Kirjoittaja on Partio-lehden päätoimittaja ja ehdolla Suomen Partiolaisten hallitukseen viestinnästä ja markkinoinnista vastaavaksi jäseneksi.

 

”Ei Partio-lehden journalistisuutta kannata säilyttää siksi, että parikymmentä ihmistä pääsee harjoittelemaan toimittajana olemista”, on vähättelevin argumentti, jonka olen kuullut Partio-lehteä koskevassa keskustelussa.

En voi uskoa, että järjestössä, joka haluaa olla paras paikka tehdä vapaaehtoistyötä, sanotaan näin.

Lehden toimituksella ja heidän motivaatiollaan on väliä, koska heidän tekemänsä työ menee joka ikisen partiolaisen kotiin sekä kaikkiin Suomen kunnan- ja kaupunginkirjastoihin ja nuorisotaloihin. Ei ole siis ihan sama, kuinka monta toimituksen jäsentä lehteä tekee tai minkälaiset taidot heillä on.

Mikäli toimituksessa on vajausta tai toimittajat tarvitsevat paljon apua, se lisää päätoimittajien työmäärää. Mikäli taas päätoimittajat puuttuvat tai he tarvitsevat paljon tukea pestiinsä, se vaikuttaa heti Partio-lehteä tekevien työntekijöiden sekä päätoimittajien pestiesihenkilöinä toimivien luottisten työmäärään.

Huonosti johdettu muutos on raskasta tekijöille

Lehden työaikataulu on tiukka. Lehti ei voi valmistua myöhässä, tai siitä tulee sakkoja. Viime vuonna minut ja Laura Kanerva pestattiin päätoimittajiksi kesälomalla. Syksyllä tutustuimme toisiimme, ideoimme lehteä, kävimme pestikeskustelut ja perehdytykset. Näin olimme valmiina marraskuun lopussa pitämään kokouksen, jossa suunniteltiin vuoden ensimmäinen lehti.

Nyt on marraskuu, ja lehden uusien päätoimittajien ja toimituksen rekrytointia ei ole edes aloitettu. Hallituksen päätöksestä muuttaa lehden linjaa on kulunut kaksi kuukautta, eikä edelleenkään osata antaa vastauksia perustavanlaatuisiin kysymyksiin, kuten kuinka monta päätoimittajaa lehdelle pestataan tai miten hallitus käytännössä vastaa lehden sisällöstä.

Huono muutosjohtaminen ei ainakaan lisää kenenkään motivaatiota olla tekemässä Partio-lehteä jatkossa.

Tänään, 5.11., hallitus pohtii lehteen liittyviä käytännön asioita kokouksessaan. Toivon, että hallitus ottaa tilanteen vakavissaan. Harmittaa, että ensin tehtiin päätös lehden linjan muuttamisesta ja vasta sitten pohditaan, miten muutos toteutetaan. Hallitus on käyttänyt aikaa uuden journalistisen median selvitysprojektiin ja jäsenten rekrytoimisesta siihen, vaikka tämän jo olemassa olevan median asiat ovat paljon kiireellisempiä.

Vuoden 2021 ensimmäisen Partio-lehden deadlinet ovat tammikuun alussa. Vaikka uudet päätoimittajat ja uusi toimitus löytyisi tänään, heillä olisi silti kiire ottaa uusi pesti haltuun ja saada lehti valmiiksi ajallaan.

En ole huolissani siitä, etteikö partiosta löytyisi osaavia vapaaehtoisia mukaan toimitukseen. Sen sijaan olen huolissani siitä, haluaako kukaan heistä  mukaan tällaiseen sotkuun. Ja mikäli (ja toivottavasti!) tällaisia sankareita löytyy, toivon todella, että hallitus tekee kaikkensa tukeakseen lehden toimitusta. Itse ainakin aion, mikäli tulen valituksi ensi vuoden hallitukseen.

Huonosti johdetun muutoksen keskellä on raskasta tehdä pestiä, sen olemme Partio-lehden toimituksessa todenneet syksyn aikana.

Partiovaalit syksyllä 2020

Tänä syksynä käydään Suomen Partiolaisten hallituksen vaalit. Vaaleissa valitaan hallitus johtamaan keskusjärjestöä seuraaviksi kahdeksi vuodeksi. Hallituksen tehtävä on muun muassa suunnitella ja arvioida toimintaa ja taloutta. 

Järjestön puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja partioneuvoston puheenjohtaja valitaan jäsenkokouksessa 14.–15.11. Kokouksessa on yhteensä 116 edustajaa eri partiopiireistä ja ruotsinkielisestä partiojärjestöstä Finlands Svenska Scouter rf:stä. Edustajat voivat olla esimerkiksi piirihallituksen jäseniä tai muita päätöksenteosta kiinnostuneita partiolaisia. 

Hallituksen jäsenet valitaan partioneuvoston syyskokouksessa 28.11. Valinnan tekee partioneuvosto. Partioneuvostoon kuuluu puheenjohtajan lisäksi 24 jäsentä. 

Kolumni on osa Partiomedian sarjaa, jossa partiovaalien 2020 ehdokkaat jakavat ajatuksiaan. Lisää tietoa vaaleista ja ehdokkaista löydät vaalien omilta sivuilta.