Näkökulmat

Kolumni: Ei ole olemassa mitään erillistä SP:tä – on vain me partiolaiset Suomessa 

Kirjoittaja on ehdolla Suomen Partiolaisten puheenjohtajaksi kaudelle 2021–2022. Voit tutustua Siiriin ja hänen ajatuksiinsa järjestön johtamisesta osoitteessa pjsiiri.wordpress.com

 

Asettuessani ehdolle Suomen Partiolaisten puheenjohtajaksi kerroin omissa Facebook- ja Instagram-profiileissani haluavani olla edistämässä avointa, eteenpäinpyrkivää ja mukaan ottavaa partiota Suomessa. Partio antaa taitoa ja tahtoa muuttaa maailmaa yhdessä, ja mitä useampi näitä saa, sen parempi.  

Mukaan ottavuuden, moninaisuuden ja avoimuuden tulee koskea myös Suomen Partiolaisia järjestönä – enkä tarkoita pelkästään suhteessa potentiaalisiin uusiin partiolaisiin, vaan meihin, jotka olemme jo liikkeessä mukana.

Välimatkaa SP:n, lippukuntatoimijoiden ja kaikkien partiojohtajien välillä tulee pienentää, sillä tämä hyödyttää kaikkia osapuolia. 

Tänä syksynä käyttöön otettu partiolaisaloite on hyvä askel kohti avoimempaa päätöksentekoa partiossa. Partiolaisaloitteen tekemällä kuka vain jäsenmaksun maksanut partiolainen voi tehdä partion eri päätöksentekoportaille aloitteita partion kehittämiseksi. Aloitteen kerättyä sata kannattajaa keskusjärjestö ottaa sen käsittelyyn.  

Ideoita järjestön kehittämiseksi riittää, mutta niiden saaminen päivänvaloon ja konkreettiseksi toiminnaksi jää usein puutteelliseksi. Partiolaisaloitteella on mahdollisuus saada sitoutettua isompikin joukko ehdotetun muutoksen taakse, ja löytää heidän joukostaan tekijöitä sen toteuttamiseksi.

Aloitteen lisäksi meidän tulisi tarkastella myös laajemmin tapoja, joilla Suomen Partiolaisissa suunnitellaan toimintaa, ja lisätä suunnitteluprosessien avoimuutta ja osallistavuutta.  

Partioarkipuheessa ihminen on ”äspeessä”, kun hänellä on pesti keskusjärjestössä.  

Partiolaisaloitteen ja muiden, uudenlaisten vaikuttamismahdollisuuksien kautta yhä useampi partiolainen voi aidosti vaikuttaa SP:n asioihin – ja sitä kautta kokea vahvempaa osallisuutta järjestön toimintaan.  

Yksi järjestömme isoimmista haasteista on, että vapaaehtoistyö ei löydä tekijöitään. On paljon partiojohtajia, jotka olisivat valmiita ottamaan uuden pestin, myös nykyisten rinnalle, jos se olisi mielenkiintoinen ja innostava. Tekijöitä etsivät taas eivät voi tuntea kaikkia, jolloin ratkaistavana on viestinnällinen ongelma.  

Avoimen ja osallistavan päätöksenteon myötä yhä useampi partiolainen paitsi tietää mitä olemme yhdessä tekemässä, myös sitoutuu tavoitteisiin ja tahtoo hakeutua niitä edistämään. 

Partiovaalit syksyllä 2020

Tänä syksynä käydään Suomen Partiolaisten hallituksen vaalit. Vaaleissa valitaan hallitus johtamaan keskusjärjestöä seuraaviksi kahdeksi vuodeksi. Hallituksen tehtävä on muun muassa suunnitella ja arvioida toimintaa ja taloutta. 

Järjestön puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja partioneuvoston puheenjohtaja valitaan jäsenkokouksessa 14.–15.11. Kokouksessa on yhteensä 116 edustajaa eri partiopiireistä ja ruotsinkielisestä partiojärjestöstä Finlands Svenska Scouter rf:stä. Edustajat voivat olla esimerkiksi piirihallituksen jäseniä tai muita päätöksenteosta kiinnostuneita partiolaisia. 

Hallituksen jäsenet valitaan partioneuvoston syyskokouksessa 28.11. Valinnan tekee partioneuvosto. Partioneuvostoon kuuluu puheenjohtajan lisäksi 24 jäsentä. 

Kolumni on osa Partiomedian sarjaa, jossa partiovaalien 2020 ehdokkaat jakavat ajatuksiaan. Lisää tietoa vaaleista ja ehdokkaista löydät vaalien omilta sivuilta.