Vuosi sitten kevättalvella alkoi erikoiset ajat. Monen arki on muuttunut. On etäilyä ja epävarmuutta. Koronatilanne on herättänyt meissä monenlaisia tunteita, esimerkiksi ärtymystä rajoituksia tai niitä noudattamattomia
henkilöitä kohtaan, huolta ja toivottomuuttakin.
Poikkeuksellisina aikoina myös oma jaksaminen voi olla poikkeuksellisen tiukoilla. Hyvinvoinnin kulmakivet ovat kuitenkin erikoisina aikoina samoja kuin yleensäkin. On tärkeää pitää kiinni ihmissuhteista sekä arkirutiineista, riittävästä unesta, syömisestä ja liikkumisesta.
Kaikkia peruuntuneita suunnitelmia ja kiellettyjä asioita saa, ja kannattaakin surra, jos surettaa. Samalla on kuitenkin hyvä kiinnittää huomiota myös siihen, mitä kaikkea saa ja voi tehdä. Esimerkiksi luonnossa liikkuminen ja retkeily on edelleen varsin suotavaa. Luonnossa oleilulla tiedetään olevan paljon erilaisia hyvinvointivaikutuksia
myös mielenterveyden kannalta.
Itsemyötätunto on erityisen tärkeä taito, jota on hyvä opetella nytkin. Poikkeusaikojen uuvuttamana on hyvä todeta itselleen, että tilanne on nyt tämä ja suhtautua väsymykseensä lempeydellä. Itsensä sättiminen ja ankaruus eivät auta. Jos jaksamista riittää, voi omaa hyvinvointiaan tukea myös toisten auttamisella. Niin kuin moni tietääkin,
vapaaehtoistyöstä tulee yleensä itsellekin hyvä mieli. Samoin uusien asioiden ja taitojen opettelu tukee mielenterveyttä ja jaksamista.
Uutisten seuraaminen voi tuntua tärkeältä ja kiinnostavalta. Kannattaa kuitenkin tunnustella, miten uutiset vaikuttavat itseen. Jos oma huoli ja ahdistus kasvavat, kannattaa rajata uutisten seuraamista. Esimerkiksi päivittäisiä tartuntalukuja ei ole tarpeen seurata. Myös murehtimista voi rajata ottamalla käyttöön huolihetken. Voit päättää, milloin on sinun päivittäinen huolihetkesi ja muina aikoina laittaa murheet muistiin huolihetkiä varten.
Kirjoittaja on psykologi ja Hämeen Partiopiirin
kriisiryhmän jäsen
(kuva: Eeva Romi)
