Ugandassa partiossa opetellaan toimimaan hyväksi omalle yhteisölle ja pesemään käsiä. Yhdysvalloissa partiomerkkien suorittaminen voi avata ovet yliopistoon. Partiota harrastetaan eri tavoilla eri maissa, ja joskus herää kysymys, miten kyseessä voi edes olla sama harrastus.
– Kulttuurissamme tyttöjä pidetään heikompana sukupuolena. Koska sellainen kasvatus alkaa jo kotoa, lapset liittyvät partioon sen ajatusmaailman kanssa. Ajan kanssa he kuitenkin oppivat arvostamaan sukupuolten tasavertaista kohtelua.
Puhuja on Cleopatra John Ugandan partiojärjestöstä. Hän liittyi partioon sudenpentuna vuonna 1993 ja tekee nykyään töitä partion kansainvälisten yhteyksien parissa. Hänen mukaansa kulttuurierot muihin maihin voivat välillä olla suuria ja tuntua mahdottomilta, mutta yhteinen harrastus mahdollistaa silti yhteistyön.
Partio voi olla hyvin erilainen harrastus riippuen siitä, missä sitä harrastetaan. Joissain maissa, kuten Ugandassa, partio on osa koulua, kun taas Suomessa se on erillinen harrastus. Ugandassa partiolaiset opettelevat erilaisia elämäntaitoja ja miten he voivat parhaiten toimia oman yhteisönsä hyväksi. Perinteisten solmujen opettelun lisäksi saatetaan myös muun muassa opetella käsienpesua vessassa käynnin jälkeen.
Maailmassa on myös muutamia maita, joissa partiota ei ole mahdollista harrastaa lainkaan. Tällaisia ovat muun muassa Pohjois-Korea, Kiina ja Kuuba. Suurin osa maista on kommunistisia.
Partio ei ole kaikissa maissa välttynyt myöskään skandaaleilta. Muun muassa Irlannin partiotoimintaa on ravistellut laaja hyväksikäyttökohu. Skandaalin takia Irlannin partiojärjestön rahoitus oli jäädytettynä jonkin aikaa viime vuonna. Järjestö saa ainakin osan rahoituksestaan Irlannin valtiolta.
Vapaaehtoisten puute on yleinen ongelma
Vastaavanlaisten skandaalien takia voi välillä tulla ajatelleeksi, kuinka yhteistyö partiojärjestöjen kanssa todella onnistuu. Suomen Partiolaisten hallituksen jäsen ja Partiotyttöjen maailmanliitto WAGGGSin kansainvälinen valtuutettu Inari ”Tiitu” Timonen-Nissi ei kuitenkaan pidä yhteistyötä ongelmallisena.
– Monesti tällaiset skandaalit näkyvät järjestöissä enemmän johdon tasolla kuin lippukuntien arkitoiminnassa. Näissä tilanteissa järjestöillä on tilaisuus tarkastella omaa toimintaansa ja miettiä, miten voimme itse tarjota kaikille jäsenille turvallisen toimintaympäristön, hän pohtii.
– Partiossa tehdään kansainvälisestikin paljon häirinnän lopettamiseksi. Esimerkiksi Suomen Partiolaiset vaatii, että johtajilla ja aikuisilla on käytynä Turvallisesti yhdessä -verkkokoulutus. Partioliikkeen maailmanjärjestö WOSM taas vaatii Safe from Harm -ohjelman suorittamista ennen suuriin tapahtumiin, esimerkiksi maailmanjamboreelle, osallistumista. Koulutusten avulla pyritään selittämään ihmisille, mikä muuttuvassa maailmassa on soveliasta ja mikä ei.
Iso-Britanniassa partiojärjestöillä on myös toisenlaisia ongelmia. Englannin partiojärjestöön haluavat lapset joutuvat pahimmillaan odottamaan kuukausia ennen
liittymistään, sillä järjestöllä ei ole tarpeeksi vapaaehtoisia. Timonen-Nissin mielessä ilmiö ei kuitenkaan ole vain paikallinen.
– Jokaista partiomaata tuntuu yhdistävän tällainen ongelma. Lapsia on liikaa verrattuna vapaaehtoisten määrään. Kansainvälisessä toiminnassa puhumme tälläkin hetkellä siitä, miten aikuisia saataisiin mukaan enemmän. Välillä tuntuu unohtuvan, että partiolla on tarjota aikuisille aivan uskomattomia mahdollisuuksia.
Tyttöjen pääsy poikajärjestöön avaa ovet yliopistostipendeihin
Suomen näkökulmasta partion harrastaminen joissain maissa voi tuntua vieraalta. Esimerkiksi Yhdysvaltojen partion tunnuspiirteitä on ollut tapa erotella tytöt ja pojat kahdeksi eri järjestöksi. Vuodesta 2019 partiopoikajärjestö on kuitenkin hyväksynyt järjestöönsä myös tyttöjä, mikä on herättänyt paljon kysymyksiä esimerkiksi siitä, miten tyttöjen järjestölle riittää jäseniä tulevaisuudessa.
