Eduskuntavaalien yhteydessä pitäisi puhua enemmän lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Vaalien jälkeen tarvitaan puheiden lisäksi tekoja. Suomessa on eri arvioiden mukaan 40 000–100 000 syrjäytynyttä nuorta. Yksikin syrjäytynyt nuori on liikaa. Tällä viikolla 1500 nuorisoalan ammattilaista kokoontui NUORI2019 – valtakunnallisille nuorisotyöpäiville etsimään ratkaisuja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi tarvitsemme moninaisia keinoja, mutta yksi keino tuntuu jatkuvasti unohtuvan julkisesta keskustelusta.

Harrastukset ovat tehokas ja yhteiskunnan kannalta edullinen keino ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Jokainen lapsi ja nuori ansaitsee itselleen mieluisan harrastuksen. Jotain, missä saa kuulua ryhmään, kokea onnistumisia ja tuntea itsensä merkitykselliseksi. Harrastuksissa saadut kokemukset, ystävät ja taidot ovat merkittävä voimavara.

On tärkeää tukea monipuolisesti eri harrastustoiminnan muotoja ja niitä lapsia ja nuoria, joille harrastamisen kynnys on liian korkea. Jopa 28 % nuorista ilmoittaa, että on joutunut lopettamaan harrastuksen joskus rahan puutteen takia ja eri selvitysten mukaan 10-20 prosentilla lapsista ja nuorista ei ole mielekästä harrastusta. Syynä on tutkimusten mukaan harrastusten hinnan lisäksi maantieteellinen etäisyys sekä erilaiset osallistumiskynnykset esimerkiksi vähemmistöön kuulumisen tai toimintarajoitteen takia.

Hallinnollisesti liikuntaa, kulttuuria, nuorisotyötä tehdään valtiolla ja kunnissa omissa siiloissaan ja eri harrastusten järjestäjiä on paljon. Kukaan ei kuitenkaan tunnu katsovan asiaa lapsen ja nuoren näkökulmasta. Kuka ottaa tilanteesta kopin, jos esimerkiksi koulussa opettaja huomaa, ettei lapsella ole harrastusta, vaikka hän sellaisen haluaisi? Kuka ohjaa eteenpäin, kertoo mistä saa tukea, selvittää millaisia harrastuksia on tarjolla ja miten sinne pääsee mukaan?

Voisiko koululla toimia nuorisotyöntekijä harrastuskoordinaattorina? Henkilö, joka tuntisi koulun arjen, oppilaiden tarpeet ja alueen harrastustoimijat, jotka voivat toimia koululla tai sen ulkopuolella.

Voisiko koululla toimia nuorisotyöntekijä harrastuskoordinaattorina? Henkilö, joka tuntisi koulun arjen, oppilaiden tarpeet ja alueen harrastustoimijat, jotka voivat toimia koululla tai sen ulkopuolella. Kun harrastustoimintaa järjestävät vapaaehtoiset, se on myös yhteiskunnalle edullinen tapa saada matalan kynnyksen harrastustoimintaa, jossa harrastusmaksut ovat maltillisia.

Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry on Suomen suurin nuorisojärjestö. Partion vapaaehtoistyöhön vuosittain käytetty tuntimäärä vastaa yli 1800 kokopäivätoimisen nuorisotyöntekijän työpanosta. Me teemme päivittäin tekoja lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja harrastamisen esteiden purkamiseksi. Arvon päättäjät – teidän on aika tehdä samoin. Tehdään näistä lasten ja nuorten vaalit!

Mirva Matikka, hallituksen jäsen
Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry