Partioneuvosto käsitteli uuden peruskirjan luonnoksen – neuvosto kannatti yksimielisesti yhden lupauksen mallia

Partioneuvosto käsitteli partion uuden peruskirjaluonnoksen kokouksessaan 22.9.2019 ja puolsi luonnosta muutamin tarkennuksin yksimielisesti. Keskeisin kokouksessa tehty muutos oli, että peruskirjassa puhutaan jatkossa omassa uskossa tai muussa katsomuksessa kasvamisesta. Partioneuvosto kannatti yksimielisesti nyt ehdotettua partiolupausta ja yhden lupauksen mallia. 

Partioneuvosto eli Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n (SP-FS) valtuusto piti ylimääräisen kokouksen sunnuntaina 22.9.2019. Kokouksen ainoana käsiteltävänä asiana oli partion peruskirjan uudistus. Partioneuvosto keskusteli yksityiskohtaisesti peruskirjaluonnoksesta ja antoi luonnoksesta palautetta SP-FS:n hallitukselle. Partioneuvosto kiitteli hallitusta ja peruskirjatyöryhmää hyvästä prosessista, jossa on osallistettu laajasti partiolaisia sekä erilaisia asiantuntijatahoja. 

Yksi kokouksen keskeisimmistä asioista oli keskustelu yhden ja useamman vaihtoehtoisen lupauksen malleista. Etelä-Karjalan Partiolaisten piirihallitus oli välittänyt partioneuvostolle tiedoksi oman kannanottonsa, jossa he pyysivät kahden lupauksen mallin selvittämistä. Kokouksessa neuvokset toivat keskusteluun laajasti erilaisia näkökulmia erityisesti yhden lupauksen mallin eduista ja partioneuvosto kannattikin yksimielisesti yhden lupauksen mallia. Partioneuvokset olivat myös tyytyväisiä tämän hetken peruskirjaluonnoksessa olevaan partiolupaukseen eikä lupauksen sanamuotoihin tehty muutosehdotuksia.  

Partioneuvosto keskusteli myös vilkkaasti siitä, miten peruskirjassa voitaisiin mahdollisimman selkeästi ilmaista, että partio noudattaa positiivisen uskonnonvapauden periaatetta ja partiokasvatuksessa huomioidaan partiolaisten erilaiset katsomukset. Peruskirjan sanamuotoja päädyttiinkin kirkastamaan siten, että sunnuntaina vahvistetussa luonnoksessa puhutaan omassa uskossa tai muussa katsomuksessa kasvamisesta.  

− Partioneuvosto käsitteli peruskirjaluonnoksen yksityiskohtaisesti. Neuvosten tekemät muutosehdotukset koskivat lähinnä yksittäisten ilmausten kirkastamista tai sujuvoittamista, varsinaisia sisältöön tai peruskirjan henkeen vaikuttavia muutoksia ei esitetty, tiivistää partioneuvoston puheenjohtaja Pauli Engblom sunnuntaista keskustelua. 

Partioneuvosto antoi peruskirjasta seuraavan lausunnon:  

“Partioneuvosto kiittää hallitusta ja peruskirjatyöryhmää osallistavasta prosessista ja erityisesti eri puolilla Suomea toteutetuista työpajoista ja jäsenkyselystä, jotka osoittavat partiolaisten tukevan uudistusta. Partioneuvosto panee merkille jäsenistössä peruskirjaluonnoksesta käydyn rakentavan keskustelun ja toivoo keskustelun jatkumista. Ruotsinkielistä prosessia on edistetty samanaikaisesti suomenkielisen prosessin kanssa. Partioneuvosto toivoo, että vaikka ruotsinkielistä luonnosta ei käännetty samanaikaisesti, projektiryhmä ja SP-FS hallitus tukevat jatkossakin tehtävää käännöstyötä ja prosessia. 

Partioneuvosto pitää arvokkaana sitä, että kaikilla partiolaisilla olisi jatkossakin yksi yhteinen partiolupaus. Ehdotettu partiolupaus lähtee lapsen ja nuoren lähtökohdista mahdollistaen positiivisen uskonnonvapauden aidon toteutumisen. 

Partioneuvosto pitää peruskirjaluonnosta onnistuneena ja katsoo sen täyttävän jäsenkokouksen tehtävänannon. Partioneuvosto kehottaa hallitusta lähettämään luonnoksen partion maailmanjärjestöille kommentoitavaksi.” 

Uusi peruskirja sanoittaa partiolaisten arvoja ja toimintaperiaatteita aiempaa selkeämmin ja tähän päivään sopien. Uutta peruskirjaa kirjoitettaessa on tehty mittavaa osallistamista ja taustatyötä. Osana perukirjan uudistusta myös partiolupaus muuttuu. Tutustu Partioneuvoston puoltamaan peruskirjaluonnokseen kokonaisuudessaan sivulla partio.fi/arvokeskustelu.  

Yleisimmät kysymykset peruskirjan muutoksista 

Peruskirjan luonnosta koskevassa keskustelussa on noussut syksyn aikana esiin erityisesti joitakin tiettyjä keskustelua herättäneitä teemoja. Keskeisiä keskustelunaiheita ovat olleet seuraavat kysymykset: 

Miksi peruskirjassa päädyttiin yhteen lupaukseen, eikä esimerkiksi kahteen vaihtoehtoiseen lupaukseen?

Myrskylyhty roikkuu hirsiseinällä
Kuva: Eeva Helle

Lupaushetki on ryhmän yhteinen asia ja partiolaisille on tärkeää, että yksi lupaus yhdistää kaikkia partiolaisia. Emme halua jaotella lupauksenantajia ”meihin” ja ”heihin”. Olisi käytännön tasollakin haastavaa, jos lapsen tai perheen pitäisi valita, minkä lupauksen antaa.  

Suurin joukko, jotka antavat partiolupauksen ovat 7-9 vuotiaat sudenpennut sekä 9-11 vuotiaat seikkailijat, 12-15 vuotiaat tarpojat ja 15-18 vuotiaat samoajat. Yli 18-vuotiaita lupauksenantajia on vain kourallinen. Erityisesti lapsen ja nuoren näkökulmasta vaatimus valita useamman vaihtoehtoisen lupauksen välillä on kohtuuton, kun oma katsomus on vasta rakentumassa. 

Kun kaikki ryhmäläiset antavat saman lupauksen, lupauksesta voidaan myös keskustella yhteisesti ja avata sitä yhdessä. Parhaimmillaan keskustelu tukee uskontojen välistä dialogia: ryhmänjohtaja avaa mitä “kasvaa katsomuksessani” tarkoittaa ja miten se voi tarkoittaa eri ihmisille erilaisia asioita. Kaikki voivat tuoda oman näkökulmansa esiin.  

Uusi lupaus mahdollistaa aidon positiivisen uskonnonvapauden. Oli partiolaisen usko tai muu katsomus mikä tahansa, lupaus ottaa sen huomioon.  

Miksi lupauksessa käytetään juuri katsomus-termiä?

Peruskirjassa katsomuksen määritellään olevan “uskonto tai muu katsomus”. Tätä tarkennettiin Partioneuvoston pyynnöstä alkuperäisestä luonnoksesta lisäämällä muu-termi katsomuksen yhteyteen sekä vaihtamalla maailmankatsomus- termi katsomus-termiin. Haluamme korostaa, että oman uskonnon harjoittamiseen ja uskontokasvatukseen on tilaa partiossa. Partion tulisi antaa tilaa oman katsomuksen etsimiseen, tutkiskeluun ja siinä kasvamiseen. Matka eli kasvaminen on juurikin tärkeintä partion uskonto- ja katsomuskasvatuksessa. Siten “kasvaa katsomuksessani” antaa tilaa tälle kasvulle, kun ei tarvitse lukittautua lupauksen tasolla johonkin tiettyyn uskontoon tai muuhun katsomukseen. Katsomuksessa kasvamista tukevat muun muassa peruskirjassa määritellyt partioihanteet. 