Yhdysvaltalainen Emily Wunnenberg on kuitenkin innoissaan muutoksesta. Hän on harrastanut partiota nyt 18 vuotta ja on tehnyt töitä myös kansainvälisen partion parissa.
– Liittyessään partiopoikajärjestöön tytöt saavat enemmän mahdollisuuksia kuin ennen. Jos he esimerkiksi suorittavat Eagle-merkin, heillä on mahdollisuus saada stipendi yliopistoon, sillä merkin avulla he todistavat muun muassa olevansa ahkeria, hallitsevansa ajankäytön ja tekevänsä paljon vapaaehtoistyötä. Merkin suorittamiseen heillä ei ole ollut ennen mahdollisuutta, Wunnenberg selittää.
– Totta kai on myös niitä, jotka ovat ajatusta vastaan, sillä heidän mielestään yhdistymisen jälkeen pojille ei jää tilaa olla ”vain poikia”. Suuri osa ihmisistä on kuitenkin yhdistymisen puolella. Minusta on hienoa, että tällä saadaan tyttöjen ja poikien asema partiossa tasa-arvoisemmaksi.
Maailmassa on yli 50 miljoonaa partiolaista ja tämä joukko on todella moninainen. – Reetta Grönlund
Wunnenberg on sitä mieltä, että erilaisilla partiojärjestöillä on loistava mahdollisuus oppia toisiltaan.
– Yhdysvaltojen partiojärjestöjen yhdistyminen osoittaa, että vaikka olemme viimeisten joukossa yhdistämässä tyttöjä ja poikia samaan järjestöön, voimme silti muuttua.
Moninaisuus on vahvuus
WOSMin kansainvälinen valtuutettu Reetta Grönlund muistuttaa, että vaikka partiolaisten erottelu sukupuolen mukaan voi tuntua suomalaisesta näkökulmasta omituiselta, on Suomen kaltainen malli harvinainen. Pojille ja tytöille on yksi järjestö, Suomen Partiolaiset, joka kuuluu sekä WOSMiin että WAGGGSiin.
Joissain maissa partiolaisilla on omat järjestöt myös uskontokuntien mukaan. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Saksa ja Ranska.
– Maiden partiojärjestöt tekevät yhteistyötä esimerkiksi konferensseissa, joissa he muodostavat maataan edustavan delegaation. Sisäinen yhteistyö taas riippuu maasta, jossa ollaan. Esimerkiksi Tanskan monet partiojärjestöt tekevät aika paljon yhteistyötä keskenään, Grönlund selittää.
Suurin osa maailman partiolaisista on muslimeja. Vaikka ainakin partiolupaus ja partioihanteet ovat saaneet aikanaan vaikutteita kristinuskosta, se ei kuitenkaan hankaloita partion harrastamista muiden uskontokuntien jäsenille.
– Maat ja lippukunnat muokkaavat partio-ohjelman juuri heille sopivaksi. Ohjelma itsessään on erilaista joka maassa, vaikkakin toki perusperiaatteet ovat samat. Maailmassa on yli 50 miljoonaa partiolaista ja tämä joukko on todella moninainen. Moninaisuus on ehdottomasti partioliikkeen rikkaus ja vahvuus, Grönlund toteaa.
Toimittajan kommentti
Vaikka jotkut erot harrastuksessamme saattavat vaikuttaa suurilta, kaikki partiolaiset noudattavat silti samoja periaatteita.
Meillä on monia yhteisiä tapoja: jokainen partiolainen tunnistaa heraldisen liljan, joka koristaa esimerkiksi WOSMin logoa. Tervehdimme toisiamme vasemmalla kädellä, koska se on lähempänä sydäntä. Partion aloittavia lapsia kutsutaan usein jollain suloisella nimellä, kuten Suomessa sudenpennuiksi.
Erilaisuus on usein vahvuus, ja kun partiota tarkkaillaan kansainvälisestä näkökulmasta, täytyy muistaa, että se mukautuu aina sen maan kulttuuriin, jossa sitä harrastetaan. Esimerkiksi Ugandassa tyttöjä on ollut vähemmän partiossa, koska sitä tehdään koulun ohella. Jos tytöt eivät lähtökohtaisesti pääse kouluun yhtä usein kuin pojat, siitä seuraa, että heitä on partiossakin vähemmän. Tämä ei tarkoita, etteikö mahdollisiin ongelmiin tulisi puuttua, kun niitä ilmenee. Mutta ongelmat tulee ymmärtää niitä ympäröivän kulttuurin kautta.
Partiota ei voi harrastaa täysin identtisesti joka maassa, kuten vaikka jalkapalloa, koska säännöt muuttuvat maiden rajoja ylitettäessä. Kenties juuri siksi partio on niin pitkäikäinen harrastus, koska se mukautuu ympäröiväänsä kulttuuriin ja aikaan. Kuten Cleopatra Johnkin sanoo, partio räätälöi tarjottavansa kunkin maan tarpeisiin.
