Alta löydät haettavissa olevien Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n haettavissa olevien luottamustehtävien pestikuvaukset. SP-FS:n hallitusjäsenten tehtäviä on lisäksi määritelty yhdistyksen säännöissä sekä menettelytapasäännössä.
SP-FS ry:n puheenjohtajan tehtäviin on aiempina vuosina kuulunut muun muassa seuraavia (yhdessä varapuheenjohtajien kanssa vastuita jakaen):
- Hallituksen ja hallituksen toiminnan johtaminen: Työvaliokunnan kokousten ja kokousvalmistautumisen johtaminen, puheenjohtaminen hallituksen kokouksissa sekä kokousten päätöksistä aiheutuvien toimenpiteiden koordinointi tai delegointi. Hallituksen seminaarien ja muiden tapaamisten järjestelyiden päävastuu.
- Kokonaisvastuu yhdessä varapuheenjohtajien kanssa hallituksen jäsenten pestistä, hyvinvoinnista pestissä ja ryhmäytymisestä. Puheenjohtajien yhteinen salkku jaetaan valittujen kolmen kesken hallituskauden alussa tehtävällä päätöksellä. On luontevaa, että PJ hoitaa edustamisen, hallituksen johtamisen sekä toiminnanjohtajan esihenkilönä toimimisen, kaikki muu sovitaan erikseen. Erityisesti varapuheenjohtajien, mutta myös puheenjohtajan tehtävänkuvaa määrittelee merkittävästi hallitusohjelman sisältö.
- Toiminnanjohtajan esihenkilönä toimiminen. Hallituksen ja toimiston yhteistyön varmistaminen yhdessä toiminnanjohtajan kanssa ja muu tarvittava henkilöstöön liittyvä työskentely.
- Kumppanuudet, yhteiskuntasuhteet, vaikuttaminen ja partion edustaminen partion ulkopuolella: Yhteistyö varapuheenjohtajien, toiminnanjohtajan ja yhteiskuntasuhteista vastaavan hallituksen jäsenen (ja koko y-valiokunnan) kanssa. Suhteet kirkkoon yhdessä kirkkosuhteista vastaavan y-valiokunnan jäsenen kanssa.
- ”Lankojen sitominen yhteen” eli koordinointi- ja delegointivastuu useista juoksevista asioista. Muilta tulevien dokumenttien ja suunnitelmien kommentointi. Toimintasuunnitelman edistymisen ja taloustilanteen seuranta.
- Päävastuu johtaa tulevan vuoden toiminnan ja talouden suunnittelua ja prosessia (toimintasuunnitelma, tapahtumakalenteri, tähtikartta, talousarvio). Piirien ja partioneuvoston osallistaminen toiminnansuunnitteluprosessiin SP:n hallituksen ja omien valiokuntien, ryhmien ja toimiston lisäksi.
- Vastuu hallituksen ja partioneuvoston välisestä yhteistyöstä yhdessä partioneuvoston puheenjohtajan kanssa. Päävastuu jäsenkokouksen valmisteluista.
- Vastuu SP:n suhteista ja yhteistyöstä piirien ja FiSSc:n kanssa (esim. vierailut piirihallituksien luona, piirinjohtajien tukeminen tehtävässään)
- Mediayhteyksien hoitaminen (haastattelut, tiedotteet) yhdessä toimiston ja kulloisenkin asian asiantuntijoiden kanssa.
- Yhteys Partiosäätiöön.
- Erilaisten hallituksen kärkihankkeiden/hallitusohjelmaprojektien ohjaaminen ja osallistuminen työskentelyyn
- Korkeimpien ansiomerkkien ehdotusten puheenjohtajistovarmennus ja luovuttaminen yhdessä varapuheenjohtajien kanssa
- Näkyvyys somessa (Facebook, Instagram, Twitter): partion tekeminen yleisesti tunnetummaksi, hallituksen ja puheenjohtajan työn avaaminen jäsenistölle, puheenjohtaja on ”jokaisen jäsenen saatavilla”
Kuinka paljon tehtävään on kulunut aikaa? (Vastaus edelliseltä puheenjohtajalta)
Noin 20 tuntia viikossa + 1 viikonloppu kuukaudessa. Puheenjohtajan työstä suuri osa on itsenäistä työskentelyä sähköpostien, puheluiden ja suunnitelmien äärellä. Kokouksia on toimihenkilöiden ja tapaamisia partion ulkopuolisten tahojen kanssa usein arkisin virka-aikaan (osin myös koska siihen on ollut mahdollisuus) ja luottamushenkilöiden kanssa iltaisin ja viikonloppuisin.
Mikä tehtävässä on ollut vaativinta?
Ajankäytön lisäksi tehtävän monipuolisuus on sekä sen haaste että suola. Puheenjohtajalta vaaditaan todella laajaa osaamisprofiilia, kuten tietämystä partion ”arjen elämästä” lippukunnissa ja piireissä, järjestön johtamisen taitoja, kykyä strategiseen ajatteluun, esiintymistä, mediataitoja, kriisijohtamista, viestintää, erinomaisia sosiaalisia taitoja ja yhteistyötaitoja, esimiestaitoja, näkemystä lukuisiin asioihin, kumppanuus- ja vaikuttamistaitoja jne.
SP-FS ry:n varapuheenjohtajien tehtäviin on aiempina vuosina kuulunut muun muassa seuraavat tehtävät:
- Puheenjohtajan tehtäväkentän laajamittainen tuki.
- Varapuheenjohtajat toimivat lähijohtajana puolelle hallituksen jäsenistä, sisältäen hallitusjäsenten pestikeskustelut ja toiminnanalojen tavoitekeskustelut sekä toiminnanalojen alaisten ryhmien ja projektien tuen.
- Puheenjohtajien yhteinen salkku jaetaan valittujen kolmen kesken hallituskauden alussa tehtävällä päätöksellä. On luontevaa, että PJ hoitaa edustamisen ja hallituksen johdon, kaikki muu sovitaan erikseen. Erityisesti varapuheenjohtajien, mutta myös puheenjohtajan tehtävänkuvaa määrittelee merkittävästi hallitusohjelman sisältö.
Vaihtuvien tehtävien jako varapuheenjohtajien kesken, esimerkki
Ensimmäinen varapuheenjohtaja
- Lähijohtaja hallitusjäsenille: alue, kasvatus, vapaaehtoistuki
- Lippukuntatuen valiokuntien (alue, kasvatus, vapaaehtoistuki) yhteistyön johtaminen ja toiminnanalojen välinen koordinaatio
- Partion toiminnansuunnittelu
- Toiminnan ja talouden suunnittelun prosessin toteuttaminen yhdessä toimiston vastuuhenkilöiden kanssa
- Finnjamboree Kajon tuki ja ohjausryhmän
- Johjatulet–projektin tuki
- Kentauri-osaamiskeskuksen ohjausryhmän jäsen
Toinen varapuheenjohtaja
- Lähijohtaja hallitusjäsenille: digi ja talous, viestintä ja markkinointi, yhteiskuntasuhteet, kansainväliset yhteydet, sekä lisäksi kv-valtuutettujen tuki WAGGGS ja WOSM
- Ansiomerkkiryhmän tuki
- Maailmanjamboree-projektin tuki
- SP:n valiokuntien puheenjohtajien tuki
- Tutkimus- ja kehitysryhmän tuki
Kuinka paljon tehtävään on kulunut aikaa? (vastaus edellisiltä varapuheenjohtajilta)
Noin 10-20 tuntia viikossa ja lisäksi viikonloppukokouksia. Pesti sisältää kokousten lisäksi myös paljon itsenäistä työskentelyä ja yhteydenpitoa.
Mikä tehtävässä on ollut vaativinta?
Pitää pystyä toimimaan erittäin laajasti eri tasoilla. Samassa tai peräkkäisissä palavereissa pitää pystyä sekä vetämään suuria linjoja tulevaisuuteen, että innostaa ryhmiä järjestön kannalta tärkeässä käytännön työssä, tarvittaessa myös osallistumalla siihen itse. Omaa ajankäyttöä pitää osata hallita ja tehtäviä priorisoida.
Partion toimintakenttä on laaja ja siinä on yhtymäkohtia ympäröivään yhteiskuntaan monin tavoin. Toimintaympäristössä tapahtuu asioita, joihin partion pitää reagoida, ja lisäksi on kehitettävä aktiivisesti omaa järjestöä. Sopivan muutosnopeuden hahmottaminen ja eri tahojen pitäminen ajan tasalla vaatii aktiivisesta keskustelua.
Käytännön työhön pitää pystyä motivoitumaan ja laittamaan aikaa ja energiaa viikosta toiseen, palaverista ja aiheesta riippumatta. Puheenjohtajistossa törmää ajoittain myös tehtäviin, jotka muutoin esim. putoavat toiminnanalojen väliin eivätkä siksi löydä tekijää, mutta ne pitää silti hoitaa.
Partioneuvoston puheenjohtajan tehtäviin on aiempina vuosina kuulunut muun muassa seuraavat tehtävät:
- Partioneuvoston kokouksissa (vuosittain kaksi sääntömääräistä, yleensä vähintään yksi ylimääräinen) puheenjohtajana toimiminen
- Partioneuvoston kokousten valmisteleminen yhdessä hallituksen ja partioneuvoston työvaliokunnan kanssa
- Partioneuvoston aktivoiminen kokousten välillä
- Partioneuvoston työskentelyn kehittäminen yhdessä partioneuvoston työvaliokunnan kanssa
- Suomen Partiolaisten hallituksen ja sen työvaliokunnan kokouksiin ja työskentelyyn osallistuminen
- Suomen Partiolaisten ja A-jäsenten asioista perillä pysyminen
Kuinka paljon tehtävään on kulunut aikaa? (Vastaus edelliseltä puheenjohtajalta)
Vaihtelee merkittävästi ajanjakson mukaan. Ajankäyttöön pystyy myös itse vaikuttamaan merkittävästi omien tavoitteiden mukaisesti. Vain partioneuvoston työskentelyyn osallistuminen on sääntöjen mukaan pakollista, mutta käytännössä myös hallituksen kokouksiin ja työvaliokuntaan osallistuminen kuuluvat pestiin (n. kaksi iltaa kuukaudessa ja kaksi viikonloppua vuodessa). Myös osallistuminen syksyn järjestön johdon seminaariin on enemmän kuin suotavaa. Partioneuvoston kokousten alla aikaa kuuluu enemmän kuin muina aikoina, koska aikaa vievät jokaista kokousta edeltävä työvaliokunnan kokous, partioneuvoston iltakoulu sekä kokouksen valmistelu yhteistyössä partioneuvoston sihteerin kanssa ja oma valmistautuminen kokouksen vetämiseen. Muuten pesti on paljolti erityisesti Teams-keskustelun seuraamista ja siihen tarvittaessa osallistumista, mihin kuluu aikaa muutamasta tunnista tuntiin viikossa.
Mikä tehtävässä on ollut vaativinta?
Partioneuvoston puheenjohtaja osallistuu Suomen Partiolaisten hallituksen ja sen työvaliokunnan työskentelyyn ja jokainen partioneuvoston puheenjohtaja joutuu itse etsimään tavan toimia siinä roolissa (esim. kuinka paljon osallistuu keskusteluun, joka ei liity partioneuvoston toimivaltaan). Myös partioneuvosten aktivointi keskustelemaan ja osallistumaan kokousten välillä on haaste, jonka vaativuus riippuu paljon myös kunkin kauden partioneuvostosta.
Hallitusjäsenen tehtäviin on aiempina vuosina kuulunut muun muassa seuraavat tehtävät:
- Hallitustyöskentely, eli järjestön johtamiseen ja kehittämiseen osallistuminen ja etenkin aluetyön strateginen johtaminen ja kehittäminen
- Keskusjärjestön tekemän aluetyön johtaminen, hyvän lippukuntatoiminnan valtakunnallisten edellytysten varmistaminen ja piirien aluetyön/lippukuntatuen tuki
- Aluevaliokunnan toiminnasta vastaaminen yhdessä valiokunnan puheenjohtajan kanssa
- Yhteistyö toimihenkilöiden kanssa erityisesti aluetyöhön, moninaisuuteen ja kasvuun liittyen
- Valiokunnan toimintaan kuuluvan Parempi lippukunta -kokonaisuuden koordinointi (valmentajien ja johtokolmikoiden toiminnan tuki), moninaisuuden edistäminen partiossa ja lippukuntien kasvun tuki
- Piirinen kasvun koordinaatioryhmän johtaminen yhdessä kasvun luottamushenkilöiden kanssa (kaudella 2023-2024)
- Hallituksen kehityshankkeisiin osallistuminen sovitusti, kaudella 2023-2024 Maahanmuuttajatyön tiekartan projektiryhmän työskentelyn tuki ja ohjaus
- Yhteistyö hallituksen muiden jäsenten ja valiokuntien puheenjohtajien kanssa – erityisesti osallistuminen lippukuntatuen valiokuntien (aluetyö, partiokasvatus, vapaaehtoistuki) yhteiseen työskentelyyn
Kuinka paljon tehtävään on kulunut aikaa? (Vastaus edelliseltä hallitusjäseneltä)
Arviolta keskimäärin 10–15 tuntia viikossa ja lisäksi n. 10 viikonloppua vuodessa. Pesti sisältää kokouksia arki-iltoina (lähikokoukset ja Teams), itsenäistä työskentelyä sekä seminaari- ja kokousviikonloppuja.
Mikä tehtävässä on ollut vaativinta?
Omien taistelujen valitseminen – kehitettävää olisi aluetyön monella saralla, mutta kaikkeen ei voi yhden kauden aikana ryhtyä. On osattava valita strategian kannalta vaikuttavimmat kokonaisuudet. Muutosjohtaminen valtakunnallisten uudistusten ja kehityskohtien osalta on ollut paikoin haastavaa, joskus turhauttavaakin – mutta lopulta tosi palkitsevaa.
Mihin toiminnanalasi ulkopuolisiin tehtäviin olet mahdollisesti osallistunut?
Hallituksen jäsenenä osallistuu jatkuvasti moniin oman toiminnanalan ulkopuolisiin tehtäviin järjestön johtamisen kautta.
Yleistä hallituspestien ajankäytöstä
- Hallitus on lähtökohtaisesti aina läsnä partioneuvoston kokouksissa (ja usein myös iltakouluissa) omien asioiden esittelijöinä ja käymässä keskustelua. Kokouksia on ollut 2-3 kertaa vuodessa.
- Hallituksella on yhteisiä kokouksia n. kerran kuukaudessa. Lisäksi on jonkin verran iltakouluja.
- Hallitus on pitänyt viikonloppuseminaarin kaksi kertaa vuodessa, tammikuussa ja elokuussa (v. 2021 myös päiväseminaarin toukokuussa).
- Hallituksen jäsenet ovat toiminnanalansa oman työnjaon mukaisesti vastuussa oman toiminnanalansa laajennettujen valiokuntien kokousten järjestämisestä.
Hallitusjäsenen tehtäviin on aiempina vuosina kuulunut muun muassa seuraavat tehtävät:
- Digi- ja talousvaliokunnan toiminnasta vastaaminen yhdessä valiokunnan puheenjohtajan kanssa
- Oman toiminnanalan asioiden näkökulman tuominen hallitukseen, kuitenkin muistaen, että hallituksessa toimitaan koko järjestön eikä vain oman toiminnanalan edustajana
- Järjestön talous-, IT-, Tutkimus ja kehitys- ja Evo-asioihin perehtyminen ja kehittämiskohteiden tunnistaminen sekä edistäminen yhdessä henkilöstön ja toiminnanalan luottamushenkilöiden kanssa
- Toiminnanalan asioiden valmistelu ja esittely hallituksen ja partioneuvoston kokouksissa
- Mm. Adventtikalenterikampanja
- Partion Ystävät ym. Yksityisvarainhankinta
- ICT- ja digiasiat
- Jäsenmaksuasiat
- Taloudenhoidon kehittäminen
- Evon leirialue
Kuinka paljon tehtävään on kulunut aikaa? (Vastaus edelliseltä hallitusjäseneltä)
Pestiin kuluva aika vaihtelee huomattavasti viikosta toiseen. Kokouksia on keskimäärin 1-3 viikossa (paitsi kesällä on parin kuukauden tauko ja joulun alla noin kuukauden) mutta määrä vaihtelee paljon. Lisäksi pestiin kuuluu kokousten ulkopuolista yhteydenpitoa keskusjärjestön henkilöstön, toiminnanalan luottamushenkilöiden ja muun hallituksen kanssa. Tehtävään kuuluu myös jonkin verran itsenäistä työskentelyä valmisteltavien asioiden parissa (esim. kokousmateriaaliin tutustumista ja kommentointia). Käytännössä pestin hoitamiseen menee keskimäärin 5–20 tuntia viikossa ja viikonloppu 1–2 kertaa kuukaudessa. Tuntimäärä vaihtelee kuitenkin hyvin paljon viikosta toiseen ja tuntimäärä on myös riippuvainen omista työtavoista ja kiinnostuksesta.
Mikä tehtävässä on ollut vaativinta?
Tehtävän vaativuus riippuu tietysti itsestä. Esittelytilanteisiin tarvitaan esiintymisvalmiutta, mutta yksi tärkeimpiä tehtäviä on toiminnanalan johtaminen yhdessä valiokunnan puheenjohtajan kanssa, ja tähän liittyen tarvitaan valmiuksia luottisten rekrytointiin ja vapaaehtoisten johtamiseen.
Mihin toiminnanalasi ulkopuolisiin tehtäviin olet mahdollisesti osallistunut?
