Näkökulmat

Seksuaalinen häirintä partiossa – #Scoutstoo?

Mediassa on kuluneiden kuukausien aikana nostettu esiin pitkään vaiettua tabua, seksuaalista häirintää. Mutta tapahtuuko sitä partiossa?

Partio-lehti teki kyselyn, johon vastasi yli 1000 partiolaista eri puolilta Suomea. Nyt Tilastokeskuksen asiantuntijat Miina Keski-Petäjä ja Henna Attila kertovat, miltä partiolaisten tulokset näyttävät muuhun väestöön verrattuna. Tutkimuksen mukaan ylipäätään häirintää oli kokenut vastaajista noin joka kuudes, 15% vastanneista.

Sanallinen häirintä yleisintä

Asiantuntijat olivat yksimielisiä siitä, että kyselyn tulokset näyttivät pääsääntöisesti hyvin samankaltaisilta kuin muiden vastaavien selvitysten. Niin partiolaisilla kuin muillakin sanallinen häirintä on hyvin yleistä, mutta myös fyysisestä häirinnästä on kokemusta. Tähän liittyy kuitenkin seksuaaliseen häirintään puuttumisen haastavuus, koska sanallinen häirintä on usein hyvin epämääräistä eikä sitä sivustaseuraajan ole niin helppo todistaa.

Myös sukupuolijakauma on samanlainen kuin yleisellä tasolla tehdyissä kyselyissä.

Kyselyssä vastaaja pystyi valitsemaan sukupuolekseen naisen, miehen tai muun tai olla kertomatta sukupuoltaan. Suurin osa häirintää kokeneista ilmoitti omaksi sukupuolekseen naisen ja häirinnän tekijän sukupuoleksi miehen.

Seksuaalista häirintää kokeneista vastaajista suhteellisesti eniten oli alle 28-vuotiaita partiolaisia. Useimmiten tekijä oli uhrille ennestään tuttu, ja häirintä kohdistui vain äärimmäisen harvoin aivan vieraaseen ihmiseen.

Sekasaunat ja yhteismajoitus jakavat mielipiteitä

Monet vastaajat kertovat rajan häirinnän ja kaverillisen toiminnan välillä olevan usein todella häilyvä. Usein häiritsevässä toiminnassa on hyödynnetty valtasuhdetta esimerkiksi johtajan ja johdettavan välillä.

Monet vastaajat kertovat ikävien tilanteiden liittyneen esimerkiksi sekasaunomiseen tai majoitukseen, jossa kaikki sukupuolet ovat samassa tilassa, lähekkäin ja vähissä vaatteissa. Toisaalta monet ovat myös sitä mieltä, että näistä ei tulisi missään tapauksessa luopua, sillä ne nimenomaan normalisoivat sitä, että kaikki sukupuolet toimivat yhdessä ja näin ehkäisevät myös häirintää.

Koska myös partiossa ovat käytössä esimerkiksi keskustelusovellukset, on häirintääkin tapahtunut netin kautta. Häirintä tapahtuu netissä helposti anonyymisti ja siihen on vaikea puuttua, jos esimerkiksi kahdenkeskisistä keskusteluista eivät muut edes tiedä. Toisaalta nettikeskusteluista on helppo ottaa esimerkiksi näytönkaappauksia, joiden avulla on mahdollista kertoa ahdistavista viesteistä helpommin eteenpäin. Joissakin tapauksissa häiritsijä on saattanut myös käyttää pestiään syynä lähettää ahdistavia tai häiritseviä yksityisviestejä.

 

Häirintään tottuminen huolestuttaa

Vaikka häirintää itse kokeneet olivatkin vähemmistössä vastaajien joukossa, kokemukset olivat kuitenkin suhteellisen yleisiä. Lisäksi monista vastauksista välittyi ajatus siitä, ettei partiossa häirityksi tuleminen ole yllättävää. Osa vastaajista vaikuttaa olevan turtunut häirintätilanteisiin, mikä asiantuntijoiden mukaan on erityisen huolestuttavaa.

