Rastiradalla rastimiehet olivat vähän väliä puhelin kourassa, sanoivat seuraavansa ryhmien kulkua radalla yhteisen WhatsApp-ryhmänsä kautta. Turhuuksia. Eikö olisi vain voinut istua hiljaa ja antaa niiden vartioiden eksyä ja löytää itse tiensä opastamisen sijaan?
Siihen kapistukseen piti taas tarttua, kun metsässä kohdalle osui tuntemat- tomia kasveja tai eläinlajeja. Ja se uusi hauska leikki, joka täytyi tempaista peruuntuneen ohjelman paikalle, oli vedetty jostain nettipartiolaisten HC-hälinästä. Silloinkin, kun seikkailija putosi puusta ja paikalle piti soittaa ambulanssi, oli siinä härpäkkeessä jokin sovellus, joka muka antoi pelastajille metsäisen sijaintimme koordinaatit. Kaikkea sitä kuulee.
Tapahtumien välillä saa seurata #tb-fiilistelyjä, kun somesukupolvi hehkuttaa ylpeänä harrastustaan netissä ja jakaa kuvia menneiltä reissuiltaan muiden nähtäväksi. Aina vain #partioscout, mennään kohti #parempaajohtajuutta, kun on niin #kovaaosaamista.
Kummallisen tiedonjanoisia ja uudistushaluisia tämä sukupolvi. Ennen hyvinä aikoina, kun vaelluksella tuli vastaan tuntematon tähtikuvio, niin se sai jäädä mysteeriksi ja hyvä niin. Ja kun ohjelma peruuntui, niin pelattiin ponileikkiä hamaan tappiin saakka.
Nyt nuo aloittivat laulamisen. Olivat näköjään jakaneet toisilleen kuvaa sen ainoan laulukirjan sivusta, joka tällä kertaa mukaan sattui.
Yläkuva: Anna Enbuske
