Pinnalla

Voiko partio ottaa kantaa mihin tahansa?

Partion tavoitteena on kasvattaa yhteiskunnallisesti aktiivisia nuoria. Suomen Partiolaiset on ottanut viime vuosina enemmän kantaa ajankohtaisiin asioihin kuin ennen. Kannanottoja ohjaavat arvopohja ja visio paremmasta maailmasta.

Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry (SP) on puoluepoliittisesti sitoutumaton järjestö. Partio on kuitenkin ottanut viime vuosina paljon kantaa poliittisiin aiheisiin. Vuonna 2018 SP julkaisi kahdeksan virallista kannanottoa ja julkilausumaa, jotka koskivat ympäristöä, translakia ja nuoria.

Vuosina 2017-2018 SP:n tekemän valtakunnallisen arvokyselyn mukaan partiolaiset kokevat yhteiskunnallisen vaikuttamisen positiivisena, mutta termeihin ja käytäntöihin kaivattiin selkeyttä.

Jari Nieminen ja Ilmi Salminen ovat molemmat päässeet pesteissään vaikuttamaan. Nieminen toimii SP:n yhteiskuntasuhteiden valiokunnan kirkkosuhteista vastaavana jäsenenä. Salminen on taas toiminut SP:n hallituksen yhteiskuntasuhteista vastaavana hallituksen jäsenenä 2017-2018, ja nykyään hän on partion edustajana Valtion nuorisoneuvostossa.

Voiko partio ottaa kantaa yhteiskunnallisiin aiheisiin, ja missä menee vaikuttamisen raja?

– Mielestäni partio voi ja partion pitää ottaa kantaa. Ajattelen, että kaiken, johon me otamme kantaa, pitää jotenkin pohjautua omiin arvoihimme, Salminen pohtii.

Salmisen ja Niemisen mukaan partion pitää miettiä, minkälaisiin asioihin sen on järkevää ottaa kantaa. Vaikuttamista rajaavat arvojen lisäksi asiantuntijuus ja halu ottaa kantaa. Salmisen ja Niemisen mukaan vaikuttaminen voidaan jakaa kahteen osaan: toimintaympäristöön liittyviin ja maailmaa parantaviin asioihin. Toimintaympäristöön liittyvissä asioissa partiolaiset ja partio
ovat usein asiantuntijoita. Niillä on vaikutusta partion toimintaedellytyksiin, kuten rahoitukseen ja retkeilymahdollisuuksiin. Maailmaa parantavat asiat liittyvät vahvasti myös partion arvoihin ja teemoihin.

– Meidän ei kannata ottaa kantaa esimerkiksi vanhustenhuoltoon, koska se ei ole meidän syvintä osaamistamme, Nieminen toteaa.

Monia vaikuttamisen keinoja

Vaikuttamistapoja on monia, kuten julkilausumat, vieraskynäkirjoitukset, mielipidekirjoitukset ja erilaiset marssit. Sekä Salminen että Nieminen korostavat, että ulostuloja kannattaa tehdä vain asioista, jotka ovat partiolle luontevia. Jotkut vaikuttamiskeinot, kuten poliitikkojen ja päätöksentekijöiden tapaamiset, voivat olla myös ulkopuolisille näkymättömiä.

– Me keskusjärjestössä olemme esimerkiksi järjestäneet Pikkuparlamentin edessä
kansanedustajille ja päättäjille nokipannukahveja. Samalla tavalla nokipannukahveja pystyisi järjestämään paikallistasolla kunnallispäättäjille, Salminen jatkaa.

SP:n periaate on, että ajankohtaisia tapahtumia seurataan aktiivisesti ja asioihin otetaan kantaa, kun siihen on aihetta. Salmisen mukaan järjestön pitää olla aloitteellinen ja aktiivinen kannanotoissa, sillä muuten partio ei saa viestiään läpi.

– Se, että tuemme järjestönä translakikampanjaa, luo kaikille partiolaisille vahvan viestin siitä, että asia on meille tärkeä. Haluamme olla harrastus, jossa jokainen voi olla oma itsensä, Salminen sanoo.

Sidosryhmillä tukea vaikuttavuuteen

SP on usean järjestön jäsen, ja sillä on edustajia erilaisissa neuvostoissa. Salmisen ja Niemisen mukaan jäsenyydellä pystytään vaikuttamaan kyseisen järjestön sisällä. Vuonna 2018 SP aloitti yhteistyön WWF:n kanssa, ja Value Based Leadership -koulutuksessa on tavoitettu eri taustoista tulevia ei-vielä-partiolaisia.

– Ne ovat paikkoja, joissa puhutaan teemoista, joita voisi lähteä yhdessä edistämään, Salminen sanoo.

Niemisen mukaan isommalla joukolla saa enemmän asioita aikaiseksi. Isompi joukko tuo hänen mukaansa enemmän voimaa ja vaikutusvaltaa.

Puoluepolitiikattomuus pitää

Salmisen mukaan partiossa ei olla aikaisemmin uskallettu ottaa kantaa asioihin ja olla yhteiskunnallisesti aktiivisia. Puoluepoliittinen sitoutumattomuus ja yhteiskunnallinen aktiivisuus menivät osalla arvokyselyyn vastanneilla partiolaisilla sekaisin.

Puoluepoliittisesti sitoutumaton tarkoittaa, ettei kannata mitään tiettyä poliittista puoluetta. Niemisen ja Salmisen mielestä tämä ei ole este yhteiskunnalliselle vaikuttamiselle.

Nieminen ja Salminen muistuttavat, että partio on kasvatusjärjestö, jonka tehtävänä on kasvattaa yhteiskunnan aktiivisia jäseniä, jotka uskaltavat tarttua toimeen.

– Ajattelen, että partion päämäärässä on vaikuttaa yhteiskuntaan. Yhteisiin asioihin meidän yhteiskuntajärjestelmässämme vaikutetaan vahvasti nimen omaan politiikan kautta. Jos me olemme itse hiljaa emmekä uskalla ottaa kantaa, suljemme itsemme niiden ihmisten tai järjestöjen joukosta, jotka näyttävät maailman suunnan. On tärkeää, että uskallamme ottaa kantaa paitsi järjestönä myös yksilötasolla. Meillä partiolaisilla on paljon annettavaa, Salminen sanoo.

 

  • Suomen Partiolaiset on Suomen suurin nuorisojärjestö.
  • SP:n visiona vuosina 2019–2020 on ”Jokainen rakentaa parempaa maailmaa – partio on Suomessa vaikuttavin nuorten liike.”
  • SP on jäsenenä 18 eri järjestössä ja liitossa.
  • SP:llä on edustajia seitsemässä eri neuvostossa ja johtokunnassa.
  • SP julkaisi vuonna 2018 kahdeksan virallista kannanottoa ja julkilausumaa,  jotka koskivat ympäristöä, translakia ja nuoria.