Pinnalla

Partio hillitsee ilmastonmuutosta

Ilmastonmuutos koskettaa joka ikistä. Partiolaiset haluavat olla aktiivisina toimijoina tässä koko maailman yhteisessä asiassa. Voimme olla hyvä esimerkki muille.

– Me partiolaiset emme halua haluttaa kiihdyttää ilmastonmuutosta, vaan tehdä oman osamme ympäristön hyväksi. Tämä lähtee jo partion arvoista: Haluamme muuttaa maailman paremmaksi minä olemme sen löytäneet, Mikko Jalo Suomen Partiolaisten Kestävä kehitys partiossa -työryhmästä kertoo.

– Luonnonsuojelu, parempien ympäristövalintojen tekeminen ja kannanottaminen kuuluvat partiolaisille. Etenkin kun olemme iso järjestö, on meillä paljon valtaa ja vastuuta. Voimme olla hyvä esimerkki muille ja tehdä ihan kansainvälistäkin yhteistyötä, Meeri Näppilä samaisesta työryhmästä jatkaa.

Laavu on ympäristöystävällinen valinta

Ilmastonmuutos on tutkijoiden mukaan suurin maapalloa uhkaava ongelma. Maapallon keskilämpötila on noussut jo lähes asteen verran 1800-luvulta. Ilmastonmuutoksen torjumisella on kiire.

Jalon mukaan hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että partio toimijana sitoo ilmakehästä saman verran hiilidioksidia kuin mitä sinne päästää. Toisin sanoen hiilineutraali partiotoiminta ei lämmittäisi ilmastoa. Tavoitteena on, että Suomessa partiotoiminnasta tehdään hiilineutraalia vuoteen 2030 mennessä.

– Se on tosi iso tavoite ja edellyttää muutoksia siinä, miten harrastamme. Partiota ei tarvitse lopettaa tai vähentää, vaan järjestää kestävämmin. Lähtökohtaisesti partio on vähäpäästöistä, esimerkiksi, jos nukumme laavuissa.

– Olen toiveikas, että onnistumme. Hiilineutraali partio -suunnitelmaa tehdessä tapasimme paljon asiantuntijoita, joilta saimme hyvää palautetta. Partion hiilijalanjälki on aika hallittavassa olevaa. Matkustaminen ja ruokailu aiheuttavat tapahtumissamme yleensä isoimmat päästöt, Näppilä mainitsee.

Taidot maailman muuttamiseen

– Hiilijalanjäljen pienentäminen on yksi osa suunnitelmaa. Toinen yhtä tärkeä osa on partion hiilikädenjäljen kasvattaminen: minkälainen vaikutus meillä partiona on ympäröivään yhteiskuntaan ja partiolaisiin, Jalo toteaa.

– Hiilikädenjälki tarkoittaa sitä, että pyritään vaikuttamaan muiden ihmisten hiilijalanjäljen suuruuteen. Voi esimerkiksi opettaa muita tekemään hyvää kasvisruokaa ja perustaa kasvimaan, Näppilä selventää.

Jalon mukaan partion uuden strategian tavoitteena on, että partiolaiset saavat taidot maailman muuttamiseen. Ilmaston kannalta on vaikuttava muutos, jos partiolaiset toimivat kodeissa ja kouluissa ilmaston hyväksi nyt. Iso harrastajamassa saa konkreettisia muutoksia aikaiseksi ja tavoittaa isoja joukkoja.

”Luonnonsuojelu, parempien ympäristövalintojen tekeminen ja kannanottaminen kuuluvat partiolaisille.”

Mukana yhteiskunnallisessa työssä

Partiolaiset eivät ole ilmastoasioissa yksin, vaan Suomessa myös kunnat, kaupungit, seurakunnat, monet yritykset sekä valtio ja Euroopan unioni pyrkivät hiilineutraaleiksi.

– Kuntien ja partion tavoitteissa näen paljon yhteneväisyyksiä: tahtotilassa näkyy aitoa ja vilpitöntä vaikuttamishalua tärkeän asian edistämiseksi sekä esimerkin näyttämistä omalla toiminnallaan. Partion, samoin kuin ilmastonmuutokseen sitoutuneiden kuntien, asettama tavoite on kunnianhimoisempi kuin EU:n ja Suomen valtion päästövähennystavoitteet. Juuri tällaista kirimistä tarvitaankin, että voimme saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen lämpenemistavoitteen, kommentoi tutkija Hanna Savonlahti Suomen ympäristökeskuksesta.

