Oli taas viikoittaisen koloillan vuoro. Saukkohait olivat kokoontuneet kololle koko lauman voimin. Mukana oli niin Pikku-Venla kuin Mikko ja Patekin, akeloita Sissiä ja Minniä unohtamatta.
Aluksi laulettiin lauman yhteinen alkulaulu ja merkattiin läsnäolijat naulaamalla naula läsnäolotauluun kunkin omalle kohdalle. Jouluna taulusta syntyisi hieno taideteos. Koska tällä kertaa oli vuorossa toivekerta, leikittiin sudenpentujen toiveiden mukaan muutama suosikkileikki: kasa ja silmäniskumurhaaja. Energiaa purettiin myös luonnonsuojelijaleikillä.
Kun jokainen sudenpentu oli saanut esittää oman toivomuksensa leikin suhteen, oli aika pukea ulkovaatteet päälle ja lähteä ulos. Vuorossa olivat ulkoleikit.
Mutta voi sentään! Ulkona oli lähes mahdoton leikkiä juoksuleikkejä, koska piha oli aivan täynnä puista pudonneita lehtiä. Aina kun joku yritti juosta, hän liukastui liukkaisiin lehtiin.
Nyt oli pakko ottaa käyttöön Saukkohai-voimat ja hakea varastosta muutama harava ja kottikärryt. Sudenpennut haravoivat lehtiä kottikärryihin, ja laumanjohtajat vahvempina kärräsivät ne kasoiksi.
Koska haravoita ei riittänyt kaikille, otettiin avuksi myös lapiot. Näin kun he yhdessä tekivät lehtihommia, sujui se nopeasti, ja aikaa jäi hyvin vielä leikeille, joita olikin sitten mukavampi tehdä lehdettömällä kentällä. Samalla kun lehtiä haravoitiin, niitä oli myös hyvä tunnistaa ja keskustella eri puulajeista.
Satua voi käyttää nuorempien ryhmien iltahartaudessa. Sadun jälkeen voi keskustella esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla teemasta:
- Milloin ryhmänne on viimeksi tarvinnut yhteistyötä jonkin asian tekemiseen?
- Montako eri puulajia tunnistat?
- Mikä on ryhmänne suosikkileikki?