Mitä tarkoittaa positiivinen uskonnonvapaus?

Mahdollisten muutosten jälkeenkin partiossa voi harjoittaa omaa uskontoaan tai muuta katsomustaan niin, että kunnioittaa samalla muiden oikeutta harjoittaa uskontoaan tai muuta katsomustaan. Jatkossakin on mahdollista, että osa lippukunnista sitoutuu antamaan ensisijaisesti tietyn taustayhteisön tunnustuksen mukaista uskonnollista kasvatusta. Toisin kuin taustayhteisösopimukset, peruskirja ja partiolupaus koskettavat kuitenkin jokaista partiolaista ja partiolippukuntaa Suomessa, joten on tärkeää, että peruskirja ja partiolupaus mahdollistavat partiotoiminnan monipuolisuuden. 

Jos seurakunta on lippukunnan taustayhteisö, miten lippukunnassa annetaan uskonto- ja katsomuskasvatusta? Mikä on seurakunnan rooli siinä?

Uusi peruskirja tukee seurakuntien ja lippukuntien hyvän yhteistyön jatkumista. Evankelis-luterilainen ja ortodiksinen kirkko ovat partion tärkeitä yhteistyökumppaneita sekä valtakunnallisella tasolla että paikallisten seurakuntien ja lippukuntien välisessä toiminnassa. Partion tavoitteena on tarjota entistä laadukkaampaa katsomuskasvatusta. Tunnustuksellinen uskontokasvatus voi jatkossakin olla tapa toteuttaa partion katsomuskasvatusta. Evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon toivotaan antavan tukea kristilliseen kasvatukseen. 

Jatkossakin on mahdollista, että osa lippukunnista sitoutuu antamaan esisijaisesti tietyn taustayhteisön tunnustuksen mukaista uskonnollista kasvatusta. Taustayhteisösopimuksessa lippukunta ja seurakunta määrittelevät, millaista hengellistä kasvatusta lippukunta tarjoaa ja miten lippukunta osallistuu seurakunnan toimintaan. Samalla taustayhteisösopimuksessa määritellään, mitä tukea seurakunta antaa lippukunnalle. Leirihartaudet ja muu kristillinen toiminta ei ole poistumassa partiosta, vaan positiivisen uskonnon vapauden kautta ne tulevat edelleen olemaan osa partiotoimintaa. Näiden rinnalle järjestetään tunnustuksetonta ohjelmaa heille, jotka eivät oman katsomuksensa takia voi osallistua kristilliseen hartaushetkeen tai opetukseen 

Partion maailmanjärjestöt kommentoitavat peruskirjaa 

Partioneuvoston käsittelyn jälkeen peruskirjaluonnos käännetään seuraavaksi ruotsiksi ja englanniksi. Englanninkielinen peruskirja esitellään Partiotyttöjen Maailmanliitolle (WAGGGS) ja Partioliikkeen Maailmanjärjestölle (WOSM) loppusyksyn 2019 aikana. Suomen Partiolaiset saavat palautteen molemmilta maailmanjärjestöiltä ja peruskirjaa muokataan tarvittaessa tämän palautteen perusteella. Maailmanjärjestöjen on hyväksyttävä lopullinen peruskirja. Näin varmistetaan, että kansainvälisen partioliikkeen arvopohja ja toimintaperiaatteet näkyvät myös suomalaisessa partiotyössä. 

On mahdollista, että luonnokseen tulee prosessin edetessä muutoksia. Uusi peruskirja hyväksytään jäsenkokouksessa syksyllä 2020.