassa Valve-kulttuuritaloon keskustassa, askartelimme heijastimia ja tuikkulyhtyjä ja kannoimme puita talkootyönä kiitokseksi Oulun kaupungille luontokoulun lainasta. Mukana oli muutama vaeltaja tai aikuinen järjestävästä lippukunnasta. Projekti järjestettiin yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaalla toimineen, ESIKOTO – Esikotouttamisen kehittämishankkeen kanssa. Lippukunta sai projektia varten myös koulutuksellista tukea.
Kenelle toimintaa järjestitte?
Järjestimme partioiltoja vastaanottokeskuksen asukkaille. Keväällä toiminta oli avointa sekä miehille että naisille. Vastaanottokeskuksen henkilökunta kuitenkin toivoi, että ohjelma kohdennettaisiin vain naisille, jotta he todennäköisemmin osallistuisivat. Syksyllä pidimme partiota vain naisille, ja noin kahdeksan naisen porukka osallistui partioon joka kuukausi. Kohderyhmänä oli samoaja- ja vaeltajaikäiset, mutta mukana oli silloin tällöin myös lapsia ja vaeltajia vanhempia henkilöitä.
Miksi päädyitte järjestämään toimintaa turvapaikanhakijoille?
Partiotoiminnan kautta turvapaikanhakijat saivat tekemistä arki-iltoihin, pääsivät tutustumaan vastaanottokeskuksen lähiluontoon ja saivat luontokoulusta rauhallisen tilan, jossa viettää aikaa. Toimintaan osallistuneet oululaiset partiolaiset ja turvapaikanhakijat tutustuivat toisiinsa. Turvapaikkapartio tarjosi uuden tavan tehdä partiota johtajaikäisenä. Saadun kokemuksen pohjalta on helpompi miettiä, miten turvapaikanhakijat tai maahanmuuttajat voitaisiin saada jatkossa myös lippukunnan viikkotoimintaan.
Millaisia vinkkejä antaisitte muille tekijöille?
Projekti oli onnistunut tapa jakaa partion sisäistä yhteenkuuluvuudentunnetta laajemmalle paikallisyhteisössä. Ehkä vastaanottokeskusyhteistyö tai maahanmuutajatoiminta voisi olla osallistava ja sitouttava harrastamisen muoto niille samoaja-, vaeltaja- tai aikuisikäisille, jotka eivät ole kiinnostuneita viikkotoiminnan johtamispesteistä ja jotka helposti lopettavat partion.
