Pinnalla

Lisää partiolaisia!

Partiossa tehdään aktiivisesti töitä jäsenkasvun hyväksi. Mutta miksi? Partion kasvussa ei ole kyse rahasta eikä päämäärättömästä halusta haalia isoja ryhmiä. Ei myöskään itsekkäästä tarpeesta olla suurin ja kaunein. Kyse on elinvoimaisuudesta ja lasten mahdollisuudesta harrastaa, myös pienillä paikkakunnilla.

Jäsenhankinnassa ja kasvussa on kyse partion ytimestä. Siitä, että mahdollisimman moni lapsi ja nuori saisi edes palan partiota elämäänsä. Että mahdollisimman moni lapsi ja nuori voisi olla osana ryhmää, päästä metsäretkelle, kokea onnistumisen ja nauraa ystävien kanssa. Ettei ainakaan tarvitsisi olla aina yksin kotona.

Jäsenhankinnassa ja kasvussa on kyse partion elinvoimaisuudesta. Oma lippukunta on samalla tavalla rakas kuin oma koti. Siellä voi olla oma itsensä, sinne on helpottavaa palata, siellä on hyvä olla. Jos emme tee mitään, voimmeko olla varmoja, että jokainen lippukunta on olemassa vielä 20 vuoden päästä? Ilman jäsenhankintaa ja rekryä, emme voi. Jo nyt on paikkakuntia, joissa partio on ainut tarjolla oleva harrastus lapsille. Ihan jokaisessa kunnassa ei ole edes sitä. Meillä on mahdollisuus vaikuttaa tähän, laajentaa toimintaa ja varmistaa harrastamisen mahdollisuus. Se ei tapahdu itsestään, vaan vaatii paljon töitä. Mutta olemme valmiita tarttumaan toimeen, sillä partio on liike, joka tahtoo elää ja kehittyä.

Olemme valmiita tarttumaan toimeen, sillä partio on liike, joka tahtoo elää ja kehittyä.

Olemme asettaneet tavoitteeksi, että vuonna 2030 Suomessa on 100 000 partiolaista. Se on valtava tavoite, mutta olemme käärineet hihat ja ryhtyneet hommiin. Viime vuonna teimme päätöksen perhepartiotoiminnan käynnistämisestä partiolaisten ikärakenteen laajentamiseksi. Lisäksi järjestimme yli 70 000 esikoululaiselle ja 1-2. luokkalaiselle mahdollisuuden tutustua partioon. Olemme myös testanneet osana 100 uutta tapaa -hankettamme koulujen yhteydessä järjestettäviä partiokerhoja, avointa partiotoimintaa ja muita uusia harrastamisen muotoja. Yksi tärkeistä painopisteistämme on uusien aikuisten tavoittaminen partion pariin. Sitä olemme työstäneet esimerkiksi palvelumuotoilun keinoin. Sillä ilman aikuisia emme pysty perustamaan tarpeeksi uusia ryhmiä ja avaamaan ovia tarpeeksi monille lapsille ja nuorille.

Partiolaisia isolla iltanuotiolla
Jäsenkasvussa on kyse siitä, että mahdollisimman moni lapsi ja nuori saisi palan partiota elämäänsä. Kuva: Susanna Mikander

Partio ja Kerava investoivat parempaan tulevaisuuteen

Kun Keravalla huolestuttiin siitä, että alueen lapset eivät harrasta mitään, partiolaiset ja kaupungin edustajat tarttuivat toimeen. Syntyi uusi partiolippukunta, Sammon Takojat.

Moni lapsi ja nuori olisi kiinnostunut aloittamaan partioharrastuksen, mutta partiolla ei ole aina toimintaa lapsen turvallisella liikkuma-alueella. Haaste voi myös olla se, että kotipaikkakunnalla toimivien lippukuntien jäsenmäärä on jo ylittänyt järkevän kokoisen vapaaehtoistyönä pyöritettävän yhdistyksen koon ja uusia jäseniä pääsee mukaan vain satunnaisesti.

Vuonna 2018 Keravalla huolestuttiin siitä, että Opetus- ja kulttuuriministeriön toteuttaman koululaiskyselyn mukaan keravalaiset lapset eivät harrasta mitään. Myös Uudenmaan Partiopiirin tilastot kertoivat sen, että paikkakunnalla toimivat lippukunnat pystyivät tarjoamaan 5,2 prosentille 7-22 vuotiaista keravalaisista harrastuspaikan partiossa. Hankalin tilanne paljastui Killan ja Sompion asuinalueella, jossa partiota harrasti vain 3,9 prosenttia samasta ikäluokasta.

