Ihmiset

Pandemia-ajan puheenjohtaja ei matkusta eri mantereille

Partiotyttöjen maailmanliittoon eli WAGGGSiin kuuluu 150 jäsenmaata ja 10 miljoonaa jäsentä. Turkulainen Heidi Jokinen on toiminut WAGGGsin hallituksen puheenjohtajana elokuusta 2020 lähtien.

Heidi Jokinen kokee pestinsä samalla tavalla aikaa vieväksi kuin piirinjohtajan tai Suomen Partiolaisten (SP:n) puheenjohtajan pestin. Hallinto on hyvin samankaltaista. Järjestöllä on hallitus, puheenjohtaja, työntekijöitä, toiminnanjohtaja, vuosikokouksia ja yhdistyksen jäseniä.  

 On ollut helppo tulla pestiin, kun on Suomessa saanut pitkään olla eri hallinnon pesteissä, Jokinen kertoo.  

Yleensä tehtävään kuuluu paljon matkustamista, noin pari matkaa kuukaudessa. Matkat sijoittuvat globaalissa järjestössä eri mantereille. Tällä hetkellä koronaviruksen takia WAGGGSilla on täysi matkustuskielto. Näin Jokinen on poikkeuksellinen puheenjohtaja, joka hoitaa tehtäväänsä täysin Zoomin ja Teamsin kautta.  

Jokisen mukaan olisi järkevää, että pandemian jälkeenkin järjestössä osattaisiin tehdä asioita etänä.  

 Partiossa puhutaan paljon ilmastonmuutoksesta, mutta silti matkustetaan lentokoneella yllättävän paljon. Nyt on mahtava tilaisuus järjestöillekin ymmärtää, että hyvin paljon voi tehdä etänä. Toivottavasti jatkossa pohditaan joka matkan kohdalla, että pitääkö mennä paikan päälle.   

Jokinen on iloinen siitä, kuinka onnistuneesti Suomessa tehtiin keväällä partiota etänä. 

 Kaikkialla maailmassa ei ole samalla tavalla.  

Rohkeammin kantaa tyttöjen asioihin  

Partiolaisilla on kaksi maailmanjärjestöä: Partioliikkeen maailmanjärjestö WOSM ja Partiotyttöjen maailmanliitto WAGGGS. Näistä kahdesta Jokisen mukaan WAGGGS on se, joka ei näy niin paljon suomalaisessa partiotoiminnassa. Moni ei esimerkiksi tiedä, että järjestö puhuu tyttöjen ja nuorten naisten aseman parantamisesta.  

 WAGGGSin jääminen varjoon on osoitus sen tarpeellisuudesta. Partiossa puhutaan ylipäätänsä nuorista, jolloin nuoriin naisiin liittyvät asiat jäävät huomaamatta. 

Jokisen mukaan onkin mielenkiintoista pohtia, missä määrin Suomessa koetaan luontevaksi puhua tyttöjen ja nuorten naisten asioista. On helpompi puhua yleisesti nuorista, joihin kuuluu sekä tytöt ja pojat.  

– SP tekee Ugandan partiolaisten kanssa tyttöjen kuukautisterveyteen liittyvää kampanjaa. Projekti soveltuu hyvin myös Suomessa tehtäväksi. Aihe koskettaa kaikkia tyttöjä ja naisia, Jokinen pohtii.

Jokinen viittaa SP:n #NoMissedSchoolDays -hankkeeseen, jonka tarkoitus on lisätä kuukautisterveyteen liittyvää tietoutta niin Ugandassa kuin Suomessa aktiviteettien avulla.

Kuvassa Heidi Jokinen.

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on olennainen osa hyvin monen partiojärjestön agendaa. Esimerkiksi Malesiassa tyttöpartiolaiset aloittivat kansainvälisen kampanjan lapsiavioliittojen lakkauttamiseksi. Jokisen mukaan Suomessa taisteltiin pitkään siitä, voiko partiossa ottaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin vai onko se vain erätaitojen oppimista. Nykyään yhteiskunnallinen vaikuttaminen on yhtenä SP:n tavoitteena.   

 Esimerkiksi Plan International Suomi ottaa vahvasti kantaa tyttöjen asioihin. Tyttöasioille on siis kysyntää. Voisimmeko tuoda esille rohkeammin, että partiossa teemme niitä asioita, joista Plan International puhuu?  

Kuka tahansa voi osallistua WAGGGSin toimintaan 

Koska Suomen Partiolaiset (SP) on ollut yksi WAGGGSin perustajajäsenistä, Jokinen kokee järjestön historialliseksi velvollisuudeksi ja etuoikeudeksi. Hänen mielestään Partiotyttöjen maailmanliitolla olisi paljon tarjottavaa SP:lle. Jokinen kannustaakin järjestöä ottamaan rohkeammin osaa erilaisiin globaaleihin ohjelmiin. 

Kaikki WAGGGSin materiaalit ovat saatavilla netissä. Mikä tahansa lippukunta voi ottaa niitä käyttöön. Esimerkiksi vuosittainen muistelemispäivä, jolloin ajatellaan muiden maiden partiolaisia, on WAGGGSin aloittama perinne. Helmikuussa juhlittavaa päivää varten julkistetaan aktiviteettimateriaalipaketti, jolla on joka vuosi oma teemansa. 

Kansainvälisyydestä partiossa haaveilevalle Jokinen suosittelee piirien ja SP:n erilaisia kansainvälisyyteen liittyviä tehtäviä. Nyt korona-aikana voi lisäksi katsoa netistä WAGGGSin järjestämiä online-nuotioiltoja ja paneelikeskusteluja. 

Juttua muokattu 17.12.2020 klo 12.35

Heidi Jokisen sitaatti liittyen #NoMissedSchoolDays-hankkeeseen antoi väärän kuvan projektista. Sitaatissa kysyttiin alun perin, miksei projektia tehdä täällä Suomessa. Koska projekti pyörii jo Suomessa, Jokinen tarkensi sitaattiaan haastattelun jälkeen jutun kirjoittaneelle toimittajalle viestin välityksellä.