Näkökulmat

Pääkirjoitus: Partiota uusilla tavoilla paremman maailman puolesta

Kun suunnittelimme tätä lehteä helmikuussa, meillä ei ollut aavistustakaan, millainen tästä keväästä tulisi. Emme osanneet arvata, että Suomi eläisi pian poikkeustilanteessa, ja kasvokkainen partiotoiminta jäisi hetkeksi tauolle. 

Partiolaiset eivät kuitenkaan jääneet toimettomiksi, vaan maassamme on tänä keväänä luovasti lähdetty järjestämään täysin uudenlaista partiotoimintaa. Partioaiheinen alias, omatoimiset suunnistusrastit lähimetsässä ja Minecraftin pelaaminen ovat vain muutamia esimerkkejä partiotoiminnasta, jota on kevään mittaan toteutettu ilman lähikontakteja. 

Jokainen lippukunnassa toimiva johtaja, joka on lennosta lähtenyt muuttamaan suunnitelmia ja toteuttanut partiotoimintaa uudella tavalla, ansaitsee aplodit. Yhden heistä, Mea Tuomisen, olemme nostaneet Partioarjen sankari palstalle. Kuitenkin kuka tahansa partiolainen, joka on selvinnyt tästä keväästä kunnialla, voisi yhtä hyvin olla tuolla palstalla.  

Vaikka meidät on tänä keväänä pakotettu vaihtoehtoisiin ratkaisuihin toiminnan toteuttamiseksi, voisimmeko poikkeustilan jälkeenkin jatkaa luovuutta ja keksiä uudenlaisia tapoja toteuttaa partiota? Maailmassa on nimittäin vielä ongelmia, joita ei ole ratkaistu. Yksi näistä on ilmastonmuutos.  

Voisimmeko jatkuvasti kehittää vaihtoehtoisia tapoja järjestää toimintaa niin, ettei ympäristö kuormitu? Jos me partiolaiset pystymme vetämään kokonaisen partiokevään ilman lähikontakteja, niin kyllä me pystymme myös tekemään pieniä valintoja ilmastonmuutoksen hidastamiseksi.  

Muutos lähtee liikkeelle yksittäisistä partiolaisista, ja siksi partiokasvatus on meidän partiolaisten tehokkain keino vaikuttaa. Tänä keväänä toteutetun vaikuttavuustutkimuksen mukaan partiolainen tekee 2,2 kertaa todennäköisemmin ympäristöteon kuin saman ikäinen nuori, joka ei ole partiossa. Jatketaan siis retkeilyä, ympäristöasioista puhumista ja hyvänä esimerkkinä olemista. Meillä partiolaisilla on mahdollisuus muuttaa maailmaa.  

Kesää odotellen,

Susanna ja Laura