Sinnikkyydellä alkuun

Yhteistyössä Keravan kaupungin kanssa päätettiin perustaa uusi lippukunta Keravalle. Kaupunki etsi toimitilat uudelle lippukunnalle ja partiopiirin aluekoordinaattori rekrytoi joukon aikuisia perustamaan uuden lippukunnan ja pyörittämään viikoittaista partiotoimintaa.

Uusia partioharrastuksesta kiinnostuneita aikuisia oli aluksi vaikea löytää. Tulevan lippukunnan toiminta-alueella järjestettiin useita ”partiopamauksia”, joissa oli markkinoinnin voimalla tarkoitus rekrytoida uudet aikuiset. Sinnikäs, pitkäjänteinen ja monikanavainen työ tuotti lopulta tulosta, perustajajäsenet löytyivät ja Sammon Takojat ry perustettiin.

Uudet aikuiset innostuvat partion moninaisesta tehtäväkentästä. Oman ajan uhraamisella on merkittävä yhteiskunnallinen merkitys.

Mikä sai aikuiset tarttumaan työhön harrastusperinteeltään vaikealla asuinalueella? Uudet aikuiset innostuvat partion moninaisesta tehtäväkentästä. Oman ajan uhraamisella on merkittävä yhteiskunnallinen merkitys, rakentuva yhteisöllisyys inspiroi ja tukirakenteet ovat huikeat; tehtäviin vaaditaan koulutus ja materiaalit sekä käsikirjat ovat helposti saatavilla.

Yhteinen ponnistus

Partio ja Kerava tekivät yhdessä investoinnin parempaan tulevaisuuteen. Partiopiiri sijoitti hankkeeseen aluekoordinaattorin työaikaa ja toimitti starttipaketin, joka sisälsi retkeilyn ja toiminnan mahdollistavat materiaalit sekä varusteet. Keravan kaupunki järjesti tilat toiminnalle ja vuosittaisen toiminta-avustuksen. Anteliain ja vaikuttavin sijoitus saatiin niiltä vapaaehtoisilta aikuisilta, jotka sitoutuivat Sammon Takojien toiminnan pyörittämiseen ja lasten harrastustoiminnan käynnistämiseen. Toivomme iloisia ja aktiivisia toimintavuosia uudelle lippukunnalle!

Palvelumuotoilusta apua uusien aikuisten viihtymiseen partiossa

Teknologia- ja strategiayritys Solitan palvelumuotoiluyhteisö Palmu tarjosi apuaan partion ajankohtaiseen ongelmaan, miten partioharrastuksen aikuisena aloittaneet saataisiin viihtymään partiossa ja miten aikuisen partiopolun alkutaivalta voitaisiin parhaalla tavalla tukea. Miten partiohenki saadaan tarttumaan, kun partioon ei ole kasvanut kiinni lapsesta saakka?

Partio kiinnostaa aikuisia eri syistä; joku haluaa aloittaa partion, koska lapsena partiota ei ollut tarjolla omalla asuinpaikkakunnalla, toinen taas haluaa luontoon retkeilyn pariin, kolmas ehkä ryhmänjohtajaksi. Oman roolin löytyminen voi kuitenkin olla vaikeaa.

Palmu toteutti keväällä 2018 viiden partion lopettaneen aikuispartiolaisen haastattelun sekä järjesti työpajoja, joissa hahmoteltiin malleja, miten partiosta innostuneet aikuiset saataisiin jäämään partioon pysyvästi.

- Partiolaiset eivät voineet sanoa mitään, miltä tuntuu tulla partion ulkopuolelta. Meidän piti jäävätä itsemme, kertoo Palmulla projektia vetänyt palvelumuotoilija Putte Huima, itsekin partiolainen Ilvesveikoista.

Hiljaisen partiotiedon dekoodausta

Projektissa työskennellyt etnografi Anni Ojajärvi auttoi näkemään aikuisasiaa partion ulkopuolelta.
- Partio on aikuiselle kuin uusi kulttuuri. On vaikea olla aloitekykyinen vieraassa ympäristössä, jos ei osaa eikä tiedä, mitä voi tehdä. Epävirallinen hiljainen tieto pitäisi avata aikuisille.

Projektissa kerätyn tiedon pohjalta syntyivät aikuispartiolaisen mukaan ottamisen ratkaisuehdotukset. Syksyllä viidessä lippukunnassa testattiin ehdotuksia käytännössä. Parhaat käytännöt laitetaan jakoon ja lippukunnille on jo tuotettu erilaista materiaalia aikuisten partiopolun vahvistamisen tueksi.

Artikkeli on julkaistu Suomen Partiolaisten vuosikirjassa 2018