Ihmiset

Vähemmän huutamista, enemmän käyttäytymistiedettä – Kolme johtajaa kertoo vinkkinsä parempaan johtajuuteen

Millaisia taitoja partio voi opettaa johtamisesta? Millainen on hyvä johtaja, ja miten siinä voi kehittyä? Pyysimme kolmea johtotehtävissä toimivaa ikipartiolaista vastaamaan kolmeen kysymykseen johtamisesta.

Johtamisessa voi menestyä vain yhdessä tekemällä

Vuorineuvos ja taloustieteiden tohtori Kari Neilimo oli nuorena innokas partiolainen Tampereen Kivekkäissä.

– Halusin oppia partiotaitoja. Merkkejäkin tuli suoritettua ja partioparaateihin osallistuttua, kertoo Neilimo.

Neilimolla on paljon kokemusta eri tyyppisistä johtotehtävistä: hän on toiminut muun muassa liiketaloustieteen professorina Lapin yliopistossa, Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja Tampereen yliopistossa, Suomen Osuuskaupan (SOK)  pääjohtajana sekä Ylen hallituksen puheenjohtajana. Tällä hetkellä hän on Tampereen yliopiston hallituksen puheenjohtaja. Neilimo on kirjoittanut myös useita tieteellisiä kirjoja ja artikkeleita liiketaloustieteestä ja johtamisesta.

Kari Neilimo.

1. Mitä partio on opettanut sinulle johtajuudesta?

– Partio on opettanut minulle johtamisesta paljon. Johtaminen on monikko, ei yksikkö, eli menestytään yhdessä. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

Haasteet ja vastoinkäymiset muun muassa eräretkillä kasvattavat yhteistä onnistumisen tunnetta, kun ne voitetaan. Partiokaveruus on myös tärkeää – tehdään yhdessä, kasvetaan yhdessä ja onnistutaan yhdessä.

2. Millainen on hyvä johtaja?

– Hyvä johtaja on kulttuuri-, aika- ja organisaatiosidonnainen asia. Suomalaisia johdetaan eri tavoin kuin saksalaisia, ja amerikkalaisia eri lailla kuin venäläisiä. Meitä johdettiin eri tavoin 50 vuotta sitten kuin nyt, ja eri tavoin taas 50 vuoden päästä.

Suomalainen tai skandinaavinen hyvän johtajan malli edellyttää, että johtaja osaa asiansa.  Hän on ihmisenä tasapainoinen, keskusteleva ja kuuntelutaitoinen, mutta osaa myös tehdä päätöksiä, kun niitä tarvitaan. Hänen johtajuuskäsityksensä perustuu luottamuksen rakentamiseen koko organisaatiossa, erilaisuuden kunnioittamiseen ja pyrkimykseen olla kannustava valmentaja kaikille. Hän on visionäärinen suunnannäyttäjä ja innostaja sekä innovaattorikin.

3. Miten johtajana voi kehittyä?

– Johtaja voi kehittää johtamisosaamistaan opiskelemalla, työssään, lukemalla ja kuuntelemalla sekä keskustelemalla asioista muiden kanssa monipuolisesti. On monia tapoja kehittää johtamisosaamista Suomessa ja maailmalla, vertailemalla omia ratkaisujaan muiden tekemiin.

Ihmisenä kehittyminen on vaikeampaa. Persoonaa on vaikea lyhyellä tähtäimellä muuttaa. Introvertistä ei saa ekstroverttia ja teoreettisesta ei käytännönläheistä. Persoonaakin voi pyrkiä kuitenkin kehittämään: oppia kuuntelemaan muita ja keskustelemaan enemmän muiden kanssa. Johtajuuden kehittäminen on pitkäjänteistä työtä.

Käskytysjohtamisella ja hierarkioilla ei enää oikein pärjää. Johtajan pitää olla niin sanotusti ”primus inter pares ”, eli ensimmäinen vertaistensa joukossa. Tietysti hän on johtaja, mutta tasa-arvoinen muiden kanssa.

Hyvä johtaja ottaa jatkuvasti opikseen

Ekonomi Jannica Fagerholm kertoo olevansa ikuinen partiolainen.

– Lippukuntani on Sjöscoutkåren Vikingaflickorna, johon liityin 70-luvun alussa. Olin mukana useissa eri tehtävissä, ja erityisesti pidin leireihin osallistumisesta ja myöhemmin leirien järjestämisestä, hän kertoo.

Fagerholm työskentelee Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön toimitusjohtajana. Säätiö tukee lääketieteellistä tutkimusta ja pyörittää Villa Gyllenberg-taidemuseota Helsingin Kuusisaaressa. Lisäksi hän toimii usean yhtiön, kuten Keskon ja Sammon hallituksissa.

Partiossa Fagerholm on ollut mukana Suomen ruotsinkielisten partiolaisten FiSSc:n hallituksessa ja Partiosäätiön hallituksessa. Hän oli mukana tuomassa VBL (Value Based Leadership) -koulutusta Suomeen. Nykyään hän on Partiosäätiön hallintoneuvoston varapuheenjohtaja.