Pestin sisältöön on tyypillisesti kuulunut Oy Partio Scout Ab:n hallituksen puheenjohtajan tehtävät. Lisäksi hallituksen jäsenen pestissä on aina mukana myös muiden toiminnanalojen toiminnassa sekä hallituksen toiminnan että muun yhteistyön kautta. Tällä kaudella pestin sisältöön on kuulunut käynnissä oleva Partion digitaalisten palveluiden kokonaisuudistusta (Paju), joka itsessään erillinen projekti. Tämän lisäksi pestiin on kuulunut Jäsenyys-projektissa, Varainhankinnanstrategiaprojektissa, sekä muissa lyhyemmissä selvitysprojekteissa (esim. Yhteisvastuukeräys) toiminen.
Hallitusjäsenen tehtäviin on aiempina vuosina kuulunut muun muassa seuraavat tehtävät:
- Oman toiminnanalan valiokunnan toiminnasta vastaaminen yhdessä valiokunnan puheenjohtajan kanssa
- Yhteydenpito A-jäseniin ja A-jäsenten kanssa sovitut etätapaamiset sekä tarpeen mukaan A-jäsenten tapahtumissa/kokouksissa vierailu
- Kärkihankkeisiin osallistuminen
- Lippukuntatuen valiokuntien työskentelyyn osallistuminen
- Järjestön seminaareihin osallistuminen
- Omaa toiminnanalaa koskevien asioiden seuraaminen maailmanjärjestöissä
- Kasvatuksen työvaliokunnan kanssa viikottainen sekalaisten asioiden selvittely, valmistelu ja työstäminen
- Viestintä
- Partio-ohjelmaan liittyvää päivittämistä, joka ei ole kenenkään luottiksen vastuulla
- Yhteistyötä olemassa olevien ja uusien kumppanien kanssa
- Yhteistyö muiden toiminnanalojen kanssa
Kuinka paljon tehtävään on kulunut aikaa? (Vastaus edelliseltä hallitusjäseneltä)
Tehtävään on kulunut aikaa useampi tunti viikossa. Lisäksi aikaa menee yhteydenpitoon, sähköposteihin sekä pikaviestinpalveluiden viesteihin vastaamiseen sekä partio-ohjelman päivittämiseen. Lisäksi pestiin liittyviä viikonloppuja on noin 1-3 viikonloppua kuukaudessa. Ajankäyttöön on mahdollista vaikuttaa itse, eikä ihan kaikkeen toimintaan ole aina pakko osallistua.
Mikä tehtävässä on ollut vaativinta?
Vaativinta on löytää riittävä määrä oikeita ihmisiä ympärilleen. Partio-ohjelma on koko ajan muuttuva ja jatkuva kehittäminen vaatii jatkuvasti kehitystarpeiden edistämistä. Partiokasvatuksen asiat koskettavat jokaista toiminnanalaa, joten yhteistyötä ja yhteistä työskentelyä on myös itse aktiivisesti edistettävä ja johdettava. Paljon asioita jää itselle tai valiokunnan puheenjohtajalle tehtäväksi.
Mihin toiminnanalasi ulkopuolisiin tehtäviin olet mahdollisesti osallistunut?
Hallituksen jäsenen tehtävä on ensisijaisesti johtaa järjestöä muun hallituksen kanssa ja vasta toissijaisesti omaa toiminnanalaansa. Käytännössä osallistuu siis jatkuvasti myös moniin oman toiminnanalan ulkopuolisiin tehtäviin.
Hallitusjäsenen tehtäviin on aiempina vuosina kuulunut muun muassa seuraavat tehtävät:
- Järjestön toiminnan johtaminen ja kehittäminen ja etenkin viestinnän ja markkinoinnin strateginen johtaminen ja kehittäminen
- Viestintä- ja markkinointivaliokunnan toiminnasta vastaaminen ja toiminnan kehittäminen yhdessä valiokunnan puheenjohtajan kanssa
- Yhteistyö etenkin viestinnän ja markkinoinnin työntekijöiden kanssa, osallistuminen osaan viestinnän ja markkinoinnin toimihenkilöiden rekrytointiprosesseista
- Yhteistyö hallituksen muiden jäsenten ja valiokuntien puheenjohtajien kanssa
- Yhteistyö piirien ja FiSSc:n viestinnän ja markkinoinnin vapaaehtoisten kanssa
- Osallistuminen kasvutoimenpiteiden koordinointiin
- Toiminnanalan vastuulla on viestinnän ja markkinoinnin kokonaisuuden suunnittelu ja toteutus ja tarkemmin esimerkiksi partion brändi, jäsenviestintä, sosiaalinen media, markkinointikampanjat, visuaalinen ilme ja viestintäkoulutukset.
