Media on ylpeä siitä, ettei se hotkaise jokaista syöttiä. Toimituksissa tehdään itse päätökset siitä, mihin tartutaan. Toimittajalle voi silti soittaa (sähköposteja tulee jo aivan liikaa!) ja kokeilla onneaan. Kahteen käsitteeseen perehtyminen parantaa merkittävästi mahdollisuuksiasi onnistua.
Uutiskriteerit kertovat, kannattaako aiheesta kertoa yleisölle. Esimerkiksi uutistoimisto STT kuvailee tyylikirjassaan, että sen uutiskriteereitä ovat ”merkitys, kiinnostavuus, yllättävyys, ajankohtaisuus ja läheisyys”.
Onko se esimerkiksi kiinnostavaa tai yllättävää, jos lippukunta aloittaa toimintansa syksyllä jokavuotiseen tapaansa perinteisin menoin? Ei ehkä. Uudenlaista toimintaa ja uudet puitteet? Alkaa kiinnostaa. Läheisyyden kriteeri on erityisen tärkeä. Mitä paikallisempi media, sitä paikallisemmat aiheet.
Konsepti puolestaan kertoo, mitä, milloin ja kenelle.
Erityisesti lehtiä riittää moneen lähtöön: on sanomalehtiä, aikakauslehtiä, järjestölehtiä ja kiiltäväpintaisia lifestyle-lehtiä. On naisille, miehille, metsästäjille, sisustajille, keravalaisille ja niin edelleen.
Konseptiin perehtyminen takaa, että osaat tarjota kullekin medialle ja sen käsittelytapaan sopivia aiheita. Olet jo vahvoilla, jos osaat vinkata, että aiheesi saattaisi sopia juuri tietylle palstalle tai tietynlaiseksi jutuksi.
Näe vaivaa ja perehdy konseptiin. Vastaanotto ei varmasti ole lämmin, jos tarjoat jotain, mitä vaikkapa lehti ei edes voisi julkaista. Päätoimittajana hylkäsin usein mielipidekirjoituksia. Niitä tarjottiin sinnikkäästi, vaikka lehdessä ei ollut niille varattua paikkaa.
Loppu on tuurista kiinni. Ja siitä, että osaat valita oikean numeron. Retkeilyaihetta ei kannata vinkata politiikan toimittajalle.
Kirjoittaja on Ylen politiikan toimittaja ja partiolainen, joka vastasi viestinnästä SP:n hallituksessa vuosina 2015–2016. Hän on aiemmin myös muun muassa päätoimittanut Ylioppilaslehteä sekä istunut Julkisen sanan neuvostossa (JSN).
Tällä palstalla vaihtuva asiantuntija kertoo ajankohtaisesta partioon liittyvästä aiheesta.