Myös kirkko on herännyt ilmastonmuutokseen. Heillä on vuonna 2019 hyväksytty ilmastostrategia. Sen tavoitteet ovat hyvin samankaltaisia kuin partiolaisilla.

– Kirkosta ja kirkon ulkopuolelta on saatu viestiä, että nyt kirkko tekee oikeita asioita, toteaa luottamustoimena hanketta vetänyt Laura Riuttanen.

– Seurakunnat ovat olleet tosi innostuneita ja kokeneet ilmastotyön motivoivaksi, kun voi olla osa isoa muutosta. Myös nuoret voivat tehdä tosi vaikuttavaa ilmastotyötä, hän kertoo.
Riuttanen työskentelee Helsingin yliopistossa Ilmakehätieteiden keskuksessa (INAR). Hän vetää kansallista verkostoa, joka kehittää Suomen korkeakoulujen ilmasto-opetusta ja osaamista. Verkkokursseille ovat tervetulleita kaikki asiasta kiinnostuneet. Riuttanen oli myös asiantuntijana kommentoimassa partion suunnitelmia.

Viimeisenä vaihtoehtona kompensoidaan

Kaikkea toimintaa on mahdotonta saada hiilineutraaliksi – viimeisenä vaihtoehtona kompensoidaan.

– Kompensointi tarkoittaa sitä, että tehdään joko itse tai maksetaan sille taholle, joka tekee päästöjä sitovia toimia. Sellaisia ovat esimerkiksi metsän istuttaminen ja soiden ennallistaminen, jonka jälkeen suo alkaa taas kasvaa ja sitoa hiiltä, Näppilä selventää.
Riuttanen on liittynyt itse aikuisena partioon Espoon Leppäversoihin. Partio on nyt koko nelihenkisen perheen harrastus.

– Partiossa on paljon hyvää, ei tarvitse potea huonoa omatuntoa, jos välillä ajaa autolla metsään. Tärkeää on, että kiinnitetään asioihin huomiota ja toimitaan yhteiskunnallisella taholla. Kun itse toteuttaa ilmastotekoja, voi niitä vaatia muiltakin, Riuttanen summaa.

– Konkreettiset teot luovat toivoa.

”Kun itse toteuttaa ilmastotekoja, voi niitä vaatia muiltakin.”

Lainaus, korjaus ja kirppikset

Suomen Partiolaisten vastuullisuusseminaari pidettiin ensimmäisen kerran syksyllä. Koulutus sopii vaeltajaiästä ylöspäin, ja se on tarkoitus pitää jatkossa vuosittain.

– Koulutus oli voimaannuttava. Siinä käsiteltiin muun muassa, mitä valintoja yksittäinen partiolainen voi tehdä. Mietittiin myös omia kulutustapoja ja hiilikädenjälkiasioita, Näppilä kertoo.

Hän vinkkaa, että vuonna 2021 julkaistaan lippukunnille Kestävä kehitys partiotapahtumissa -ohje, jota voi hyödyntää vaikkapa kesäleireillä.
Mutta mitä henkilökohtaisia valintoja Mikko Jalo ja Meeri Näppilä tekevät itse?

– Olen ollut tosi pitkään kasvissyöjä. En osta aina uutta: lainaan, korjaan ja käyn kirppiksillä. Liikun julkisilla, pyörillä ja kävellen, kertoo Näppilä. Paneutumisesta kertoo myös se, että hän opiskelee Helsingin yliopistossa ympäristötieteitä Ympäristön muutoksen ja globaalin kestävyyden maisteriohjelmassa.

Myös Mikko Jalo harrastaa samoja valintoja kasvisyönteineen ja pyöräilyineen. Hänen mukaansa mukavuus ei vähene, vaikka tekee ympäristöystävällisesti.
– Ympäristö on minulle elinehto. Ihan kaiken edellytys. Ilman hyvinvoivaa luontoa ei ole myöskään meitä ihmisiä, Jalo painottaa.

Linkkivinkit: