Teimme viime vuonna tosi ison, kunnianhimoisen ja vähän pähkähullunkin päätöksen. Asetimme johtotähdeksemme, että vuonna 2030 meillä on 100 000 partiolaista. Tällä hetkellä meitä partiolaisia on noin 65 000. Aikamoinen kasvutavoite siis!
Partio on seurannut yhteiskunnan henkeä ja avoimuus ja moninaisuus ovat puhututtaneet meitä paljon. Olen ylpeä meistä partiolaisista, koska me emme vain puhu, vaan myös tartumme toimeen! Saimme päätökseen 100 uutta tapaa tehdä partiota -hankkeen, joka toteutettiin vuoden 2016 Yhteisvastuu-keräyksen varoilla. Se oli järjestöllemme iso oppimisen paikka. Hankkeessa kehitettiin innovatiivisella ja osallistavalla otteella monia uusia tapoja muun muassa saavutettavampaan ja matalan kynnyksen partiotoimintaan perinteisten tapojen rinnalle. Uusien mallien avulla esimerkiksi erityistä tukea tarvitsevien tai muista syistä harrastamattomien lapsien olisi helpompi tulla mukaan. Hankkeesta saatujen oppien pohjalta olemme ottaneet kokeilukulttuurin osaksi pysyvää toimintaamme. Haluamme jatkossakin kokeilla uusia tapoja harrastaa partiota ja organisoida toiminta niin, että yhtä useampi lapsi ja nuori voisi liittyä partioon, saada harrastuksen ja kokea olevansa osa yhteisöä.
Partion kykyyn tehdä aitoa muutosta uskotaan myös ulkopuolella. Saimme taloudellisten esteiden poistamiseen rahoitusta sekä Turun Sinapin kanssa toteutetusta #tasaarvonnuotiolla -kampanjasta että presidentti Niinistön valitsijayhdistyksen lahjoituksesta. Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi huomioi työmme Nuori toimija -palkinnolla. Lisäksi Tukilinja-säätiö myönsi 100 uutta tapaa hankkeelle Vuoden Toimija 2018 -tunnustuksen.
Jäsenkasvuun tarvitaan vahvaa vapaaehtoisjoukkoa.
Pelkkä moninaisuuden lisääminen ei kuitenkaan riitä kasvutavoitteemme saavuttamiseksi. Yksi merkittävä rakenteellinen muutos on perhepartion hyväksyminen viralliseksi partion toimintamuodoksi. Myös vapaaehtoistyön kehittäminen, uusien aikuisten mukaan ottaminen, koulutetut johtajat ja ammattimaiset pestiprosessit ovat keskeinen osa tuota muutosta. Ilman vahvaa vapaaehtoisten joukkoa jäsenkasvu ei ole mahdollista. Tätäkin matkaa on jo kuljettu auttamalla vapaaehtoisia tunnistamaan ja hyödyntämään harrastustoiminnassa saatua osaamista valtakunnallisen osaamiskeskuksen avulla, kouluttamalla 50 nuorta johtajaa Suomen ensimmäisillä Value Based Leadership -koulutuksilla ja uudistamalla lippukuntien johtamisen mallia.
Partion jäsenmäärän kasvu, avoimuuden ja moninaisuuden lisääminen sekä vapaaehtoistyön kehittäminen ovat olleet vahvasti koko partiokentän yhteisiä tavoitteita. Tässä yhteiskunnan ajassa, kun eriarvoistuminen ja polarisaatio lisääntyvät, on aika poikkeuksellista, että näin suuri yhteisö pystyy katsomaan rakentavasti yhdessä eteenpäin. Nyt jos koskaan maailma tarvitsee juuri tällaisia jäseniä ja johtajia – kääritään siis hihat kohti 100 000 jäsenen tavoitetta!
Maria ”Hilla” Ruohola
Suomen Partiolaisten puheenjohtaja
Artikkeli on julkaistu Suomen Partiolaisten vuosikirjan 2018 pääkirjoituksena.