Moni vastaaja kertoo myös kohdanneensa häirintää, mutta tajunneensa vasta vuosienkin päästä, mistä tilanteessa oli todella kyse. Nykyään tällaisia tilanteita voitaisiin yrittää ehkäistä esimerkiksi keskustelemalla avoimesti häirinnästä, sen tunnistamisesta ja siihen puuttumisesta.

Vain harva häirintää kohdannut vastaaja oli kertonut asiasta eteenpäin. Noin neljäsosa uhreista oli keskustellut suoraan tekijän kanssa, mutta ulkopuolisille johtajille oli kertonut vain joka kymmenes.

Monilla oli myös kokemuksia siitä, ettei tilanteesta kertominen johtanut mihinkään. Tähän liittyy todennäköisesti se, että kaikki eivät tiedä, miten häirintätilanteessa tulisi menetellä.

Lisäksi puuttuminen voi olla erityisen hankalaa, jos häiritsijä on hyvin aktiivinen partiossa ja hänen kanssaan on voitava tehdä yhteistyötä jatkossakin. Häiritsijän tärkeä asema tai pesti eivät kuitenkaan saa koskaan olla syy jättää asia sikseen.

Jos tapahtuneesta on puhuttu suoraan häiritsijälle, on valitettavan usein kohdattu vähättelyä ja asialle naureskelua. Tätä on saattanut tulla myös reaktiona esimerkiksi muulta johtajistolta. Häirinnän vähättely saattaa pahimmassa tapauksessa johtaa huonoihin muistoihin, joita ei tee mieli avata enää myöhemminkään.

Näin puutut häirintään:

  • Selvitä ensin, mistä on kyse. Mitä mieltä häirinnän kohde on asiasta ja kuinka kauan häirintää on jatkunut
  • Kysy, miten häirinnän kohde haluaisi asian etenevän. Älä kerro asiasta ulkopuolisille ilman hänen lupaansa etenkään, jos ei ole syytä epäillä rikosta.
  • Keskustele tekijän kanssa vakavasti. Tee hänelle selväksi, että seksuaalinen häirintä ei ole hyväksyttävää.
  • Jos häirintä jatkuu tai se on todella vakavaa, voidaan tekijälle ilmoittaa, ettei hänellä ole enää asiaa partiotoimintaan. Kenenkään ei pidä joutua 
    kestämään häirintää eikä lopettamaan partioharrastusta häiritsijän takia.
  • Rikos- ja lastensuojelutapauksissa kannattaa ottaa ensisijaisesti yhteys lippukunnan turva-aikuiseen tai lippukunnanjohtajaan. Myös piiriltä voi kysyä apua.

Mikä kysely?

  • Partio-lehden seksuaalisen häirinnän kyselyyn tuli 1131 vastausta.
  • Kyselyyn vastattiin nimettömästi.
  • Linkki verkkokyselyyn jaettiin sosiaalisessa mediassa HC-partiolaisten Facebook-ryhmässä sekä Suomen Partiolaisten Facebookissa, Instagramissa, Snapchatissä ja Twitterissä.
  • Lisäksi linkkiä jaettiin SP:n ja piirien käyttämässä Yammer-kanavassa.
  • Kyselyn pohjana on käytetty vuoden 2017 Tasa-arvobarometrin sekä viestintä- ja media-alan työntekijäjärjestöjen #metoo-kyselyn kysymysrunkoja.
  • Kyselyn tulokset jaettiin koosteina luottamuksellisesti Tilastokeskuksen asiantuntijoille. Yksittäisiä vastauksia ei ole pystynyt yhdistämään toisiinsa eikä vastaajia ole voitu tunnistaa.

Kysymykset ja kaikki tulokset ovat luettavissa osoitteessa partio.fi/kyselytulokset.