Korkeasaaren johtaja Sanna Hellström polkee pyörällä joka paikkaan – näin eläintarha ja ympäristönsuojelu liittyvät toisiinsa

Mitä tekemistä eläintarhoilla, ympäristönsuojelulla ja ilmastonmuutoksella on  toistensa kanssa? Entä mitä yhteistä on eläintarhan ja partiolaisten johtamisella? Sanna Hellströmillä on vastaus näiden kysymysten lisäksi myös siihen, miten partiolaiset voivat auttaa villieläintyötä.

Korkeasaarella ja ilmastonmuutoksella on Korkeasaaren eläintarhan toimitusjohtajan, Sanna Hellströmin mukaan olennainen yhteys. Hän kertoo, että ilmastokriisillä on valtavia vaikutuksia luontoympäristöihin ja eläimiin. Tämän takia Korkeasaari pyrkii suojelutyöllään ja ilmastonmuutoksen vastaisilla toimillaan siihen, että eletään niin kuin opetetaan.

– Jos ohjataan, että ilmastonmuutosta täytyy hillitä, silloin sitä hillitään myös itse, hän toteaa.

Hellström pyrkii samaan myös omassa elämässään. Hän on vähentänyt lihan kulutusta puhtaasti ympäristösyistä ja yrittää ostaa vähemmän ja kestävämmin.

– Kestävän laadun löytäminen ei aina ole ihan helppoa, vaateteollisuuden vaikutus ympäristöön on aivan järkyttävä.

Kaikkein eniten Hellströmiä huolestuttaa se, kuinka luonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä ei puhuta tarpeeksi.

– Ilmastonmuutos on totta kai iso ja tärkeä asia, mutta nyt on käynyt niin, että biodiversiteettikato on jäänyt sen jalkoihin.

Biodiversiteettikadolla Hellström viittaa kasvi- ja eläinlajien katoamiseen. Korkeasaari on vakiinnuttanut jatkuvalla lajiensuojelutyöllään asemansa Suomessa ja maailmalla biodiversiteettikadon vastaisessa taistelussa.

– Me olemme mukana esimerkiksi hankkeessa, jossa palautetaan metsäpeuroja Suomen luontoon, Hellström kertoo.

Mikä yhdistää partion ja eläintarhan?

Hellströmin työhön ei kuulu suoranaista eläinten hoitamista. Sen sijaan johtajan paikalta eläintarhan arkeen osallistuva Hellström vetelee monenlaisia vipuja työhyvinvoinnista uusien rakennustöiden päätöksentekoon.

– Pitää silti tietää asiasta, mitä johtaa. Aina ei riitä sellainen yleinen johtamistaito, summaa hän kokemuksiaan eläintarhan ja partiojohtamisen eroavaisuuksista.

Osallistuttuaan vuoden 2019 Johtajatulille, löysi Hellström kuitenkin myös yhtäläisyyksiä partiosta ja työstään.

– Johtajatulilla hoksasin, että ei johtajuus ole välttämättä aina niin erilaista. Johtaminen on kuitenkin johtamista.

Korkeasaaressa on johtamisen lisäksi muutakin, mikä linkittyy Hellströmin mielessä partioon: nimittäin luonnonläheisyys. Hän muistelee hymyillen pienenä talvella tehtyjä metsäretkiä, joiden kohokohtana oli perille päästyä itse valmistetun retkiruoan syöminen.

– Sellaisesta tietynlaisesta selviytymisestä on jäänyt kyllä hirveän hyvät muistot, Hellström naurahtaa.

Lajiensa viimeiset

Hellström kuvaa Korkeasaaren tehtävää Nooan arkin kaltaiseksi. Sen lisäksi, että eläintarhassa on monia uhanalaisia lajeja konkreettisesti suojassa, uhanalaiset yksilöt kuuluvat Euroopan laajuiseen suojeluohjelmaan.

– Ohjelmalla on koordinaattori, joka seuraa toimintaa ja sitä, onko se eläinporukka geneettisesti kestävä, Hellström kertoo.

Eläintarhat ehkäisevät biodiversiteettikatoa omalta osaltaan palauttamalla eläimiä luontoon. Palauttamishankkeet eivät ole Hellströmin mukaan niin yksinkertaisia kuin luullaan.

– Ei se ole vain sitä, että avataan portit, hän valistaa.

Eräs Korkeasaaren pitkäaikaisimmista yksittäisistä suojeluhankkeista on amurinleopardiprojekti. Luontoon palauttamista on puuhattu jo vuosien ajan, eikä se pääse alkamaan vieläkään koronaviruksen vuoksi.

Korkeasaaresta on lähtenyt takaisin luontoon myös kaksi mongolianvillihevosta. Ihmisten toiminnan seurauksena luonnosta sukupuuttoon kuollut laji on yksi niistä, jotka ovat hyötyneet aktiivisesta lajiensuojelutyöstä, jota tehdään Korkeasaaren kaltaisissa eläintarhoissa.

Myös suomalaiset villieläimet saavat apua Korkeasaaressa. Eläintarhassa sijaitsevan Villieläinsairaalan tarkoituksena on hoitaa sinne päätyviä loukkaantuneita villieläimiä niin, että ne voivat palata luontoon.

– Joskus sinne tulee eläimiä, jotka jostain syystä jäävät eläintarhaan. On esimerkiksi pöllö, jota on yritetty palauttaa, mutta se ei suostu enää lähtemään, Hellström kertoo.

Hellströmin mukaan partiossakin voidaan auttaa villieläintyötä.

– Olisi hyvä käydä läpi, että missä tilanteessa luonnonvarainen eläin tarvitsee apua, ja missä tilanteessa se pitää jättää rauhaan. Voi myös opetella, miten luonnossa ollaan häiritsemättä eläimiä.