Silja Markkula on 29-vuotias partiolainen ja European Youth Forumin puheenjohtaja. Hänen mielestään partiolla on paljon annettavaa ilmastoasioissa ja poikkeusaikoina, kuten vallitsevassa pandemiatilanteessa
European Youth Forum on eurooppalaisten nuorisojärjestöjen kattojärjestö, jonka alla toimii sata jäsenjärjestöä.
Puheenjohtajana Silja Markkulan tehtäviin kuuluu järjestön johtamista, edustustehtäviä ja ennen kaikkea nuorten oikeuksien edistämistä. European Youth Forumia johtaa yhdentoista hengen hallitus, jota Markkula pitää tämänhetkisenä vartionaan.
– Koen puheenjohtajuuden olevan nykyinen pestini partiossa, Markkula kertoo.
Markkula aloitti partion 11-vuotiaana Sipoossa Sipoonkorven Haltioiden perustamisen yhteydessä. Harrastus vei mukanaan ja Markkula kerrytti partiovuosinaan muun muassa kansainvälistä kokemusta, josta onkin ollut paljon hyötyä myöhemmin. Kansainvälisen kokemuksen lisäksi Markkula kokee saaneensa partiosta myös tärkeää
kokemusta vaikuttamistyöstä.
– Lisäksi olen oppinut partiossa johtamistaitoja, taitoa luoda siltoja, ihmisten ymmärrystä ja empatiaa, hän pohtii.
Partiossa luotu pohja halulle ymmärtää maailmaa ja ihmisiä vei Markkulan lopulta Helsingin yliopistoon
opiskelemaan sosiaali- ja kulttuuriantropologiaa.
Partion rooli ilmastokriisissä
IPCC:n ilmastoraportin julkaisemisesta vuonna 2018 lähtien ilmastonmuutos on ollut otsikoissa, ja aihe puhuttaa myös partiopiireissä. Markkula on jo aikaisemmin peräänkuuluttanut tehokkaampia ilmastotoimia, ja hän
ajattelee myös partiolaisilla ja European Youth Forumilla olevan merkittäväkin rooli ilmastotalkoissa.
– Vaikka partio on sitoutumaton järjestö, ei se tarkoita, ettei partio saisi ottaa kantaa. Päinvastoin partio saa
ja sen pitääkin ottaa kantaa tärkeissä asioissa, hän painottaa.
Markkula näkee partion roolin ilmastotoimissa niin, että partio voi toimia etenkin sillä alueella, jolla se muutenkin toimii. Esimerkiksi metsien suojelussa partiolla on luonnollinen ja toimiva rooli, sillä partiotoiminnasta iso osa tapahtuu
luonnossa ja metsissä. Toisaalta partiosta voidaan erottaa kaksi tasoa, joilla ilmastotoimia voidaan tehdä: lippukunta ja yksittäiset partiolaiset.
– Lippukunnissa voidaan siis tehdä ilmastotoimia koskevia periaatepäätöksiä, mutta myös yksittäiset partiolaiset voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa samalla tavalla kuin kuka tahansa ihminen omilla valinnoillaan omassa arjessaan, Markkula muistuttaa.
Partiossa opetellaan ja harjoitellaan yhteistyötaitoja, joita voi hyödyntää myös ilmastotoimissa. Kaikkea ei tarvitse tehdä yksin, vaan myös ilmastoasioissa partiolaiset voivat tehdä yhteistyötä muiden kanssa.
Pandemia ja partio
Ilmastonmuutoksen lisäksi toinen hyvin pinnalla ollut asia on pandemia ja pandemian
vaikutukset etenkin nuorten hyvinvointiin.
– Varsinkin nuoret ovat kärsineet pandemiasta, sillä koko elämä siirtyi yhtäkkiä etä-etuliitteen alle ja koulun lisäksi jopa harrastukset ja illanvietot siirtyivät erilaisille alustoille, Markkula sanoo.
Myös partiota mahdollistavien nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvointi huolettaa Markkulaa, sillä monet toimintaa vetävät nuoret joutuivat yhtäkkiä merkittävän kuorman alle.
– Toisaalta asian toisella puolella painaa se, että partion toimintaan osallistumisesta tuli monelle lapselle ja nuorelle henkireikä ja on ollut hyvin tärkeää, että partio on jatkunut jossain muodossa, hän toteaa.
Markkula näkeekin pandemia-ajan vaikutusten partioon olevan moninaisia, eivätkä vaikutukset ole yksiselitteisesti hyviä tai huonoja. Vaikka huoli partiotoiminnan mahdollistavista nuorista ja heidän jaksamisestaan kasvoi, partiossa kokeiltiin uusia toimintamuotoja, joista osa jäänee pysyväksi osaksi toimintaa. Ja esimerkiksi Belgiassa partiolaisten
määrä jopa lisääntyi pandemian aikana.
– Partion voidaan ajatella jopa hyötyneen pandemia-ajasta ja toisaalta partio on myös ollut monelle korostuneen tärkeä harrastus viimeisten puolentoista vuoden aikana, Markkula summaa.