Kuinka paljon tehtävään on kulunut aikaa? (Vastaus edelliseltä hallitusjäseneltä)
Ajankäyttötarve vaihtelee viikoittain. Pestiin menee yleensä noin 10–15 tuntia viikossa. Usein kevät- ja syyskauden alussa ja lopussa aikaa kuluu enemmän. Lisäksi tapaamisia ja kokouksia on yleensä 1–2 viikonloppuna kuukaudessa.
Mikä tehtävässä on ollut vaativinta?
Kokonaisuuden kannalta olennaiseen keskittyminen on tärkeää pestissä. Kokonaisuus on laaja ja kaikkeen ei ehdi mukaan, joten täytyy osata priorisoida asiat.
Mihin toiminnanalasi ulkopuolisiin tehtäviin olet mahdollisesti osallistunut?
Hallituksen jäsenenä osallistuu jatkuvasti moniin oman toiminnanalan ulkopuolisiin tehtäviin järjestön johtamisen kautta. Lisäksi olen osallistunut kansainvälisiin tapahtumiin.
Hallitusjäsenen tehtäviin on aiempina vuosina kuulunut muun muassa seuraavat tehtävät:
- Järjestön toiminnan johtaminen ja kehittäminen ja etenkin vapaaehtoistuen toiminnanalan strateginen johtaminen ja kehittäminen.
- Vapaaehtoistuen valiokunnan toiminnasta vastaaminen yhdessä valiokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kanssa (rekrytointi, pestaaminen, vapaaehtoistuen työvaliokunnan kanssa kokousten suunnittelu ja toteutus).
- Lippukuntatuen valiokuntien yhteinen työskentely.
- Yhteistyö ja yhteydenpito valiokunnan pj:n kanssa A-jäseniin, laajennettujen valiokuntien toiminta
- Vapaaehtoistuen työvaliokunnan toiminta, valiokunnan juoksevat asiat ja arjen pyörittäminen
- Kansainvälisten seminaarien osallistujavalinta ja tulosten hyödyntäminen oman valiokunnan osalta yhdessä vlk pj:n kautta
- Osallistuminen vapaavalintaisiin hallituksen strategisiin kehittämishankkeisiin
Kuinka paljon tehtävään on kulunut aikaa? (Vastaus edelliseltä hallitusjäseneltä)
Tehtävään kuluu keskimäärin 5-10 tuntia viikossa. Viikonlopputapahtumia pestiin kuuluu vuodessa useita ja ne ovat innostavia ja toimintaa kehittäviä.
Mikä tehtävässä on ollut vaativinta?
Pesti on ollut valtavan mielenkiintoinen ja innostava. Vaativaa on ollut voimien jakaminenfiksusti eri hankkeiden ja toimintojen välillä, koska pestissä on niin paljon kiinnostavia asioita. Vaikuttava yhteistyö sekä A-jäsenten että muiden toiminnanalojen kanssa on asia, johon pitää kiinnittää huomiota vieläkin enemmän.
Mihin toiminnanalasi ulkopuolisiin tehtäviin olet mahdollisesti osallistunut?
SPORK-kehittämishanke
Pohjoismainen konferenssi 2024
Hallitusjäsenen tehtäviin on aiempina vuosina kuulunut muun muassa seuraavat tehtävät:
- Järjestön toiminnan johtaminen ja kehittäminen ja etenkin yhteiskuntasuhteiden toiminnanalan strateginen johtaminen ja kehittäminen (sisältäen myös esimerkiksi sidosryhmäyhteistyö, järjestön edunvalvonta, partion ulkoisten edustusten koordinoiminen, sidosryhmätilaisuuksien johtaminen/koordinointi, lausuntoprosesseihin osallistuminen, partion asiantuntijuuden teemojen edistäminen).
- Oman toiminnanalan valiokunnan toiminnasta vastaaminen yhdessä valiokunnan puheenjohtajan kanssa.
- Hiilineutraali partio 2030 –suunnitelman toteutumisen edistäminen ja johtaminen
- Partion kumppanuuskokonaisuuden edistäminen
- A-jäsenyhteistyö yhteiskuntasuhteissa
- Yhteiskuntasuhde- ja kumppanuusajattelun edistäminen partiossa
- Kestävän kehityksen mukaisten teemojen edistäminen partiossa
Kuinka paljon tehtävään on kulunut aikaa? (Vastaus edelliseltä hallitusjäseneltä)
Viikosta riippuen esimerkiksi sidosryhmätapaamisen takia 3 kokonaista päivää tai 3-18 h tapaamisiin ja juokseviin asioihin sekä normaaliin hallitustyöhön. Viikonloppuja pestin parissa kuluu vuodessa noin 10. Pestin hoitamisen, mielekkyyden ja esimerkiksi edustustehtävien osalta on eduksi että pystyy ajoittain olemaan myös arkiaikoina käytettävissä Helsingissä. Mikäli et asu Helsingissä, kuluu myös matkustamiseen huomattava määrä tunteja vuodessa (asuinpaikkakunnasta riippuen).
