Näkökulmat

Kolumni: Ilmastoahdistusta ja ekologisia valintoja

Viime vuosien aikana olen törmännyt useaan otteeseen termiin ”ilmastoahdistus”. Mitä oikeastaan on ilmastoahdistus ja kuka siitä kärsii? Kärsinkö minä ilmastoahdistuksesta? 

Media lisää meissä monissa ilmastoahdistusta, sillä ilmastonmuutos on kestoaihe mediassa ympäri maailman. Meille kerrotaan muun muassa siitä kuinka yksityisautoilu, kierrätyksen laiminlyönti ja pikamuoti edistävät ilmastonmuutosta. Ihmiset luovat omilla teoillaan ja kulutustottumuksillaan ympäristölle harmia. Osa ihmisistä pyrkii taistelemaan puhtaamman ympäristön puolesta, samalla kun toiset tuhoavat sitä. On surullista seurata ympäristön pahentuvaa tilannetta sekä sitä, miten välinpitämätön ihmislaji voikaan joskus olla. 

Ilmastoahdistusta pohtiessa ja googlettaessa huomaan aiheen koskevan juuri nuorta sukupolvea, johon myös itse kuulun. Ilmastoahdistuksen oireiksi luetellaan esimerkiksi ahdistuneisuuden tunne sekä huoli tulevasta. Oireiden hallintaa pyritään helpottamaan erilaisilla ympäristöteoilla.  

Voin myöntää myös itse, että koen jonkinlaista ilmastoahdistusta. Ilmaston tulevaisuus mietityttää aika ajoin, varsinkin silloin, kun pitää tehdä erilaisia ekologisuusratkaisuja. Tunnen pienen piston sydämessäni silloin, kun kiireessä jätteiden lajittelu kotiroskiksessa ei mennyt ihan nappiin tai kun kaupan kassalla huomaan unohtaneeni ne kaikki monet kestokassit kotiin ja päädyn ostamaan muovikassin. Ehkä kuitenkin tasapainotan ekologisuuttani sähköisillä kassakuiteilla sekä kirppariostoksilla? 

Toivon myös salaa, että maailmalla vallitseva koronatilanne elvyttää ilmastoa edes hetkellisesti ja saa ihmiset vihdoin tajuamaan sen, että ympäristöllä on oikeasti väliä. Vain yhdessä tekemällä voimme saada aikaan muutoksen.