Kokkaaminen trangialla, käsitiskit ja perunoiden pilkkominen ovat monelle nuorelle partiolaiselle uusia ja kasvattavia kokemuksia. Ruoka on keskeinen osa partiota, mutta tunnistetaanko ruokakasvatus osaksi kasvatuksellista partio-ohjelmaa?

Lavean määritelmän mukaan ruokakasvatus on kaikkea ruokaan ja syömiseen liittyvää opetusta, neuvontaa, ohjausta ja viestintää. Ruokakasvatuksen tavoitteena on muun muassa lisätä moninäkökulmaista ajattelua ruuasta niin yksilön, yhteiskunnan kuin ympäristönkin kannalta ja tukea tervettä suhdetta ruokaan ja syömiseen, yksilöllisyyttä arvostaen. Partion kasvatustavoitteet ja ruokakasvatuksen tavoitteet sopivat siis hyvin yhteen. Esimerkiksi leirien ja retkien ruokailutilanteissa onkin mahtava potentiaali ruokakasvatukselle!

Ruokakasvatuksen käytännön toteuttaminen

Miten partiossa käytännössä tehdään ruokakasvatusta? Olin kesäkuisen Kettu-alueleirimme muonituspäällikkö. Päätin ottaa ruokakasvatuksen osaksi leirin ohjelmaa. Toteutin leirillä ruokakasvatusaktiviteetteja sudenpennuista tarpojiin. Ruokakasvatusohjelmassa tehtiin taidetta mandariineista (toki tuotokset sai myös syödä), tutustuttiin viiteen perusmakuun tuttujen ruoka-aineiden avulla, keksittiin uusia ruokalauluja ja pelattiin ilmastoruokapeliä isompien kesken. Ruokakasvatusaktiviteetit olivat niin lapsille kuin aikuisillekin uutta ja innostavaa partio-ohjelmaa. Partio-ohjelman omia ruokakasvatusaktiviteetteja odotellessa suosittelen soveltamaan esimerkiksi näitä Maistuvan koulun aktiviteetteja:

Vinkkejä ruokakasvatukseen

Ruoka tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia kasvatukselliselle leiriohjelmalle. Haastan kaikki partioleirien tekijät pohtimaan jo leirin suunnitteluvaiheessa, miten ruoka otetaan mukaan kasvatustoimintaanne. Tässä muutamat vinkit, joita pohtimalla pääsette jo pitkälle:

  • Käykää ohjaajien kanssa läpi yhteiset periaatteet ruokailulle. Miten ruokailussa toimitaan, miten lapsia ohjataan ja kannustetaan? Syömisen pitäisi olla kaikille mukava tilaisuus, jossa rakennetaan tervettä suhdetta ruokaan ja omaan kehoon. Nyt viimeistään on aika sopia ohjaajien kesken, ettei ketään pakoteta syömään, vaan annetaan lapsien luottaa omaan kylläisyydentuntemukseensa. Syömään pakottaminen ei kehitä lapsen itsesäätelykykyä ja tervettä suhdetta ruokaan, vaan jättää ikävän muiston kyseisestä ruokalajista ja ruokailutilanteesta.
  • Tarjottavan ruuan raaka-aineiden tutkiminen kaikilla aisteilla ennen ruokailua tekee ruuan tutuksi lapsille, jolloin varovaisempikin syöjä saattaa uskaltautua maistamaan uusia ruokia. Tutkimisen voi toteuttaa vaikka pelin muodossa: https://maistuvakoulu.fi/ideat/makupeli/
  • Miettikää, miten voitte osallistaa lapset ruuanvalmistukseen.
  • Keittiövartiot ovat niin kasvatuksellista ohjelmaa leiriläisille kuin myös suuri apu leirin keittiössä! Sopivia tehtäviä löytyy sudenpennuillekin, kunhan ohjausta on tarpeeksi. Keittiövartiolle on hyvä suunnitella vaihtelevia tehtäviä: esimerkiksi pilkkomista, ruuan jakamista, siistimistä, tiskaamista ja somistustehtäviä.
  • Päivän menun kirjoittaminen (ja kuvittaminen) kaikkien näkyville voi olla todella mielekäs tehtävä! Keittiövartiossa leiriläiset samalla tutustuvat päivän ruoka-aineisiin ja ruuanvalmistukseen, mikä myös osaltaan lisää ruuan hyväksyttävyyttä ja arvostusta.

Ympäristöasiat ovat meille partiolaisille tärkeitä. Ruokavalinnoilla voimme rakentaa kestävämpää tulevaisuutta. Monet leirit ja lippukunnat huomioivatkin jo ympäristövaikutukset ruokavalinnoissa. Ruuan ympäristövaikutuksien pohtiminen on myös osa tarpoja- ja samoajaohjelmaa. Partio voi olla yksi muutoksentekijä, joka kasvattaa uusia sukupolvia kestävämpään ruokavalioon. Meidän Kettu-leirillä tarjottiin lähes yksinomaan kasvisruokaa. Vaihtelua leirin kasvisruokaan toivat sponsoreidemme tarjoamat tuotteet: Nyhtökaura maistui tortilloissa ja Muu-makkarat kastikkeessa. Kannustankin kysymään myös sponsoreita leiriruokien hankintaan.

Iloisia hetkiä ruokakasvatuksen parissa myös partiossa!

Kirjoittaja on ruokakasvatuksen asiantuntija Ruukku ry:ssä ja Helsingin Hakatyttöjen ohjelmajohtaja.