Mikä tehtävässä on ollut vaativinta?
Pesti vie runsaasti aikaa, ja oikeastaan vain itse määrittelet mihin vedät omat rajasi. Pestissä osallistutaan koko järjestön johtamiseen, mikä vaatii laajojen, entuudestaan mahdollisesti tuntemattomien kokonaisuuksien hyvää hallitsemista. Tämän lisäksi partion toimintaympäristö on hyvin laaja, minkä hahmottaminen vaatii oman perehtymisensä. Innokkaalle perehtyjälle tämä tuo kuitenkin erinomaisen mahdollisuuden ja monta erittäin vaikuttavaa vaikuttamisen paikkaa.
Mihin toiminnanalasi ulkopuolisiin tehtäviin olet mahdollisesti osallistunut?
Olen ollut vastuussa Hiilineutraali Partio 2030 –hallitusohjelmahankkeesta sekä osallistuin kv-tapahtumiin. Tämän lisäksi olen ollut mukana monissa pienemmissä kehittämistehtävissä järjestön sisällä.
Vaaleissa valitaan kaksi kv-valtuutettua (WAGGGS ja WOSM). Toinen kv-valtuutettu valitaan lisäksi kansainvälisistä yhteyksistä vastaavaksi hallituksen jäseneneksi.
Hallitusjäsenen tehtäviin on aiempina vuosina kuulunut muun muassa seuraavat tehtävät:
- Toimiminen toisen maailmanjärjestön kansainvälisenä valtuutettuna sekä kansainvälisten yhteyksien toiminnanalasta vastaavana hallituksen jäsenenä.
- Kv-valtuutettu vastaa SP:n suhteista toiseen maailmanjärjestöön (joko WAGGGS tai WOSM) ja muihin partiomaihin. Kv-valtuutetun tehtävä on maailmanjärjestöjen määrittämä ja jokaisessa kansallisessa partiojärjestössä on kv-valtuutettu, joka vastaa siitä, että järjestön toiminta on maailmanjärjestöjen peruskirjan ja linjausten mukaista.
- Kv-valtuutettu toimii linkkinä maailmanjärjestöjen ja SP:n eri toimijoiden välillä ja välittää tietoa sekä materiaaleja koko järjestölle. Kv-valtuutettu johtaa SP:n maailmanjärjestöissä tapahtuvaa vaikuttamistyötä, esimerkiksi säännöllisesti järjestettävien konferenssien (jäsenkokous) delegaatioita.
- Oman toiminnanalan & valiokunnan toiminnasta vastaaminen yhdessä valiokunnan työvaliokunnan (KV-valtuutetut, valiokunnan puheenjohtaja ja työntekijä) kanssa. Kansainvälisten yhteyksien toiminnanalaan kuuluvat mm. SP:n kansainväliset leirimatkat, SP:n kansainväliset kumppanuudet ja kehitysyhteistyö, KV-tuki (lippukuntien & piirien kansainvälisyyden tuki), suhteet maailmanjärjestöihin ja muihin partiomaihin, pohjoismainen yhteistyö sekä kansainväliset koulutukset ja seminaarit.
- Kv-valtuutetut sopivat keskinäisestä työnjaostaan, mutta perinteisesti kv-valtuutetut ovat jakaneet toiminnanalan eri osa-alueet vastaten niistä ja niiden parissa toimivien luottamushenkilöiden ja projektiryhmien johtamisesta sekä tukemisesta.
- KVY-valiokunta järjestää KV-trainee kurssin säännöllisesti kansainvälisyydestä kiinnostuneille suomalaisille partiolaisille.
- Rauhantyö.
Kansainvälinen valtuutettu (WAGGGS tai WOSM)
Kansainvälisen valtuutetun tehtäviin on aiempina vuosina kuulunut muun muassa seuraavat tehtävät:
- Toisen maailmanjärjestön kansainvälisenä valtuutettuna toimiminen sekä täysipainoisesti hallituksen jäsenenä toimiminen ilman äänivaltaa äänestystilanteissa.
