Ihmiset

Maria “Hilla” Ruohola oppi puheenjohtajuutensa aikana itsensä, muiden ja asioiden johtamista

Maria “Hilla” Ruohola ryhtyi kolme vuotta sitten Suomen Partiolaisten puheenjohtajaksi, sillä hän halusi auttaa lippukuntia kasvamaan. Ruohola uskoo, että uusien jäsenten avulla lippukunta pysyy elinvoimaisena ja tekee laadukasta kasvatustyötä. 

Kuvassa Maria "Hilla" Ruohola nojaa tiiliseinään
Maria “Hilla” Ruoholan puheenjohtajuuskausi kesti kolme vuotta.

Turkulaislippukunta Mikaelin Sinikelloissa partionimiperinne elää vahvana. Kun seikkailijaikäinen tai sitä vanhempi Sinikello on ollut partiossa vuoden, saa hän seuraavalla kesäleirillä leirikasteen ja sen myötä oman partionimen. Nimi on johtajien valitsema, ja partiolaista tulee kutsua sillä kaikkialla partiossa. 

Tämä selittää, miksi Maria Ruohola on Suomen Partiolaisten (SP) puheenjohtajuuskautensa aikana tullut paremmin tutuksi nimellä Hilla. Kolmevuotisen puheenjohtajuutensa aikana Ruohola on ehtinyt kiertää Suomen partiopiirit moneen kertaan ja tehnyt parhaansa, jotta lippukuntien ja piirien suhde SP:hen muuttuisi läheisemmäksi. 

— Minulle partiossa on aina ollut tärkeää lippukuntatoiminta eli se, että meillä on elinvoimaisia lippukuntia, jotka tekevät laadukasta partiokasvatusta ja joissa vapaaehtoisten on hyvä olla. Mitä enemmän partiossa on lapsia ja nuoria, sitä suurempaa yhteiskuntavastuuta me kannamme ja sitä elinvoimaisempaa lippukunnan toiminta on, Ruohola kertoo.

Puhuessaan laadukkaasta partiokasvatuksesta Ruohola tarkoittaa toimintaa, jossa turvalliset aikuiset kohtaavat lapset ja nuoret juuri sellaisina kuin he ovat. Ruoholan mielestä kaikkein tärkein partiopesti onkin ryhmänjohtajilla, jotka mahdollistavat lippukuntien ja sen myötä koko järjestön olemassaolon.  

Toisinaan lippukunnan tehtävät kuitenkin kasaantuvat vain muutaman ihmisen harteille. Tämän välttämiseksi Ruohola kannustaa lippukuntia houkuttelemaan aktiivisesti uusia jäseniä ja ottamaan heidät avoimesti vastaan. 

— Meillä on vahvat perinteet ja partiotermit, jotka luovat meille yhteenkuuluvuuden tunteen, mutta saattavat saada uuden tyypin tuntemaan itsensä ulkopuoliseksi. Jokaisella uudella aikuisella voisi olla vaikkapa partiokummi, joka huolehtisi, että tulokas saa kaikki sähköpostit ja tietää tärkeät päivämäärät ainakin ensimmäisen vuoden ajan.  

Reilun työnjaon lisäksi Ruoholasta on tärkeää, että johtajat tietävät, että heidän työtään arvostetaan. Niin kehut kuin kehittävä palautekin on tärkeää, ja kaiken kruunaa yksi sana: kiitos. 

Kurssit avartavat ja tekemällä oppii 

Vuodenvaihteessa Ruoholan puheenjohtajuuskausi päättyy, mutta hänen innostuksensa partiota kohtaan on yhtä voimakas kuin pestin alussa. Noin 30 tuntia vapaaehtoistyötä joka viikko kolmen vuoden ajan on vaatinut paljon, mutta samalla puheenjohtajuus on kasvattanut Ruoholaa valtavasti. 

— Olen oppinut itsestäni ihmisenä ja ryhmän jäsenenä sekä muiden, itseni ja asioiden johtamisesta. Vaikka tämä pesti ei anna minulle suoranaista ammattiosaamista, nämä taidot ovat sellaisia, joita käytän työssäni päivittäin.

Ruoholan mukaan itsensä johtaminen eroaa muiden johtamisesta niin, että omalla kohdalla täytyy ottaa huomioon myös kaikista pienimmät yksityiskohdat. Toiselle ihmiselle taas pitää antaa tehtävän raamit ja aikataulu, mutta jättää tilaa myös hänen omalle luovuudelleen. Puheenjohtajana hän on huomannut vaativansa itseltään vielä enemmän kuin muilta.  

Kuvassa Maria "Hilla" Ruohola heittää vaahteranlehtiä ilmaan
Ruohola on huomannut vaativansa itseltään vielä enemmän kuin muilta.

Partiolaisten johtamiskokemusta arvostetaan laajasti myös järjestön ulkopuolella. Ruohola uskoo suosion perustuvan siihen, että partiossa eri taidot kehittyvät tekemisen kautta. 

— Partio on näin menestynyt nuorisojärjestö ehkä siksi, että annamme nuorille tilaa ja kokeilemisen paikkoja. Kenenkään ei tarvitse olla valmis tai käydä kursseja ennen kuin voi lähteä tekemään. 

Ruohola näkee, että erilaisten kurssien ja koulutusten tehtävä on puolestaan tukea oppimista ja avartaa ajattelua. Hän itse on käynyt partionjohtajakurssin, partiojohtajajatkokoulutuksen (KoGi) sekä viimeisimpänä Value Based Leadership (VBL) -koulutuksen. Erityisesti VBL-koulutus on antanut hänelle paljon itsevarmuutta ja uusia näkökulmia johtamiseen. 

Partio muuttuu yhteiskunnan mukana 

Haastatteluhetkellä lokakuun puolivälissä Ruoholan puheenjohtajuuskautta on jäljellä 2,5 kuukautta. Hän kertoo jännittyneenä marraskuisesta SP:n jäsenkokouksesta, jossa selviää, hyväksyykö jäsenistö Ruoholan ja hänen johtamansa tiimin valmisteleman peruskirjauudistuksen. Uudistetussa peruskirjassa muun muassa painotetaan partion roolia rauhanliikkeenä ja päivitetään partiolupausta niin, että eri vakaumuksiin suhtaudutaan tasavertaisesti. 

— Jossain määrin on hyvä pitää perinteistä kiinni, mutta partio-ohjelmaa ja partiokasvatusta pitää myös uudistaa niin, että vastaamme tämän päivän yhteiskunnan haasteisiin ja annamme valmiuksia maailman muuttamiseen paremmaksi, Ruohola toteaa.

Samaan tapaan hän ajattelee, että vaikka oman puheenjohtajuuskauden loppuminen on haikeaa, nuorisojärjestö kaipaa vaihtuvuutta ja on jonkun muun vuoro ottaa ohjat. Ruohola puolestaan aikoo muuttaa Helsingistä takaisin Turkuun ja panostaa pitkästä aikaa lippukuntansa toimintaan. 

Maria “Hilla” Ruohola, 30 

  • Suomen Partiolaisten historian nuorin puheenjohtaja. Aloitti pestissä vuonna 2018 ja päättää sen vuodenvaihteessa. 
  • Kotoisin Turusta, mutta on asunut puheenjohtajakautensa ajan Helsingissä. 
  • Ammatiltaan psykologi. 
  • Haaveilee seuraavaksi lippukuntavalmentajan pestistä.