Partiotoiminta koki Suomessa 1940- ja 1950-luvuilla monia muutoksia. Nykypartiollekin tyypilliset partiohuudot eli ”huutopelleily” kyseenalaistettiin, ja partion poliittisuudesta käytiin vääntöä.

Räiskäleitä rannalla. Suomen Partiomuseon arkisto.

 

  • Suomen Partiopoikajärjestö laati vuonna 1941 kuolleelle lordi Baden-Powellille muistokirjoituksen, jossa tehtiin linjaus partiossa käytetyistä partiohuudoista. Toiminnanjohtaja toivoi moisia ”huutopelleilyjä” vältettävän ja totesi niiden olevan myös ”suomalaisen luonteen vastaisia”.
  • Sodan jälkeisenä pula-aikana partiolaisia opastettiin ottamaan leireille mukaan omat elintarvikekorttinsa, joilla johtajat saivat ruokien ostoluvat. Leirien muonitusvastaavat joutuivat usein anomaan lisäannoksia, sillä nuorten energiantarve ei täyttynyt kansanhuoltoministeriön annoksilla.
  • Sotavuosien aikana partiopojilla oli tiiviit yhteydet natsi-Saksaan. Tästä vastuussa oli pääasiassa silloinen SPJ:n toiminnanjohtaja. Sodan varjolla hän kykeni ohjaamaan SPJ:tä äärikansalliseen suuntaan.

    Hangon Hopearantaleirin postitoimisto 1958. Suomen Partiomuseon arkisto.
  • Partiotytöt aloittivat 1940-luvun loppupuolella erityistä tukea tarvitsevien sisupartiotoiminnan, jota kutsuttiin laajennetuksi partiotyöksi. Myöhemmin toiminta sai nimen sisupartio, sillä sisupartiolaiset esimerkiksi kilpailivat partiotaito-kilpailuissa samassa sarjassa muiden partiolaisten kanssa.
  • Vuonna 1949 Suomen Partiopoikajärjestö sai Yhdysvaltojen partiopoikajärjestöltä rahalahjoituksen, jolla ostettiin 200 nylonsukkaparia myytäväksi Suomessa. Kovan kysynnän vuoksi sukille järjestettiin vartiointi rahtisatamaan.
  • Suomalainen Sylvi Visapää hyväksyttiin vuonna 1959 WAGGGSin puheenjohtajaksi sekä Jean Sibeliuksen säveltämä partiomarssi WAGGGSin marssiksi. Tämän ansiosta suomalainen partio vahvisti sodan koettelemaa kansainvälistä asemaansa.
Partiolaisia lähdössä Turusta Norjaan neljännelle World Rover Moot -leirille. Kuva Erkki Wirran kotialbumista.

 

JÄSENMÄÄRÄ

1940-luvun alkupuolella partion jäsenmäärä laski radikaalisti Lotta Svärdin ja suojeluskuntatoiminnan viedessä jäseniä edelleen. Partiolippukuntia jäi myös Neuvostoliiton valtaamaan Karjalaan. Sodan loputtua jäsenmäärä lähti nopeaan kasvuun, ja useissa paikoissa kirjattiin jopa yli 100 prosentin kasvulukuja.
 

ORGANISAATIOT

Partiopoikaliitot yhdistyivät vuonna 1941 ja muodostivat Suomen Partiopoikajärjestön (SPJ), ja partiotyttöliitot muodostivat vuonna 1943 Suomen Partiotyttöjärjestön (SPTJ).
 

JÄSENLEHTI

Partio-lehti perustettiin 1941. Partiojohtajassa esitettiin sotavuosina äärikansallisia ja natsimyönteisiä näkemyksiä SPJ:n toiminnanjohtajan Hitler-Jugend sympatioiden vuoksi. Myöhemmin natsimyönteiset kirjoitukset tuomittiin.
 

SUOMI

Suomi menetti alueitaan Moskovan rauhassa vuonna 1940. Suomi hyökkäsi Saksan kanssa Neuvostoliittoon vuonna 1941, ja tämän seurauksena Britannia julisti Suomelle sodan. Jatkosodan loppuessa Suomi oli taloudellisesti huonossa kunnossa ja oli menettänyt lisää alueita Neuvostoliitolle.
LÄHTEEET: Marko Paavilainen, Aina valmiina – Partioliike Suomessa 1910–2010. Julkaisuvuosi 2010.