- Kansainvälisten yhteyksien valiokunnan varapuheenjohtajana toimiminen.
- Kv-valtuutettu vastaa SP:n suhteista toiseen maailmanjärjestöön (joko WAGGGS tai WOSM) ja muihin partiomaihin. Kv-valtuutetun tehtävä on maailmanjärjestöjen määrittämä ja jokaisessa kansallisessa partiojärjestössä on kv-valtuutettu, joka vastaa siitä, että järjestön toiminta on maailmanjärjestöjen peruskirjan ja linjausten mukaista.
- Kv-valtuutettu toimii linkkinä maailmanjärjestöjen ja SP:n eri toimijoiden välillä ja välittää tietoa sekä materiaaleja koko järjestölle. Kv-valtuutettu johtaa SP:n maailmanjärjestöissä tapahtuvaa vaikuttamistyötä, esimerkiksi säännöllisesti järjestettävien konferenssien (jäsenkokous) delegaatioita.
- Oman toiminnanalan & valiokunnan toiminnasta vastaaminen yhdessä valiokunnan työvaliokunnan (KV-valtuutetut, valiokunnan puheenjohtaja ja työntekijä) kanssa. Kansainvälisten yhteyksien toiminnanalaan kuuluvat mm. SP:n kansainväliset leirimatkat, SP:n kansainväliset kumppanuudet ja kehitysyhteistyö, KV-tuki (lippukuntien & piirien kansainvälisyyden tuki), suhteet maailmanjärjestöihin ja muihin partiomaihin, pohjoismainen yhteistyö sekä kansainväliset koulutukset ja seminaarit.
- Kv-valtuutetut sopivat keskinäisestä työnjaostaan, mutta perinteisesti kv-valtuutetut ovat jakaneet toiminnanalan eri osa-alueet vastaten niistä ja niiden parissa toimivien luottamushenkilöiden ja projektiryhmien johtamisesta sekä tukemisesta.
- KVY-valiokunta järjestää KV-trainee kurssin säännöllisesti kansainvälisyydestä kiinnostuneille suomalaisille partiolaisille.
Kuinka paljon tehtävään on kulunut aikaa? (Vastaus edelliseltä hallitusjäseneltä)
1. Hyvin vaihtelevasti n. 7-20 tuntia viikossa sekä pidemmät kokoukset noin joka kolmas viikonloppu.
2. Ajankäyttö vaihtelee viikosta ja kuukaudesta toiseen, mutta keskimäärin arviolta 10-15 tuntia viikossa ja 1-2 viikonloppua kuukaudessa. KV-valtuutettuna on lisäksi joka vuosi yksi viikon kestävä kansainvälinen konferenssi ja lisäksi mahdollisesti muita 2-4 päiväisiä kansainvälisiä tapahtumia.
Mikä tehtävässä on ollut vaativinta?
1. KV-valtuutetun pesti jakautuu kahteen hyvin erilaiseen osa-alueeseen eli hallituksen jäsenenä toimimiseen ja kansainvälisenä valtuutettuna toimimiseen. Kokonaisuudet poikkeavat toisistaan paljon ja näiden välisen tasapainon säilyttäminen sekä priorisointi on välillä haastavaa. Tämän lisäksi täytyy pystyä myös hallitsemaan laajan toiminnanalan johtaminen ja pysyä “kartalla” isoista kokonaisuuksista sen sisällä. Ajankäyttöä pitää suunnitella tarkasti, niin itsensä kuin muidenkin osalta.
2. KV-toiminnanala on erittäin laaja ja tarjoaa paljon mahdollisuuksia erilaisiin pesteihin, niin kotimaassa kuin maailmanjärjestöissäkin. Toisaalta KV-toiminnanalan tarjoamien mahdollisuuksien laajuus on vähemmän tiedostettu suomalaisten partiolaisten keskuudessa, joten oikeiden ihmisten löytäminen oikeisiin pesteihin ei ole aina helppoa. Toiminnanalan sisällä kokonaisuudet ovat myös hyvin erilaisia, joten ihmisten motivointi ja tukeminen pesteissään on välillä haastavaa, mutta samalla innostavaa.
Mihin toiminnanalasi ulkopuolisiin tehtäviin olet mahdollisesti osallistunut?
1. Hallitusohjelmaprojekteihin
2. Hallituksen jäsenen tehtäviin kuuluu oman toiminnanalan lisäksi järjestön kehittäminen ja johtaminen yhteisesti muiden toiminnanalojen sekä hallitustyöskentelyn kautta.