Jannica Fagerholm.

1. Mitä partio on opettanut sinulle johtajuudesta?

– Partiossa olen oppinut, että hyvä johtaja saa kaikki mukaansa. Jos koko porukka osallistuu tekemiseen, tulokset ovat niin paljon paremmat ja kaikki voivat yhdessä iloita niistä. Lisäksi olen oppinut hyväksymään erilaisuudet ja eri tavat toteuttaa asioita. Paras ratkaisu ei aina ole se heti mieleen tuleva.

2. Millainen on hyvä johtaja?

– Hyvä johtaja osoittaa, mihin suuntaan mennään, mutta on myös valmis kuuntelemaan ja kääntämään kelkkansa, jos tilanne sen vaatii. Hyvä johtaja ottaa jatkuvasti opikseen sekä ympäröivästä maailmasta että työyhteisön sisältä. Hän myös on valmis antamaan avointa, rakentavaa palautetta. Lisäksi hyvä johtaja muistaa antaa tunnustusta muille hyvästä työstä siten, että kaikki tietävät, kenelle kunnia kuuluu.

3. Miten johtajana voi kehittyä?

– Oppimalla uutta. Maailmassa ja työelämässä tapahtuu niin paljon, että kukaan ei ”ole valmis” – partiotaustastaan huolimatta. Oppia voi tekemällä (myös virheitä), lukemalla, opiskelemalla, verkostoitumalla ja erityisesti keräämällä vaikutteita sukupolvien välillä. Siihen partiotoiminta antaa hyvät edellytykset.

Johtajan kannattaa huutaa vähemmän ja ymmärtää enemmän

Digipalveluyhtiö Vincitin perustaja ja toimitusjohtaja Mikko Kuitunen on ollut aktiivinen partiolainen kuusivuotiaasta saakka. Hänen lippukuntansa on Toijalan Eräveikot, jossa hän kulki sudenpennusta vartionjohtajaksi.

Kuitusen yritys on palkittu monta kertaa Suomen parhaana työpaikkana.

Lippukuntatoiminnan lisäksi Kuitunen on ollut mukana isommissa leiriprojekteissa. Esimerkiksi ensi kesän Hämeen piirin Ilves19-leirillä hän toimii mahdollistajamestarina, joka pyrkii tiiminsä kanssa tuomaan leirikokemuksen mahdolliseksi jokaiselle.

Mikko Kuitunen.

1. Mitä partio on opettanut sinulle johtajuudesta?

– Ensimmäiset varsinaiset johtajuusajatukset partion osalta juontavat juurensa niihin hetkiin, kun sain vartion johdettavaksi. Silloin pohdin, että miten ihmeessä saan näppiini tusinan verran itseäni vuotta tai kahta nuorempia varhaisteinejä.

Johtaminen on määritelmällisesti sitä, että joku asia tapahtuu jollain tavalla paremmin suhteessa siihen, mitä halutaan saada aikaiseksi. Johtamista voi saada aikaan muun muassa käskyttämällä, uhkailemalla, lahjomalla ja luomalla merkitystä itse tekemiselle. Noita kaikkia on tullut matkan varren kokeiltua, mutta mitä pidemmälle olen partiojohtajaurallani edennyt, sitä enemmän hommiin lähdetään tekemisen merkityksen kautta. Tämän saman oivalluksen olen vienyt myös työelämään.

2. Millainen on hyvä johtaja?

– Hyvä johtaja on sellainen, joka kykenee luomaan porukkaansa luottamuksen ilmapiirin. Johtajalta se vaatii aitoutta, haavoittuvaiseksi asettumista, reiluutta ja ennustettavuutta. Ja on hyvä muistaa, että johtaja on aina maksimissaan yhtä hyvä kuin on johdettava joukkokin, ja että kaikki ongelmat ovat lopulta johtamisongelmia. Joukko on hyvin johdettu, jos asiat menevät oikeaan suuntaan myös silloin, kun kukaan ei ole kyttäämässä.

3. Miten johtajana voi kehittyä?

– Johtajana oleminen ei ole mitään tiettyä taitoa, vaan kokoelma monista erilaisista taidoista. Hyvä johtaminen lähtee siitä, että tuntee itsensä ja omat käyttäytymis- ja ajattelumallinsa. Vasta sen jälkeen pystyy johtamaan muita ilman erityisiä rooleja tai maskeja, jotka lopulta vievät johtamisesta tehot.

Itse johtamiseen liittyy lukematon määrä nyansseja, joita kukaan ei täysin hallitse. Jos haluaa tulla paremmaksi johtajaksi, suosittelen huutamaan vähemmän ja ymmärtämään enemmän käyttäytymistiedettä, aivojen toimintaa, motivaatiorakenteita ja ihmisten kuuntelua. Sekä totta kai hyppäämään johtamishaasteisiin, joita partio ja muu elämä eteen tuo.