Suomalainen partiotoiminta 1920- ja 1930-luvuilla erosi monin tavoin nykyaikaisesta partiosta. Partiopuvun repiminen päältä ja vierailut Hitler-Jugendin luokse Saksaan eivät istu monen nykypartiolaisen kuvaan omasta harrastuksesta.

Partiossa naisetkin pääsivät oppimaan uusia taitoja. Vuonna 1921 otetussa kuvassa on johtajia veistokurssilla, jossa suoritettiin puuseppämestarin taitomerkki.
  • Kun Mannerheim perusti Mannerheim-soljen, hän jakoi ansiomerkit itse vuosien ajan ne ansainneille partiolaisille ja maksoi merkit omilla varoillaan vuoteen 1932 saakka.
  • 1920-luvulla suomalaiset partiolaiset osallistuivat ahkerasti metsänistutustalkoisiin, ja siitä muodostui suomalaisen partiotoiminnan kansallinen erityispiirre.
Partiopuvut ommeltiin yleensä itse tai teetettiin ompelijalla. Kuvassa Perho-vartion vuonna 1932. Asut ovat todellisuudessa tummanruskeat.
  • Ennen toista maailmansotaa Suomessa partiolaisilla oli käytössä natsitervehdystä muistuttava partiolaisten tervehdys, jossa käsi nostettiin ilmaan pitäen peukaloa pikkusormen päällä. Tämä poistettiin käytöstä sotien jälkeen.
  • Kaupungeissa työläisten ”punaisilla alueilla” partiolaisia halveksuttiin, ja lehdistössä partiolaisia opastettiin olemaan käyttämättä partiopukua julkisilla paikoilla. ”Punaisilla alueilla” puku saatettiin pahimmillaan repiä partiolaisten päältä.
  • Suomen Partioliitto linjasi 1920-luvun alussa tanssimisen olevan partioon sopimatonta toimintaa.
  • Suomalaisia partiolaisia vieraili Saksassa natsien nuorisojärjestön, Hitler-Jugendin, kutsumina vieraina kesällä 1939.
  • Partiotyttöjen suurleirillä Puolassa kesällä 1939 katsottiin iltaisin elokuvia ulkona ja päiväretkievääksi jaettiin punaviiniä, joka hämmensi raittiuden lähettiläinä tunnetut suomalaispartiolaiset.

 

Sotien aikana partiolaisia osallistui jonkin verran sotaponnisteluihin. Sisällissodan aikana partiolaiset auttoivat muun muassa Tampereella sotilassairaaloissa, joissa hoidettiin molempien osapuolten haavoittuneita. Talvisodan aikana tyttöpartiolaisia oli auttamassa monin tavoin, muun muassa valmistamassa sairaalatarpeita. Kuvassa partiolaisia tekemässä ensiaputarvikkeita vuonna 1939.

JÄSENMÄÄRÄ

Voimakkaassa kasvussa 1920-luvun puolivälissä, kilpailu jäsenistä Lotta Svärdin ja suojeluskuntien kanssa.

ORGANISAATIOT

Jakautuminen Suomen Partioliitosta (SPL) neljään tyttöliittoon ja neljään poikaliittoon.

JÄSENLEHTI

Monia eri partiolehtiä toimitettiin suomen ja ruotsin kielellä, Partiojohtajaa alettiin julkaista 1927.

SUOMI

Maan itsenäistyttyä 1917 Suomessa puhkesi kansalaiset kahtia jakanut sisällissota 1918. Sisällissodan poliittiset jännitteet osapuolten välillä hiersivät kansaa vielä vuosienkin päästä. Toisen maailmansodan ilmapiiri näkyi Suomessa, ja vuonna 1939 alkanut talvisota yhdisti vihdoin sisällissodan jakaannuttamat suomalaiset.

LÄHTEET: Marko Paavilainen, Aina Valmiina – Partioliike Suomessa 1910–2010. Julkaisuvuosi 2010.
Marketta Tammisto (toim.), Tammero – Taikasana. Partiolippukunta Tammeron ensimmäiset sata vuotta 1917–2017. Julkaisuvuosi 2018.